Olipa mielenkiintoista lukea Aino Nevalaisen haastattelu Rakennuslehdessä. Hän on tehnyt pitkän uran tutkiessaan homeongelmaa ja saanut ansaitusti siitä tunnustuksen. Onnittelut siitä. Pitkällä urallaan hän on tehnyt monia tärkeitä päätelmiä siitä, miksi talot homehtuvat. Hän sanoo, että ”meillä sen sijaan tämän päivän talot ovat usein tiiviitä ja alipaineisia. Mistä korvausilma niihin tulee? Usein paikoista, joissa se on valmiiksi pilaantunutta ja ongelmia aiheuttavaa.”
Tässä sen on todettu tiedenaisen sanoin, pitkän kokemuksen ja tutkimuksen pohjalla. Onpa hyvä että joku uskaltaa sanoa sen ääneen.
Mistä korvausilma tulee? Kiinteistöt tehdään määräysten pohjalta alipaineisiksi ja luullaan, että puuttuva ilma ilmestyy jostakin salaperäisesti. Se salaperäinen reitti on usein jokin vuotokohta, rako jossakin rakenteessa, sieltä sen on tultava kun muulta sitä ei tule. Tyhjiöitä ei taloista tule, vaan syntyy ehkä voimakaskin alipaine joka kiskoo korvausilmaa mistä saa.
Fysiikan perusoppien mukana lämminilma pyrkii ulospäin. Se pyrkii ulospäin sieltä mistä sen on helpointa mennä eli raoista. Samasta raosta tulee väkisin koneiden vetämänä korvausilma sisäänpäin. Nämä kaksi ilmavirtaa törmäävät toisiinsa rakenteen sisällä. Lämpimässä ilmassa on usein paljon kosteutta joka tiivistyy esim. seinärakenteen sisälle, raon kohdalle tietenkin eniten. Kuin näin käy, syntyy sinne väistämättä jossain vaiheessa hometta.
Alipaine imee homeitiöt sisäänpäin ja ihmiset sairastuvat. Ilmassa on aina paljon itiöitä ja tietenkin muitakin ilman epäpuhtauksia, kun ne eivät riittävästi poistu poistoilman mukana. Luonnonprosessi yrittää viedä kosteutta ulos, mutta me koneellisesti pyrimme alipaineella estämään sen.
Tätä pidän suurimpana syynä homehtumiseen. Muitakin syitä on ja paljon. Vettä karkaa rakenteeseen milloin mistäkin. Ulkopinnat ovat liian tiiviitä ja kosteus ei pääse haihtumaan ulkoilmaan. Rakenteissa on usein jokin liian tiivis kohta minne kosteus jää muhimaan. Syiden löytäminen on vaikeaa ja vielä vaikeampaa on keksiä oikeat korjaustoimenpiteet.
Pitäisi kuitenkin kunnioittaa niitä rakentamisen perusoppeja jotka on aina tunnettu. Ilman tulee päästä sisään jostakin paikasta, vaikka avoimesta ikkunasta jos muuta tuloilmareittiä ei ole hoksattu laittaa. Ilmanpaineen tulee pysyä koko ajan vähintään tasapainossa ulkoilman kanssa. Ei riitä, että se on osanpäivää tasapaineinen tai ylipaineinen. Sen on oltava sitä myös yöllä kun kiinteistöä ei käytetä. Jos sen välillä alipaineinen, niin raoista tulee taas sisälle homeitiöitä ja aamulla huoneilma on todella saastunutta.
Ikkunat auki tai tuloilmaa lisää. Jos jotain pelottaa energialasku, niin poistoilmasta voi ottaa osan lämmöstä talteen ja siirtää sen tuloilmaan. Mikäli kiinteistön käyttö tuottaa paljon kosteutta, voi tuloilman kuivata. Tuloilman voi suodattaa, jos on hyvin herkkä siitepölylle ja muilla pienhiukkasille. Tarvittaessa ilmaa voi myös kostuttaa. Keinoja löytyy joka lähtöön. Ne eivät ole aina helppoja ja yksinkertaisia eikä yhdellä tempulla päästä pitkälle.
