Rakennusalan vihreän siirtymän ympärille on syntynyt parin viime vuoden aikana monenlaista aloitteellista toimintaa. Tämä ei ole ihme, sillä rakennukset vastaavat noin puolesta EU-alueen energiankulutuksesta ja rakennusala on toiseksi suurin jätteen tuottaja heti valtavia kivimassoja käsittelevän kaivosteollisuuden jälkeen. Jotta siirtymä tapahtuisi, toimeliaisuus pitäisi saada jalostettua innovaatioiksi eli uusiksi kaupallisesti elinkelpoisiksi tuotteiksi, palveluiksi ja prosesseiksi.
Uusien innovaatioiden käyttöönotossa rakennusalalla on omat haasteensa, ja useat niistä liittyvät pitkiin arvo- ja päätösketjuihin.
Jotta rakennushankeen asiakas voi päättää ympäristöystävällisen ratkaisun käytöstä, rakennushankkeiden suunnittelijan täytyy tuntea ratkaisu ja olla riittävän varma sekä sen saatavuudesta että vastaavuudesta asiakkaan tarpeisiin. Ratkaisujen kehittäjät eli rakennustuotteiden ja järjestelmien valmistajat puolestaan joutuvat vakuuttamaan ensin suunnittelijat ratkaisun toimivuudesta, sitten urakoitsijat ratkaisun toteutettavuudesta ja lopuksi rakennuksen omistajan ja käyttäjän ratkaisun soveltuvuudesta asiakkaan tarpeeseen. Ja viranomaisten vaatimuksetkin pitäisi täyttää. Rakennusalan innovaatiot siis syntyvät verkostojen yhteistyönä, jos ovat syntyäkseen.
Verkostomaisen kehittämisen tarve on tunnistettu myös julkisten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoittajien parissa, sillä jo pelkästään Euroopan aluekehitysrahastosta myönnetään eri väyliä pitkin miljoonia euroja erilaisiin hankkeisiin yliopistoille, ammattikorkeakouluille, kaupunkien kehitysyhtiöille ja muille toimijoille.
Julkinen sektori siis rahoittaa kymmeniä henkilötyövuosia, joiden tarkoitus on edistää innovaatioiden syntymistä, joten nyt kannattaa myös yrityssektorin olla hereillä. Osallistumalla eri hankkeiden tapahtumiin voi saada ratkaisevan avun keksintöjen tekemiseen ja innovaatioiden kaupallistamiseen.
Kira Circularis on yksi näistä hankkeista. Siinä ovat mukana Metropolia, Tamk, Turun amk, Oamk, Xamk ja Karelia-ammattikorkeakoulu. Euroopan unionin osarahoittaman hankkeen tarkoituksena on ymmärtää, tunnistaa sekä auttaa yrityksiä tunnistamaan innovoinnin esteitä ja tarjota ammattikorkeakoulujen resursseja ongelmien ratkaisemiseen. Vastaavia hankkeita on muitakin, ja yrityssektoria on jopa saattanut hieman yllättää tarjolla olevien tapahtumien määrä.
Yrityksissä on ehkä pohdituttanut, miten tätä toimintaa pystyy hyödyntämään, eli kuinka paljon ja mihin tapahtumiin kannattaa osallistua. Yleisenä ohjenuorana voisi todeta, että osallistumista erilaisiin tapahtumiin kannattaa miettiä tapahtumasarjana eikä yksittäisinä ihmeen tekevinä tapahtumina.
Yrityksillä tulisi siis olla kehitysstrategia, joka auttaisi tunnistamaan, millaisessa kehityksessä kannattaisi olla mukana ja miten. Ne yritykset, jotka osaavat tämän parhaiten, saavat eniten irti näistä kehitysmiljoonista. Toisaalta riski on myös, että yritykset ja tapahtumat eivät löydä toisiaan. Silloin miljoonat valuvat hukkaan.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Vihreä siirtymä vaatii verkoston yhteistä tahtoa”