Näkökulma Oskar Smeds 12 kommenttia

Tuottavuusloikka rakennusalalla – realismia?

Tuottavuusloikka ja sen puute puhuttaa alalla. Helsingin Sanomat nosti aiheen esille pääkirjoituksessaan 2.9.2017. Aihe on yhteiskunnallisesti ajankohtainen ja mietityttää monia.

Kirjoituksessa todettiin, että allianssimallisella sopimuksella päästään kaikkien kannalta parempaan lopputulokseen. Epäselvyydet ja suunnitelmaristiriidat vievät turhaan osapuolten arvokasta aikaa. Tämä aika voitaisiin käyttää projektin eteenpäin viemiseen hyvässä yhteistyöhengessä.

Puhuttiin myös siitä, että tehdasteollisuudessa tuottavuus on moninkertaistunut viimeisten 50 vuoden aikana ja jopa pirstaloitunut palveluala on kampeamassa rakennusalan ohi tuottavuudessa. Työmaa pitäisi saada tehtaan kaltaiseksi ympäristöksi ja pitäisi rakentaa aina samanlaista sen sijaan, että tehdään jokainen kohde tavallaan puhtaalta pöydältä. Ilkka Alvoittu kirjoitti konseptitaloista hyvän kirjoituksen Rakennuslehteen 15.5.2017 https://www.rakennuslehti.fi/blogit/konseptitalo-rakennetun-ympariston-rumentaja-kaunistaja-vai-ratkaisu-kaikkeen/ .Suosittelen tutustumaan.

Helsingin Sanomien kirjoituksessa esitettiin myös, että alamme on hyvin konservatiivinen ja sopimusteknisten muutosten läpivieminen on hidasta. Olen edellä esitetystä osittain samaa, mutta osittain myös eri mieltä. Alallamme on myös paljon yrityksiä, jotka pyrkivät kyseenalaistamaan nykyiset toimintatapansa ja katsomaan asioita eri kulmista saavuttaakseen paremman tuottavuuden ja lopputuloksen.

Vaikka rakennusalan siirtyminen hyvin suunniteltuihin ja laadukkaasti toteutettuihin allianssikohteisiin siirtyisi 2030-luvulle, voidaan jo tänään tehdä asioita, jotka edesauttavat työn tuottavuuden kasvua.

Tilaajan, suunnittelijoiden ja pääurakoitsijan yhteistyöllä saavutetaan jo paljon, mutta vähintään yhtä paljon hyötyä tuotetaan, kun pääurakoitsija, heidän omat työntekijänsä sekä sadat aliurakoitsijansa tekevät saumatonta yhteistyötä.

Esimerkiksi tavallisessa kerrostalokohteessa, jossa on 60 asuntoa, pysäköintihalli ja pihat, tekee töitä karkeasti ajatellen noin 80 aliurakoitsijayritystä ja yhteensä yli 500 henkeä. Kuinka helppoa pääurakoitsijan kahden tai kolmen työnjohtajan on pitää tämä porukka ja toisensa jatkuvasti ajan tasalla siitä, mitä tapahtuu ja missä tapahtuu, suullisesti tai kynän, paperin ja sähköpostien avulla?

Kuinka paljon toiminta tehostuu, jos kaikki työnjohtajien havainnot työmaan keskeneräisistä töistä kulkeutuisivat tekijän kännykkään? Tekijä voisi katsoa kännykästään häntä koskevat odottavat työtehtävät, ja kun työ olisi tehty, hän ilmoittaisi tästä takaisin havainnon tehneelle työnjohtajalle. Tällä tavoin työmaan reaaliaikainen työtilanne kulkisi jokaisen työntekijän taskussa.