Rakenteiden tulisi olla sellaisia, että ne luonnostaan ottavat kosteutta vastaan ja pystyvät siirtämään sitä ulkoilmaan. Tiiviissä termospulloissa pidetään kahvia, ei ihmisiä. Sisäpinta saa olla ja pitääkin olla hieman tiiviimpi, mutta rakenteen tulee koko ajan olla harvempi ulospäin mentäessä. Kosteuden tulee haihtua ulkopinnoista sopivalla säällä ulkoilmaan. Sateisilla keleillä sen tulee voida olla rakenteessa jonkin aikaa, mutta kuivien säiden aikana sen pitää haihtua pois ja rakenteen kuivaa.
Tämä on kovin monimutkainen ketju asioista, mutta pienellä voidaan pilata paljon. Jo yksi tiivis maali ulkopinnassa riittää tekemään paljon haittaa. Sisäpinnan tiivistämiseen riittää yksi tiiviimpi maalikerros. Muovit, yms. sisäpinnoitteen takana on aina suuri riski.
Kosteat tilat on luku erikseen. Siellä tehdään toisin, mutta silloinkin pitää huolehtia että uutta ilma tulee helposti tilalle. Maavaraiset lattiat voivat olla tosi suuri ongelma, kosteutta nousee betoniin ja siitä se ei pääse sisään eikä ulospäin.
Näitä rakenneongelmia voi luetella loputtomiin. Perussyy on kuitenkin rakenteet homehduttava alipaineilmastointi. Ikkunat raolleen jos muuta ei keksitä. Se on myös halvinta homeentorjuntaa.
Lisätietoa: Seppo Mölsän Homerakentamisen historiikki: Näin Suomi homehtui – hyvä rakentamistapa sai aikaan pahaa jälkeä.
Tätä artikkelia on kommentoitu 26 kertaa
26 vastausta artikkeliin “Reino Mantsinen: Tämän vuoksi Suomi homehtui”
Vaikka ikkuna olisi raollaan, niin käsittääkseni paikallisesti voi silti tulla alipaineisia ja ylipaineisia kohtia.
Jos asunnon sisäpuolen ja ulkopuolen paine-ero on 0, niin silloinhan ulkoa ei tule sisään ilmaa.
Liiallinen alipaine toki asia erikseen ja siihen on jouduttu kun suunniteltuja korvausilmareittejä on tukittu tai ne on unohdettu suunnitella.
Kyllähän LTO-ilmanvaihtojärjestelmä uusissa taloissa tuo aina raikasta ulkoilmaa sisään. Sen sijaan ylipaineinen talo ei mene nykyään lupaprosessista läpi. Ja se on väärin. Kuten on koko käytännössä pakollinen koneellinen ilmanvaihto, jota pakkoa ei ole missään muussa maassa.
Ylipaineista ei voi rakentaa, koska kostea sisäilma tiivistyy vedeksi rakenteessa viileämpään päin mentäessä. Rakennustimpurin ammattikouluopin ekan vuoden juttuja.
Alipaine aiheuttaa artikkelin mainitsemia hallitsemattomia haitta-aineiden virtauksia sisäilmaan, mikä ei ole tietenkään toivottavaa. Paras on tasapainoinen ilmanvaihto, mutta mahdoton toteuttaa pelkällä koneellisella poistolla ja haastava tulo-poistokoneellakin. Artikkelin alussa mainittu sisään ja ulospäin virtaavien ilmojen törmääminen samassa ilmaraossa on kyllä ihan mielikuvituksen tuotetta. Muuten ihan asiallinen juttu täysin loppuun kalutusta aiheesta. Rakennusten kosteustekninen toiminta ei ole mitään rakettitiedettä, mutta keskustelua sekoittavat aika-ajoin ”rakennusalan ammattilaiset”, joiden mielipiteet perustuvat johonkin, mitä on lauantai-iltana saunan lauteilla appiukon naapurilta kuultu.
”Rakennusten kosteustekninen toiminta ei ole mitään rakettitiedettä.”
Silti siinä tehdään yllättäviä virheitä ihan huippuammattilaisten tasolla.
Ruotsalaiset saivat vielä 2000-luvulla uudet talot homehtumaan, kun tekivät puupinnan päälle eristerappauksen. Kova eriste muodosti niin tiiviin kerroksen, että kun ikkunapeltien tai jopa tikkaiden naulanreikien kautta seinän sisään pääsi vettä, ei se kuivunut koskaan.
Saksassa kehitettiin niin hyvän U-arvon omaavat ikkunat, että ikkuna ei ollutkaan enää seinän kylmin kohta. Vesihöyry löysi sitten ihan uudet paikat minne tiivistyä eivätkä ne paikat olleet olleenkaan niin harmittomia kuin ikkunanlasi.
Viimeksi kuukausi sitten minuun otti yhteyttä pellepeloton, joka oli keksinyt ratkaisun homeongelmiin. Hän oli kehittänyt laitteen, jolla rakennukseen saadaan aikaan ylipaine. Hyvin insinöörimäinen oivallus tuokin, ja on varmaan nopea tekohengitys homeongelmaiselle koululle. Mutta entä vuoden tai kahden kuluttua, kun ylipaine on pukannut kaiken siihen saakka kertyneen kosteuden rakenteisiin muhimaan?
Ei ole pakollinen! Esimerkkinä Älvsbytalon ilmanvaihto on painovoimainen!
Eli lyhyesti tiivistäen: Rakennusteollisuuden ja rakennuslainsäädännön kaikki ohjeistukset ja perusteet ovat virheellisiä, kun vaaditaan alipaineisia rakennuksia. Vahva väite, jolle ei kuitenkaan anneta mitään perusteita.
En jaksanut tuota Mantsisen kirjoitusta lukea loppuun asti, mutta ei noi nyt kyllä läheskään noin mene. Aika turhauttavaa lukea vääriä väitteitä ”fysiikan perusopeista”. Toivottavasti joku jaksaa oikoa Mantsisen virheet. Minä en jaksa kuin maksua vastaan. Onneksi sentään näkyy olevan jo evp, ettei ole työelämässä söhläämässä.
Kun joku yrittää selittää jonkin yhden syyn miksi on homeongelma niin menee pieleen. Samoin jos joku keksii jonkun helpon ja toimivan korjauskeinon niihin. Kosteusongelmat on oikeasti todella vaikeita. Itsekään en vielä ymmärrä läheskään kaikkea. Tai no voi noi lyhyestikin selittää jos osaa. Hometta on jos sopivat kasvuolosuhteet ja itiöt kohtaavat. Ja niistä päästään eroon polttamalla (tosin betoni vaatii aika paljon polttoainetta).
Terveisin:
Kim Seppänen, RTA + 17 vuotta kokemusta kuntotutkimuksista
Mikä kosteus? Nykyisten määräysten mukaisesti rakennetuissa taloissa (asukkaiden) ongelmana on enemmänkin liika kuivuus talviaikana; RH =10-20%, kun sen pitäisi olla 30-60%. Vain Suomen säännöstö sanoo, että RH >45% tulee välttää; perusteeton ja typerä vaatimus.
”Nimetön” jaksaa aina vastata kirjoitanpa mitä tahansa.
Panu KAILA kirjoitti Länsiväylässä 13.08.2016: ”Siis olen sitä mieltä, että vanhan liiton kokeneet mestarit ovat oikeassa. Olen ylipaineen puolella. Ja terveellisyyden.”
On tuo Länsiväylä / Helsingin Uuriset, joissa monessa asiassa arvostamani Panu Kaila vastaa kansantajuisesti ihmisten kysymyksiin kesästä asti roikkunut työpöydälläni. Tuo ylipainejuttu meni kuitenkin metsään. Umpihirsitaloissa ulko- ja sisäilman välinen paine-ero voi olla mitenpäin tahansa, mutta ei enää monikerrosseinärakenteissa. Pientalon LTO:lla varustetun ilmanvaihtojärjestelmän säätäminen Asumisterveysohjeen mukaisesti 0 – 2 Pa alipaineiseksi tuottaa tuskaa jo 2-kerroksisessa pientalossa. Jo muutaman pascalin lipsahdus ylipaineen puoleela näkyy MSE-ikkunarakenteen uloimman lasin sisäpinnan alaosan kastumisena. Ikkunavalmistajat eivät osaa tehdä sisemmästä puitteesta edes muutaman pascalin verran höyrytiivistä. Tiivisteet vuotavat erityisesti nurkkakohdista ja sälekaihtimien säätötangon läpivienti vuotaa jokaisessa ikkunassa.
