Rakennusalan kestävä menestys Suomessa vaatii pääainetasoista johtamisen opetusta ja tutkimusta Aalto-yliopistossa eikä sen kuihduttamista.
Rakennusalalla tarkoitan kokonaisuutta kiinteistökehittämisestä ja rakennusten suunnittelusta niiden käyttöön ja kunnossapitoon. Alan osuus bruttokansantuotteesta on länsimaissa usein yli 10 prosenttia. Suomessa ala työllistää puoli miljoonaa ihmistä ja sen kansainvälisen toiminnan arvo oli vuonna 2008 jo 16 miljardia euroa. Monet suomalaisyhtiöt ovat tosin siirtyneet ulkomaiseen omistukseen.
EU, Venäjä ja Kiina tarjoavat uusia mahdollisuuksia kansainvälistymiseen. Ilmakehän hiilen vähentäminen edellyttää valtavasti rakentamista ja korjaamista, koska rakennukset aiheuttavat lähes 40 prosenttia hiilen kokonaispäästöistä.
Rakennuslehden kyselyssä viime syksynä 87 prosenttia vastanneista katsoi rakentamisen laadun huonontuneen. Kaksi syytä on yli muiden: rakentamisen huono johtaminen sekä ulkomaisen työvoiman hallitsematon käyttö. Yleisesti katsotaan t&k-panoksen olevan rakennusalalla alhainen. Rakennusalamme kilpailukyky heikkenee.
Yritystemme asema kansainvälisillä markkinoilla on nyt ratkaisevasti parempi kuin 1970-luvun alussa, jolloin rakentamisen kansainvälistyminen käynnistyi lähes nollasta. Kovalla työllä luotua asemaa ei pidä luovuttaa, vaan meidän pitää panostaa vahvasti uuteen osaamiseen.
Korkeakouluilla on tässä avainasema. Valitettavasti jo muutama vuosi sitten perinteikäs TKK:n rakentamistalous lakkasi olemasta pääaineena, kun sen pitkäaikaiset, lukuisia johtajia alalle kouluttaneet ja alan tutkimusta ohjanneet professorit (Kiiras ja Kankainen) jäivät eläkkeelle. Otaniemessä rakentamistaloutta opettaa tänään kaksi ”määräaikaista” henkilöä sivuaineena.
Jättääkö kansainvälistyvä Aalto rakennusalan johtamiseen paneutuvan Construction Managementin ulkopuolelleen? Ja ovatko alan yritykset, henkilöjärjestöt ja hallinto perillä tilanteesta, jossa rakentamistalouden vahvaa perustaa ei aiota hyödyntää?
Rakennusalan vaikutus talouden kilpailukykyyn ja työllisyyteen on suuri. Sen johtamisen tehostamiseen tulee panostaa vakavien laatuongelmien poistamiseksi ja tarttua mahdollisuuteen jatkaa kansainvälistymiskehitystä. Erityisesti Aaltoon sopii alan johtamisen tutkimus ja siihen nojaava opetus. Aallossa voidaan kehittää rakentamistaloudesta kansainvälisesti korkeatasoinen Construction Management (CM) -pääaine, joka tarjoaisi kiinnostavan haasteen professoreille ja opiskelijoille. Rakentamistalouden kansainväliset yhteydetkin ovat vilkkaasta väitöskirjatuotannosta johtuen vielä olemassa.
Yksi tärkeä syy Otaniemessä vallitsevaan tilanteeseen on heikko keskusteluyhteys alan professorien ja yritysjohtajien kesken. Asiaa tarkasteltiin muun muassa Ipman maailmankonferenssissa Helsingissä kesällä 2009, kun havaittiin, että Tapiolan, Otaniemen ja Keilaniemen jättimäinen rakennustehtävä kävelyetäisyydellä Aallosta tarjoaa kansainvälisesti ainutlaatuisen tilaisuuden yhteistoiminnan käynnistämiseen. Ehdottamaani kehitystä tulisi ohjata uudistushenkisesti kansallisen edun ja yliopiston autonomian pohjalta ja välttää jäykkä sitoutuminen perinteiseen laitos- ja järjestörakenteeseen.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Rakentamistaloutta tarvitaan”