Eikö matkapuhelin ja tekstiviestit keksitty jo viime vuosituhannella? Kyllä keksittiin, mutta jos havaintoja onkin 500 ja ne kohdistuvat 15 eri tekijälle, niin tekstiviestin käytännöllisyys alkaa pikkuhiljaa laimeta. Entä kun havaintoja tehdään isossa hankkeessa 5 000? Myös paikka, jossa seurataan tehtävien edistymistä, puuttuu. Jatkuva soittelu ja odottelu vievät aikaa. Jopa näppäräkätisimmältä kaverilta menee hetki kirjoittaa ”C-portaan toisen kerroksen asunnon numero 47:n eteisen lattia WC:stä katsottuna oikealla noin puolen metrin päässä seinästä”. Tämän lisäksi edellä mainitun kaltainen viesti ei jäsenny kirjoitetun tiedon pohjalta, sille ei ole automatisoitua seurantaa, ja se on vaikeampi kaivaa myöhemmin esiin.

Entäpä jos näitä tehtyjä havaintoja voisi esitellä työmaan urakoitsijapalavereissa aliurakoitsijoiden työnjohdolle, jotta he näkisivät reaaliaikaisen tilanteen ja voisivat ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin? Vastaavaa mestariakin varmasti helpottaa, kun työmaapäiväkirjan täyttö hoituu digitaalisesti ja projektin laatu- ja turvallisuustilanne suodattuu hänen näkyvilleen reaaliajassa.

Kymmenien tai jopa satojen osapuolten välisen, läpinäkyvän tiedonkulun mahdollistaminen projekteilla on heti saatavilla oleva täsmälääke tuottamattomuuteen. Työkalut ovat jo olemassa, ja ne kehittyvät jatkuvasti paremmiksi. Nyt on vain tärkeää ottaa niiden suomat mahdollisuudet käyttöön ja aloittaa yhdessä jo tänään uusi, koko rakennusalan tuotantoketjun läpileikkaava tuottavuusloikka.

Oskar Smeds

Oskar Smeds, rakennusinsinööri (AMK)
Congrid Oy, myynti ja kehitys


Kaikki kirjoitukset

Keskustelu artikkelista: 12 kommenttia

  • Jälleen kerran yksi konsultti mainostaa Rakennuslehdessä omaa järjestelmäänsä, jota kaikkien aliurakoitsijoidenkin pitäisi alkaa käyttää. Hohhoijaa… Tuskin millään työmaalla tiedonkulun ongelmat johtuvat työkalujen puutteesta.

    Onko nämä blogit maksettuja mainoksia vai mistä ammattilehdessä on kyse?

    Vastaa
    • Ymmärrän näkökulmasi. Kyseessä ei ole maksettu mainos. Alalla on monia hyviä järjestelmiä, joilla saadaan tieto liikkumaan osapuolten välillä, jolloin ihmisillä jää enemmän aikaa rakentamiselle ja isompien ongelmien selvittämiselle.

      Ihmiset johtaa ja ihmiset tekee, mutta työkaluilla saadaan yksinkertainen tieto kaikkien saataville.

      Käytin tällaisia järjestelmiä myös aiemmassa työssäni työmaatoimihenkilönä, joten tiedän omasta kokemuksesta niiden auttavan päivittäistä tekemistä.

      Mitään ei PIDÄ käyttää, mutta suosittelen ainakin kokeilemaan 🙂

      Vastaa
      • Korkeinhankkija

        Osku kuule, en jaksanut lukea, mitä kirjoitit, mutta amikset saavat työmaalleen kaiken QR-koodilla, pizzat, piirustukset, yhdistä fyysinen maailma ja verkko.Talikon kanssa olen samaa mieltä sekä lehdestä, että psykiatrisen hoidon tarpeesta.