Rakennusten ilmanvaihdosta keskustellaankin sekavasti. Pitää muistaa, että kun ilmanvaihtotapa on päätetty ja koneisto valittu, sitä pitää käyttää oikein. Koneellista ilmanvaihtoa EI SAA SULKEA! Useimmat laitevalmistajatkin kieltävät tämän. Kunnissa on kuitenkin energiansäästösyistä päätetty usein sulkea koneet yöksi, viikonlopuiksi ja loma-ajoiksi. No mitä tapahtuu putkessa seinän rajapinnassa kun ilman liike lakkaa? Ja mitä tapahtuu täysin suljetussa, nurkasta aavistuksen kostuneessa huonetilassa kun ilman liike lakkaa?
Onnittelut kommentoijille ja blogin kirjoittajalle.
Alipaine pitää ilman SUHTEELLISEN kosteuden rakenteissa aisoissa. Ylipaineen seuraukset nähdään ilman silmälasejakin ja sata vuotta vanhojen hirsitalojen katon ja seinän liitospinnoilla.
Joillekin tahoille ei vaan asioiden kertaaminen edes 10.000 kertaan riitä. Ylipaineella tuhotaan rakenteet, pääasiassa eristeet, joiden kyllästymisvajetta lämpötilan nosto nostaa l. tilaan mahtuu enemmän kosteutta.
Vanhoissa hirsitaloissa eristeenä oli rahkasammal hirsien välissä, joka on antiseptinen materiaali.
Nykyisin käytetään mm. pellavarivettä, joka ei ole antiseptinen. Myöskään pitkää kokemusta, muista kuin rahkasammaleesta, ei ole.
Antiseptistä ei tule sekoittaa inaktiiviseen..
Kiitos Seppo Mölsä kirjoituksista!
Kun meikäläinen tässä 40-luvulla rakennetussa höttömökissään polttaa puuta hyvin toimivassa sivuposkiontelouunissa tms. niin ilmaa tulee ties ja mistä raoista sisäänpäin, kun silloin alipaine vallitsee. Osa tullee ovista ja ikkunoista – mitä milloinkin sattuu olemaan eniten avonaisena, ei toki kokonaan avonaisina. Ja sitten kun uunin räppänät isken kokonaan kiinni, niin eiköhän se lämpövirtauskin kulje osittain samoja rakoja ulospäinkin, mistä aikaisemmin kylmää ilmaa tuli sisään. Varmaan voi joissakin kohdissa tuolla rakenteissa purut olla sitä-sun-tätä, mutta ei tässä mökissä ainakaan vielä ole hengitysongelmia ilmaantunut. En sitten tiedä, että millaista kosteusvaihtelua laajuudeltaan ko. ilmarakosissa tapahtuu. Toivon niiden ilmarakosten kuivuvan, kun on ns. tasapainotila, eikä lämmitysvaihe. Kovin tuntuu olevan vaikea asia hallita nykyrakennuksissa.
Olisiko koululuokkiin ja muihin riskitaloihin järkevää tehdä raitisilmaventtiileitä suodatuksella ja ilman hajautuksella? Nämä venttiilit toimisivat ainoastaan alipaineen vaikutuksesta, Osa ilmanvaihdon imemästä korvausilmasta tulisi näin hallitusti suoraan puhtaasta ulkoilmasta eikä jostain rakosesta rakenteessa. Toki suurin osa ilmasta tulisi koneelta. Luulisin, että tällä systeemillä paine-erot pysyisivät hallinnassa eikä haitta-aineet tulisi ihmisten hengitettäviksi!
Taitaa olla märkiä lounaita tarjottu kunnanisille, jotta katsoisivat muualle, kun rakennusjätteet jätetään alapohjan täytteiksi.
Mukava kirjoitushan se oli vain ei sillä mitää tekemistä oikean rakennusfysiikan kanssa ollut 🙂
Ensinnäkin tulo- ja poistoilma järjestetään molemmat IV-koneen kautta… painero sisä- ja ulkoilman välille luodaan koneen sisäsällä olevien puhaltimien avulla. Uudet IV-koneet osaavat kompensoida ulkoilman sään vaihtelut niin, että sisätila pysyy alipaineistettuna. Risti- ja vastakennolla varustetut iv-koneet pystyvät poistamaan kosteutta sisäilmasta, joka sittemmin ohjataan koneen pohjasta lattiakaivoon. IV-kone siis kuivattaa sisä ilmaa paremmin verrattuna pyörivä kennoiseen koneesee sekä painovoimaiseen ilmanvaihtoon.
Mikäli rakennukset olisivat ylipaineistettuja tarkoittaisi tämä sitä, että kosteaa ilmaa ajettaisii rakennuksen höyrynsulkua vaste. Tässä kohdassa påienetkin reiät olisivat merkittävästi haitaksi.Tämä olisi varmasti hetkellisesti terveeellistä asukkaille, mutta ei rakennuksille. Lahottajasienet ja mikrobit olisivat varmasti ylipaineisessa puutalossa rungon ongelma. Edellämainittu toimenpide voidaan tehdä purkukuntoiselle rakennukselle(yleensä koulut) jos se on todettu mikrobikasvuston pesittämäksi ja siellä joudutaan toimimaan. Saattaa hieman auttaa sisäilman laatuun, kun kaikki ilmavirtaus on ulospäin… Jos tästä haluaa esimerkkejä niin ei tarvitse kun löytää vanha rintamamies talo. Katon ja seinän risteys kohta on tyypillisesti näissä ylipaineinen ja pienessäkin vuotokohdassa havaittavissa lahoamista. Hometalkoo nettisivustolla löytyy myös aiheesta lisää.
Alipaineella on kyllä taipumus imeä epäpuhtauksia ulkoilmasta, mutta tämän vuoksi on tärkeää että rakennuksen vaippa on erittäin tiivis. Mikrobikasvuston levittämät toksinit tulevat kyllä höyrynsulkumuovin läpi,mutta jos virtaus on pieni on myös haitta pieni. Edellä mainittu tietysti vaatii jonkinlaisen mikrobikasvuston alkaapäälle että haittaisivat sisäilmaa.
Nykyaikaisen Sisämaalin höyrynläpäisyvastus on tyypillisesti noin 100x pienempi kuin höyrynsulkumuovin näin olle näiden väliin ei kosteus jää…
Mitä maalauspintoihin ulkovuoressa tulee mainitsemissasi nykyaisissa puutaloissa… Ulkovuori on erotettu eriste osasta tuuletusraolla(poislukien kivitalot joissa on homogeninen rakenne yms), jonka tehtävä on kuivattaa ulkovuorta sen tausta puolelta. Lateksimaali suojaa kyllä panelointia kovallakin sateella kunhan tuuletus toimii.
Unohdit todellisuuden. Kaikki talot eivät ole riittävän tiivitä eikä koneellinen ilmanvaihto kata kuin ilman poistamisen, tämä on todellisuutta lukemattomissa omakoti-, rivi-, ja kerrostaloissa sekä jopa julkisissa rakennuksissa Suomessa (päiväkodit, koulut mm.). Ihmiset myös yrittävät säästää kustannuksissa sammuttamalla IV-koneita esim. viikonlopuiksi, mökkireissuiksi jolloin tilanne muuttuu. Tuuletusaukkoja myös tukitaan tai ei avata talvisin, jolloin hallittu tuloilmanotto siirtyy hallitsemattomaksi rakennuksen vaipan vuotokohtiin. Luettelemasi rakennusfysiikka toimii kyllä kuten kuvailit kunhan rakennukset on tehty toimintaa edellyttävällä tavalla. Tällä hetkellä koulussa opetettu tapa hallita rakennusten ilmanvaihtoa ja kosteuden liikkumista ei ole kovin vikasietoinen, mitä tämäkin kolumni ennimäkseen yrittänee viestittää.
Jokaisesta määräysnipusta on saatu virkamiestyönä satasivuisia, mutta ongelma sen kun vain pahenee, koska vanhojen nippujen virheet on siirretty sellaisenaan eteenpäin, ja tavoitteisiin päästään materiaaleilla, jotka itsessään ovat emisiion lähteitä. Tavoitteisiin päästäisiin talotekniikalla, mutta se on kalliimpi tie, plus minkä asentamiseen vain harvojen taidot riittävät
Nykymääräyksiä on mahdotonta parantaa, koska ne on perusteiltaan mätiä, ne pitäisi kopioida vaikka Ruotsista, niin ainakin rakennustyö helpottuisi, homeongelmista sen sijaan pääsee vain isolla rahalla eli mennään määräysten perustasoa budjetti edellä apteekin ja otin kautta. Täytyy sanoa, että laitevalmistajat ovat paljon ympäristöministeriötä ja kuntia edellä, katsokaa brosareita ja kaivakaa kuvetta.
Rakennuksissahan pitäisi olla korvausilmalle reittejä suoraan raikkaasta ulkoilmasta. Ja fysiikan perusoppien mukaanhan ilma pyrkii tasan tarkkaan suuremmasta paineesta pienempään, jos ei, ei ole kunnollista alipainetta vaan paikallisia ylipaineita, ja nehän vältetään riittävällä alipaineella. Oikein rakentaen ei ole vuotokohtia, saati hometta niissä, koska lämmin ilma ei vie kosteutta rakenteisiin. Samalla periaatteellahan se autonkin moottori toimii, kampikammiossa on normaali ilmanpaine (lähes). Palotapahtuma nostaa paineen ja paine työntää mäntää. Ilmaa ei virtaa silloin mistään sylinteriin, eikä alipaine työnnä mäntää takaisinpäin. Toki jos talo vuotaa valtavasti niin on vaikea saada kunnollista alipainetta ja kosteus kertyy rakenteisiin. Jos talo on tiivis, sisältä ulospäin laskeva lämpötila eristeissä haihduttaa kosteuden pois, ja alle kastepisteen ei ole mikään kohta rakenteissa, kun ulkona on kylmenpää mitä sisällä.
Nämä mielipiteet luettuani voi vain ihmetellä vastakkaisuutta eri kantojen välillä ja kirjoittajien ilmiselvää hyväntahtoista selittämisen intoa ”yksinkertaisesti ymmärrettävien” tosiseikkojen valaisemiseksi. — Kaikille on selvää ongelmatalojen olemassaolo. Voisikohan ”ei-ongelmataloista” kuitenkin vielä jotakin oppia? – Mutta sellaisiahan ei saa enää nykyisessä Suomessa rakentaa. Siis ongelmatalojen rakentaminen ja innokas keskustelu jatkukoon. Hyvä Suomi!
Arkkitehdin tilalle hankkeisiin rakennusfyysikko, ositusmestarit ja -valvojat vaihdetaan työryhmiin, jotka jidoka-judoka päästää työmaalta piikkilanka-aitauksesta, kun homma muistuttaa mallia.
Näyttää siltä, että ongelmattomia taloja saadaan vielä odottaa.
Haloo, kovin on tietävää joukkoa! Kysyisin varovasti kuinka moni osaa manuaalisesti laskea kosteuspisteen paikan; monikerrosrakenne, lämpöeriste mineraalivillaa, ulko- ja sisäpintamateriaalit luokissa, diffuusiosulku muovia? Eri rakennekerrosten ainelaatu määritetty, samoin paksuudet. Sisä- ja ulkolämpötilavaihtelut määritetty. Erikseen määritetään rakenteen toteutusvirhe!
”Kiinteistöt tehdään määräysten pohjalta alipaineisiksi ja luullaan, että puuttuva ilma ilmestyy jostakin salaperäisesti.”Luulisi nyt edes rakennuslehden kirjoittajan ja isännöitsijän tietävän, että kiinteistö ei tarkoita rakennusta vaan maa-aluetta (joka on kiinteistörekisterissä; kiinteistö voi olla siis ilman rakennusta).
Yrittäkää nyt päästä yksimielisyyteen onko alipaine hyvä vai huono asia.
Vuoden alusta määräykset muuttui niin, että ilmanvaihto säädetään tasapainoon.
Hirsitalo trossilattialla ja kunnolla tuuletettu alapohja ja poistoilma painevoimainen. Näin kun rakennetaan niin talo on hyvinhoidettuna asumiskelpoinen vielä 200 vuoden päästä. Itse asun talossa jonka pari hirsikehikko on rakennettu 1700-luvulla, olemme asuneet n. 30v. Eikä sairastumisia.