        Vastaa
  • Näyttäisi tosiaan olevan selvä artikkeliksi naamioitu mainos, jossa asioita katsotaan ainoastaan ohjelmistomyyjän näkökulmasta. Olisihan tuossa voitu nyt käsitellä niitä huonoja puolia ja heikkouksia, joita tuollaisen kännykkäpelin käyttöön liittyy. Onkohan työmailla edes puolella työntekijöistä työsuhteen puolesta kännykkää ja onkohan edes niistä puolet älypuhelimia? Mitäs sitten jos jonkun puhelimessa ei toimikaan Congridin järjestelmä? Eikä se raksamiesten opettaminen ihan ilmaista ole ja kuinka toimitaan kielitaidottomien kanssa? Löytyykö lokalisaatiot viroksi, venäjäksi, puolaksi, latviaksi, liettuaksi, valko-venäjäksi ja arabiaksi? Mitä järjestelmän käyttö maksaa, ei taida olla ihan ilmainen juttu…

    Ihmetyttää myös Oskarin käsitys työvoiman ja aliurakoitsijoiden määrästä mainosartikkelissa mainitussa esimerkkityömaassa. Eihän tyyppi tiedä mistä edes puhutaan. Paljon realistisempi määrä esimerkkityömaalla olisi 8 aliurakoitsijaa ja 50 työntekijää. Mieti nyt Oskari nyt vähän itsekin mitä oikein menet julkisesti kirjoittamaan…

    Vastaa
  • Ei ihme jos on tehotonta, ainakin esimerkki työmaalla, ehkä viides osa tuosta resurssien määrästä voi pitää paikkansa. Muutoinkin ihmetyttää nuo kirjoitukset että työmaata ohjattaisiin niin kuin jotain kännykkäpeliä? Hyvin onnistuu kun suunnittelee työt ja resurssit ennakkoon sekä jalkautuu sinne työmaalle. Tietää tasan tarkkaan miten työmaa etenee ilman kännykän näpyttelyä.

    Vastaa
  • Minusta resurssimäärät ovat ihan päteviä. Ei tietenkään joka päivä työntekijöitä ole 500 vaan koko työmaan aikana. Ei ole poikkeus jos perehdytyskansioon henkilöitä kertyy satoja tai hieman isommissa kerrostaloprojekteissa jopa pitkälti toistatuhatta nimeä. Tämä on valitettava tosiseikka ainakin monella pääkaupunkiseudun työmaalla.

    Tässä on hieno esimerkki työkalusta joka tukee luonnollista työnjohtajan prosessia, ei suinkaan muuta työtä miksikään kännykkäpeliksi. Jatkakaa vaan hyvää työtä sovelluksen parissa!

    Vastaa
  • Korkeinhankkija

    Luulisin, että urakoissa parhaiten pärjäävät eivät näpelöi kännykkää, vaan sorvia.

    Vastaa
  • Hienoa huomata, että aihe herättänyt keskustelua :).

    Tosiaan tuon tekijämäärän voi käsittää tuosta kirjoituksestani väärin, mutta kuten osa teistä ymmärsikin, puhuin koko työmaan aikaisesta tekijämäärästä. Tuo on faktaa, eikä fiktiota asuntokohteessa, jossa keikat pilkottu pieniksi.

    Katsoin parhaaksi kirjoittaa tiiviin tekstin, jotta sen mahdollisimman moni lukisi. Tämän vuoksi en erikseen kirjoittanut auki kaikkia haasteita tässä asiassa. On toki selvää, että työmaat joissa jopa yli 50 eri kansallisuuden edustajaa tekevät töitä rinta rinnan, törmäävät kielimuurin tuottamiin ongelmiin. Me olemme ratkoneet sitä siten, että valokuva yhdessä pohjakuvamerkinnän kanssa auttaa tekijää ymmärtämään, mistä kyse ja missä työn pitää tapahtua. Ammattitekijä on ammattitekijä riippumatta siitä, minkä maan kansalainen on kyseessä, tai mitä kieltä hän ymmärtää.

    On myös todennäköistä, että kaikilta ei löydy tarkoitukseen soveltuvaa kännykkää, mutta sen vuoksi havainnot voidaan tulostaa myös raporttimuotoon paperille ja jakaa tekijöille mukaan. Toisaalta uskon, että jos tiedon saanti kännykkään auttaa tekijää löytämään työnsä ja sitä kautta suoriutumaan niistä nopeammin (lisäämään hänen keikka-ansioitaan), on hän valmis myös sijoittamaan tähän työkaluun. Kautta aikain ollaan oltu valmiita sijoittamaan uusiin keksintöihin,kuten porakoneisiin, hydraulinostimiin ja muihin työn tekoa tehostaviin apuvälineisiin. Kännykkäsovellus työnteon apuvälineenä on vielä suhteellisen tuore asia ja ymmärrän hyvin, että se saattaa herättää epäluuloja. Olen omalta osaltani valmis karistamaan näitä epäluuloja ja kertomaan tarkemmin siitä, miten sovelluksia voi hyödyntää joka päiväisessä tekemisessä. Eikä tarvitse puhua meidän sovelluksesta, vaan ylipäätään voidaan keskustella siitä, miten reaaliaikainen, oikeille henkilöille oikeaan aikaan välittyvä tieto helpottaa tekijöitä koko rakentamisen ketjussa.

    Mikäli haluat kuulla lisää, tai esittää hyvin argumentoituja vastaväitteitä, minut tavoittaa sähköpostista: oskar.smeds@congrid.fi.

    Vastaa
  • Rakentaminen ei kaipaa ohjelmia eikä hipstereitä kipeästi ammattitaitoista ja motivoitunutta väkeä.

    Vastaa
  • Täällä jengi jolla ei ole mitään käsitystä nykymaailman rakennusprojekteista länkyttää vailla parempaa tietoa. Voihan ne suunnitelmat edelleen tehdä 70-luvuta tuotujen varoituspuhtaiden norttiaskien kylkeen ja pöytäkirjat Esson baarissa.

    Vaikka tässä 40 vuoden aikana olennaisesti on eri toimijoiden määrä lisääntynyt työmaalla ei se sinänsä ole parantanut tai huonontanut lopputulosta. Jokainen peruskorjaustöissä yhtään mukana ollut kyllä huomaa mitä suden paskaa on eri vuosikymmenillä saatu leivottua rakennusten sisään.

    Pääurakoitsijoista on tullut monilla työmailla projektinjohtourakoitsijoita joilla ei omia työntekijöitä ole. Eikä sen raudoittajan, timpurin tai elementtimiehen tarvitse mobiilisoftia käyttää, vaan sen aliurakoitsijan työnjohdon tai nokkamiehen, jonka pitäisi joka tapauksessa raportoida pääurakoitsijalle ja kohteen vastaaville työnjohtajille. Nykyraksalla kyllä näyttää kaikilla duunareilla olevan pätevät kännykät ja mobiilipelit rullaa näytöillä, ettei se ole ”duunaristakaan” ja sen laitteistosta kiinni.

    Harva näitä hommia tekee rakkaudesta lajiin, kuten muitakaan töitä. Joten motivaation puute ja oman työn arvostamisen kulttuuri korvataan hyvällä työnjohdolla ja valvonnalla. Jos sen kaatovalun joutuu tekemään joka tilassa neljään kertaan ja palkkio nelinkertaisesta työstä on sama kuin siitä ”kerralla kuntoon”, niin kyllä se motivaatiota kasvattaa.

    Itse uskon että Congridin työkalut auttavat paremman lopputuloksen saamiseksi. Aliurakoitsijat kiukuttelevat ja itkevät, mutta kyllä se raha pitää jollain tehdä ja jos suurimmat pääurakoitsijat ovat tässä maailmassa jo kiinni, niin mahdollisten työmaiden määrä joille myydä palveluksiaan ”perinteiseen malliin” romahtaa kyllä nopeasti. Se on sitten luddiitti johtoisen firman loppu sitten siinä.

    Vastaa
    • ”Täällä jengi jolla ei ole mitään käsitystä nykymaailman rakennusprojekteista länkyttää vailla parempaa tietoa.”
      Tunnet ja tiedät kaikkien kommentoijien taustat ilmeisen hyvin, kun kerta noin voit julistaa!

      Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia