Alan johtavien tutkijoiden mielestä keskustelussa sisäilmaongelmista syyt ja seuraukset pitäisi erottaa toisistaan. Näin asiantuntijat selvittävät viimeaikoina julkisuudessa vilisseitä käsityksiä:
Väärinkäsitys 1:Suomalaiset tarvitsevat viranomaisten mielestä enemmän happea kuin muut kansat. Pohjoismaisen vertailun mukaan Suomessa vaaditaan eniten tuloilmaa toimistoissa, asuinkerrostaloissa ja pientaloissa. EU-vertailu kertoo, että Suomessa puhalletaan koulujen luokkahuoneisiin enemmän ilmaa kuin muissa maissa.
Vastine: Artikkelissa esitetty Suomea koskeva arvo on väärin. Rakentamismääräyskokoelman osan D2 mukaan minimiulkoilmavirta on 6 dm3/s/henkilö. Koulujen ilmanvaihdon minimimäärä oli Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa sama.
Artikkelissa mukana olleen kuvan tiedot perustuvat raporttiin, joka on tehty energialaskelmien vertailemiseksi. Sen data ei suoraan kerro, mitkä ovat eri maiden minimi-ilmanvaihtovaatimukset. Suomen osalta D2:n mukaiset minimivaatimukset ovat (suluissa raportin arvo): asuinrakennukset 0,35 dm3/s,m2 (0,5 dm3/s,m2), toimistot 1,5 dm3/s,m2 (2,0 dm3/s,m2). Lisäksi toimittaja on laskenut vuotuisen kokonaisilmamäärän käyttäen energialaskennan käyntiaikatietoja.
Ruotsissa käytetään laskennassa 5110 h, Suomessa 8760 h, tämä selittää eron palkkien pituudessa. Suomalaisille ei siis tuoda enempää ulkoilmaa kuin ruotsalaisille tai norjalaisille.
Tässä rakentamismääräysten minimiarvot Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa
Asuinrakennus (pientalo ja kerrostalo)
Suomi 0,35 dm3/s,m2 (HS jutussa käytetty arvo oli 0,5 dm3/s,m2)
Ruotsi 0,35 dm3/s,m2
Norja 0,33 dm3/s,m2
Toimisto
Suomi 1,5 dm3/s,m2 (HS jutussa käytetty arvo oli 2,0 dm3/s,m2)
Ruotsi 1,5 dm3/s,m2
Norja 1,9 dm3/s,m2
Koulu
Suomi 3,0 dm3/s,m2/ 6 dm3/s,henk
Ruotsi 3,0 dm3/s,m2
Norja 3,0 dm3/s,m2
Väärinkäsitys 2: Ensinnäkin ne (iv-koneet) vievät runsaasti tilaa. Entinen Elannon Leipätehdas Helsingin Hämeentiellä on tyypillinen esimerkki. Konehuone on vallannut ullakkokerroksen: tulo- ja poistoilmakoneita, jäähdytyskoneita ja talteenottojärjestelmä. Paksut ilmastointiputket risteilevät kerroksissa.
Parhaillaan remontoitavissa Eduskuntatalossa ja Helsingin kaupunginteatterissa ilmastointitilat joudutaan louhimaan maan alle.
Toiseksikin koneellinen ilmanvaihto kuluttaa runsaasti sähköä toisin kuin painovoimainen, joka ei kuluta sitä lainkaan. Koneellisessa ilmanvaihdossa tuloilman virtausnopeus on suuri ja ilma on lämmitettävä nopeasti. Julkisiin rakennuksiin asennetaan myös jäähdytys, joka syö paljon sähköä.
Vastine: Koneellisen ilmanvaihdon tilantarve aiheutuu pääasiassa ihmisten aiheuttamasta epäpuhtauskuormasta ja suurten ikkunoiden aiheuttamasta jäähdytyskuormasta. Kun vanha rakennus peruskorjataan, sinne halutaan sijoittaa enemmän ihmisiä kuin alun perin. Suurempi henkilömäärä tuo mukanaan enemmän laitteita ja valaistusta ja suuremman ilmanvaihdon tarpeen, mikä kasvattaa jäähdytystarvetta.
Nykyihmisten vaatimustaso sisäilman ja lämpöolojen suhteen on korkeampi, ja ylikorkeita lämpötiloja pitää sen vuoksi laskea jäähdytyksellä. Sopiva lämpötila parantaa myös tuottavuutta, minkä vuoksi työnantajat ja rakennusten omistajat ovat valmiita panostamaan parempaan sisäilmastoon.
Toimitilojen ilmanvaihtokonehuoneet eivät kyllä mitenkään liity asuntojen ilmanvaihtoratkaisuihin.
Väärinkäsitys 3: Neljäs ongelma ilmanvaihtokoneissa on niiden monimutkaisuus. Ne voivat vaatia käyttäjäkseen insinööriä, kun painovoimaisen ilmanvaihdon talossa asukas avaa ikkunan tai venttiilin.
Vastine: Koneellisessa ilmanvaihdossa automatiikka hoitaa säädöt. Käyttäjä joutuu ainoastaan vaihtamaan ilmanvaihtokoneen suodattimet noin kahdesti vuodessa.
Väärinkäsitys 4:Hiilidioksidianturit ja ilmamääräsäätimet menevät helposti rikki
Vastine: Näitä on lähinnä toimitiloissa. Ne eivät mene rikki vaan tarvitsevat puhdistusta ja kalibrointia.
Väärinkäsitys 5:Jotta sisältä tuleva ilman kosteus ei tiivistyisi ulkoseinään, ilmanvaihto säädetään useimmiten alipaineiseksi. Alipaineinen rakennus imee itseensä korvausilmaa. Jos talo ei ole tiivis, se voi imaista korvausilman seinässä, katossa tai lattiassa olevasta reiästä. Mikäli rakenteissa onmikrobeja tai epäpuhtauksia, niitä päätyy tällöin huoneilmaan.
Vastine: Tämä sama tilanne vallitsee painovoimaisessa ilmanvaihdossa ja koneellisessa poistoilmanvaihdossa. Lisäksi painovoimaisen ilmanvaihdon talot ovat yläosastaan ylipaineisia, mikä johtaa yllä kuvattuun kosteuden tiivistymiseen. Energiatehokkaassa rakentamisessa pyritään nimenomaan tiiviiseen ulkovaippaan, mikä siis vähentää tämän ilmiön esiintymistä.
Painovoimaisen ilmanvaihdon ylipaineisuus näkyy esimerkiksi monien töölöläistalojen yläpohjien home- ja lahovaurioina.
Koneellinen ilmanvaihto ei ole merkittävänä syynä kosteus- ja homevaurioihin, eikä se levitä epäpuhtauksia sisäilmaan, jos rakenteissa ei ole vaurioita.
Väärinkäsitys 6:Jos kasvustoja on pesiytynyt ilmanvaihtokanaviin, järjestelmästä voi tulla homeenlevityskone.
Vastine: Ilmanvaihtokanavissa on yleensä niin kuivaa, etteivät mikrobit niissä kasva.
Väärinkäsitys 7: Kosteusvaurioita ja mikrobikasvustoja löytyi varsinkin rakennuksen eri osien, ikkunoiden, seinien ja katon liitoskohdista. Ylläpitopäällikkö Jukka-Pekka Salmiston mukaan ilmanvaihto on voinut pahentaa tilannetta.
”Järjestelmä on mitoitettu alipaineiseksi, jonka takia se on voinut levittää epäpuhtauksia.”
Vastine: Tässä todetaan vaurioiden oikeat syyt, vuotavat liitokset. Ne olisi pitänyt korjata peruskorjauksen yhteydessä. Kaikki ilmanvaihtojärjestelmät luovat alipaineen rakennukseen, joten sama ongelma olisi syntynyt myös painovoimaisessa ilmanvaihdossa.
Väärinkäsitys 8: Eristetyssä seinässä ulkopuoli viilenee, jolloin sinne voi syntyä otollisia olosuhteita homeen kasvulle. Kesällä jäähdytettäessä ulkoilman kosteus voi tiivistyä rakenteen sisäosiin. Koska seinä on tiivis, se ei kuivu helposti.
Vastine: Eristämisen tarkoitus on estää lämmön karkaaminen ulos, eli se toimii oikein kun ulkopinta viilenee. Tämä pitää ottaa huomioon ulkopintojen materiaalivalinnoissa. Jäähdytystarvetta voidaan tehokkaimmin pienentää käyttämällä kohtuullisen kokoisia ikkunoita, joissa on tehokas aurinkosuojaus. Tiiviiseen seinään ei myöskään pääse sisäilman kosteutta vuotoilman mukana. Kaikki seinärakenteet tulee suunnitella kuivuviksi.
Väärinkäsitys 9: Rakennuksissa käytetään erilaisia hengittämättömiä materiaaleja kuten höyrysulkuja, muovimattoja ja -maaleja. Jos kosteus pääsee niiden muodostamiin rakennetaskuihin, sinne voi alkaa kasvaa hometta.
Vastine: Oleellista onkin estää kosteuden pääsy rakenteisiin, ja siinä muovi on usein käyttökelpoinen materiaali.
Väärinkäsitys 10: Helsingin Energian vertailussa vuosina 1800–1929 rakennetut talot kuluttivat verraten vähänkaukolämpöä.
Vastine: Näille taloille on yhteistä umpikorttelit (vain kaksi ulkoseinää), lähellä kuutiota oleva massoittelu (optimaalinen vaipan pinta-alan suhde lattiapinta-alaan), pienet ikkunat ja riittämätön ilmanvaihto. Lisäksi niissä on nykyisin suuri asumisväljyys, mikä vähentää muun muassa lämpimän käyttöveden kulutusta.
Väärinkäsitys 11: Paksut tiiliseinät varaavat lämpöä, mutta tätä ei huomioida energialaskelmissa.
Vastine: Paksut tiiliseinät lasketaan kuukausitason laskentamenetelmissä sisäisenä varaavana massana, joten kyllä niiden lämmön varastoituminen on laskelmissa mukana. Tässä taidetaan kuitenkin tarkoittaa massiiviseinän ulkopintaa osuvan auringon säteilyn laskentaa. Siihen kuukausitason laskentamenetelmät eivät sovellu. Dynaamisilla laskentamenetelmillä kyseinen ilmiö voidaan laskea.
Määräyksissä ja ohjeissa kehotetaan käyttämään aina tarkasteluun soveltuvaa laskentamenetelmää.
Väärinkäsitys 12: Kesällä paksut eristeet lisäävät jäähdytysenergian tarvetta.
Vastine: Talotekniikka-lehdessä on esitettynä kuva, jossa on esitetty tilojen lämmitys- ja jäähdytystarve vuoden 2010, 2050 ja 2100 säätiedoilla. Katso kuva tästä. Kuvasta voidaan havaita, että eri lämmöneristystasojen (A-D) vertailuissa lämmitysenergiatarpeen pieneneminen on huomattavasti suurempi kuin jäähdytysenergiatarpeen kasvu, joka on hoidettavissa paremmalla ikkunoiden aurinkosuojauksella. Tulevaisuudessakaan tällä hetkellä jäähdyttämättömissä rakennustyypeissä ei tule olemaan jäähdytysjärjestelmiä vaan parempi aurinkosuojaus. Parempi eritystaso ei siis johda suoraan suurempaan jäähdytysenergiantarpeeseen.
Väärinkäsitys 13: Eriste- ja ilmanvaihtoteollisuus on juuri sitä suomalaista cleantechia, jonka halutaan valloittavan maailma.
Vastine: Eristeteollisuus ei ole cleantechiä.
Väärinkäsitys 14: Määräysten lisäksi suunnittelijat noudattavat usein erilaisia ohjeita ja suosituksia, vaikkei olisi pakko. Esimerkiksi ilmanvaihdossa noudatetaan usein Sisäilmayhdistyksen luokituksia, jotka ovat määräyksiä huomattavasti tiukempia.
Vastine: Suosituksia noudattavat rakennuttajat, jotka asettavat tavoitteet suunnittelijoille. Heille vaatimukset asettavat rakennusten käyttäjät ja heidän työnantajansa. Vapaaehtoisen Sisäilmastoluokituksen laaja käyttö osoittaa, että hyvätasoiselle sisäilmastolle ja ilmastoinnille on suuri kysyntä. Määräykset eivät velvoita asentamaan esim. jäähdytystä, mutta kaikkiin toimitiloihin se kuitenkin halutaan toteuttaa. Sisäilmastoluokitus auttaa asettamaan tavoitteen ja varmistamaan laadun toteutumisen.
Väärinkäsitys 15: Ilmanvaihtomääriä pitäisi laskea. Koulujen oppilasmäärillä ne kasvavat niin isoiksi, että sisäilma muuttuu talvella kuivaksi ja ihmiset oireilevat. Koneellinen ilmanvaihto sotkee vanhan rakennuksen toiminnan ja saa epäpuhtaudet kulkemaan. Tanskassa painovoimainen ilmanvaihto on yleinen kouluissa ja vaadittavat ilmamäärät paljon pienempiä.
Vastine: Koulujen käytännön ilmanvaihtomäärät per oppilas ovat tutkimusten mukaan selvästi alle määräysten minimitason (6 dm3/s). Korjattaessa ilmanvaihto tulee kuitenkin suunnitella minimitason mukaan.
Talvella kuivuus voi olla ongelma, mutta suurempi oppilasmäärä tuottaa myös enemmän kosteutta. Hyvä ilmanvaihto parantaa eräiden tutkimusten mukaan oppimista. Oikein tasapainotettu koneellinen ilmanvaihto ei aiheuta haitallisia paine-eroja. Järjestelmän pysäyttäminen yön ajaksi ja likaisten tilojen poistojen päälle jättö saattaa aiheuttaa ongelmia.
Ongelman todellinen syy ovat rakenteissa olevat epäpuhtaudet, ei ilmanvaihto. Tanskassa on leudompi ilmasto ja ikkunatuuletuksen käyttö helpompaa kuin Suomessa.
Tätä artikkelia on kommentoitu 16 kertaa
16 vastausta artikkeliin “Sisäilmaongelmakeskusteluun lisää kierroksia – asiantuntijat oikovat käsityksiä Talotekniikka-lehdessä”
Niinpä niin, syyt pitää hallita, seurauksia ei saa tulla. Seurauksia on rakennusala pullollaan. Syiden estämiseen ei panosteta.
Eikä rakennusfysiikan yksinkertaisuus vaadi tällaisia novelleja. Lukion fysiikka ja arkijärki ovat hyvä yhdistelmä.
Pieni esimerkki: Kun ilmanvaihtoa ja lämpötilaa esimerkiksi kouluissa vähennetään radikaalisti öiksi ja viikonlopuiksi, saadaan kohdan 5 kosteuden tiivistyminen, kun huoneen koneellinen iv muuttuu savupiippuvaikutukseksi. Yleistä tällöin kondensoituminen esim. verholaudan takana kondenssipinnan eli lämpösillan eli kylmäsillan kohdalla. Pölyssä löytyy, siivooja ei käy, mutta hometta syntyy.
Ja nyt kohta joku kumoaa kaiken yllä olevan sillä perusteella, että satojen vuosien kokemuksella asiat eivät kertakaikkiaan ole näin!
Tiedättekö mikä on vanhan hyvän rakennuksen ja nykyaikaisen huonon rakennuksen suurin eroavaisuus?
– Ikkunan avaaminen!
Kun vanhan rakennuksen asunnossa ilma seisoo kesällä, ikkunan avaaminen on itsestäänselvyys, mutta se ei auta yhtään. Kun nykyaikaisen rakennuksen asunnossa on kesällä kuumaa sisällä, ilma kyllä liikkuu, mutta jostain syystä ikkunaa ei saisi avata.
Omasta kokemuksesta painovoimaisesta ilmanvaihdosta kaksikerroksisessa rivarissa voisin sanoa, että puolet vuodesta ilma ei liiku mihinkään ellei pidä kaikkia ovia auki kaiken aikaa. Ja toinen puoli vuodesta menee siten, että alakerran seinäliitoksista tulee kaikki ”paska” sisään ja menee yläkerran seinäliitoksista ulos, paitsi jos pitää kaikkia ovia auki kaiken aikaa. Kyllä, raitisilmaventtiilit löytyy ja poistoventtiilit myös, kummatkin ovat auki. Tosin nyt kun meillä on tämä ilmastonmuutos ja tuulee ihan sikana, niin meillä ei tarvitse enää pitää kaikkia ovia auki kaiken aikaa.
Jos ilmastonmuutos perutaan tai estetään, niin se on kyllä aika paha juttu. Ovien aukipitäminen vie energiaa, joka on kallista ja vielä kalliimpaa tulevaisuudessa. Sitten taas, jos ovet ovat kiinni, niin täällä on kyllä ihanan paksu ilma ja talvella saadaan antibioottikuuri ihan omasta talostamme, mutta jotenkin on niin laiska ja voimaton olo.
Sulla on sitten ylipainetta katonrajassa? No, kohta tulee kevät ja räystäät tippuu..
Ks. yli 200 kommenttia Hesarissa.
http://www.hs.fi/sunnuntai/a1453441238265
Kiitos linkistä. Avoimen lähdekoodin talosuunnittelua odotellessa..
10 pistettä ja papukaijamerkki tuosta yleisen keskustelun tiivistämisestä Mr Nimettömän toimesta.
Ja luonnollisesti talotekniikka toteutetaan jatkossa agiilisti lean-periaatteiden mukaisesti.
Meillä on unelma.. Jos ongelma onkin siinä, ettei tilaaja ymmärrä tilata homeetonta. Sitä saa, mitä tilaa?
Ei sanaakkaan kommenteissa rakennuksen ohjausjärjestelmien virittämisestä toimimaan oikein (takuuaikana??, kuka vastaa?) sekä miten rakennusautomaatioita käytetään ja ylläpidetään niin takuuaikana kuin sen jälkeenkin. Siihen tarvitaan niitä insinöörejä joilla on käytännön kokemus mutta niitä on suomessa todella VÄHÄN. Kiitos nykyisen koulutusjärjestelmän ja kiinteistöjen ulkoistamisen innokkuuden.
Kaipa käsityksien oikominen kuuluu laillisuusvalvojalle eli Eduskunnan Oikeusasiamiehelle – eikä lehden sivuilla kommentoiville?
Kerron pienen palan kiinteistöautomaation historiaa.
DGT, eli Dansk Garteneri Teknik -kehitti säätöautomatiikkaa, joka olisi soveltunut myös talojen vastaaviin toimintoihin kuin kasvihuoneiden. Tämä ei kuitenkaan kiinnostanut siinä määrin kiinteistöpuolta, että automatiikkaa oltaisiin haluttu rakennuksiin.
Oli myös muita valmistajia, kuten hollantilainen Van Vliet, mutta sen nimi on jo muuttunut.
Kalibroinneista hiilidioksidiantureita koskien; Vaisalalla on ollut vuosia myynnissä anturi, jota ei tarvitse kalibroida.
Miksi ei käytetä tekniikkaa, joka on toiminut ilmastollisesti haastavammissakin olosuhteissa vuosikymmeniä?
Onko tämä enemmän arvailua olosuhteista ja pätemisen tarvetta?
Ihan kuin metsä olisi kadonnut puilta. Jos päivälehden toimittajalle voikin hyväksyä detaljeissa oikaisun, niin alan johtavilta asiantuntijoilta voisi kyllä odottaa kestävämpää argumentointia. Mutta isoon kuvaan: Miksi ei voida hyväksyä sitä, että sekä perinteisessä hengittävien rakenteiden ja painovoimaisen ilmanvaihdon varaan rakentamisessa että modernimmassa höyrynsulkuisessa ja koneellisen ilmanvaihdon varaan rakentamisessa on puolensa. Pahinta lienee niiden sekoittaminen. Miten olemassa oleva rakennus on ylipäänsä mahdollista saada höyrytiiviiksi kaikkine liitoksineen ja niin, että siinä on taloudellisesti (maksajalle) järkeä? Toinen seikka on rakennusten elinkaari. Jos vanhimpien rakennusten elinkaari on pikemmin vuosisadoissa kuin vuosikymmenissä, niin kuka uskaltaa muuttaa sen toimintaperiaatteen ohuen muovikalvon varaan? Missä vaiheessa tuon kalvon kunto tulisi tarkistaa ja miten? Ei tietysti ole ihme, että muun teollisuuden tavoin rakentamisessakin on menty kohti kertakäyttökulttuuria, mutta kunpa ei korjattaisi rikki sitä mikä toimii. Hyvä olisi myös muistaa, että asumme erilaisissa ympäristöissä. Kaupungissa suodattimet yms. ovat tarpeen, mutta maalla asuessa liikenteen saastetta ei ole ja ikkunasta tuleva melukin on lähinnä linnun laulua. Siitepölyn voi nähdä myös allergioilta suojaavana siedätyksenä. Väärinymmärrysten listausten sijaan jäin kaipaamaan asiantuntijoiden näkemystä siitä, mistä rakennustemme ongelmat sitten johtuvat ja miksi energiatehokkaat talot eivät ole päässeet tavoitteisiinsa? Siinä meidän kaikkien tulisi kuunnella herkällä korvalla toisiamme ja pyrkiä löytämään ratkaisua. Varmaa on, että tietoa rakentamisesta meillä on valtavasti enemmän kuin sata vuotta sitten.
Vastauksissa keskitytään kumoamaan aiempia väitteitä. Niistä ei löydy selityksiä nykyisille ongelmille eikä myöskään rakentavaa otetta niihin. Kaikki näyttää onnistuvan nykytekniikalla.
Ehkä tarkoituksena onkin vain lisätä kansantuotetta rakentamalla asuntokanta pian uudelleen. Laitetaanko puolet viisaista professoreista pihalle, niin alkaa taas löytyä järkeä. Sama pitäisi tehdä lobbareille ja poliitikoille. Hyvin ovat LVI -miehet ja rakennusteollisuus osansa lobanneet. Saaneet samalla perinteisen hirsirakentamisen kiellettyä.
Porsaanreikäyhteiskunnassa on mahdollista tehdä alle 50 neliön asunto ilman nykyisiä eristevahvuuksia perinteisellä tavalla petäjän sydänpuusta, allergiaa aiheuttamattomasta kuusesta tai vaikkapa alumiinista ja lasista.
Huonekoon minimi on puolestaan seitsemän neliötä.
Korkea huonekorkeus tarjoaa reilusti ilmaa. Ikkunan korkeudella puolestaan voidaan vaikuttaa sisään tulevan valon määrään hyvin.
Vaikuttaa lähinnä äkämystyneen lobbariporukan kiukuttelulta koko ”oikaisukirjoitus”. Kas kun eivät haukkuneet perinnerakentamista huru-ukkojen harrasteluksi ja painovoimasta ilmanvaihtoa kansantaruksi.
Lämmityksen osalta määräyksissä käytetään energiamuotokerrointa, joka rankaisee sähkön käyttämisestä. Suoran sähkölämmityksen käyttö on käytännössä näin estetty.
Kannattaisiko sama sähkön käytön rankaisukerroin ottaa mukaan myös ilmanvaihtoon ja jäähdytykseen? Ne molemmathan nostavat helposti sähkön kulutusta 50 prosentilla. Sen jälkeen mietittäisiin tarkemmin kuinka paljon ja kuinka isoilla koneilla sitä ilmaa oikein kannattaa pyörittää ja taloa jäähdyttää.
Hieman huvittaa nuo perustelut, että koskaan se ei ole talotekniikan vika, että sisäilma on huono. Säädöt vaan eivät ole kunnossa, anturit mittaavat väärin, huoltoa on laiminlyöty, kanavat ovat likaiset, joku on tehnyt asennukset väärin ja käyttäjäkin on ihan pihalla, siis hengittämässä sitä raikkaan kosteaa ulkoilmaa, jota ei ole vielä ehditty suodattaa, desinfioida, kierrättää, lämmittää, jäähdyttää ja kuivattaa prikulleen normien ja määräysten mukaiseksi.
Se on ihan sama kuin sanoisi, että ei se ole rakennustekniikan vika, että talo on susi. Jätkät vaan ryssi.
’
Kirjoituksestasi palaa elävästi mieleen erään sähkönsiirtoyrityksen asiakkuuspäällikön vierailu yhdessä toimipaikoistamme.
Hänellä oli tietoa mukana, miten paljon kulutimme loisvirtaa. Ensimmäisenä kysymyksenä oli pääsulakekoon suurentaminen.
Kerroin, että nykyinen on kyllä siirtojohdon matematiikkaan nähden maksimi ja että jos tämä on ainoa vaihtoehto -muuntamo on siirrettävä käyttöpaikan nurkalle. Tämä vaihtoehto todettiin huonoksi.
Sitten hän kertoi, ettei ole bulvaani kun suosittelee estokelaparistoa joka vähentää sähköverkon häiriöitä koko muuntopiirin alueella ja kehoitti kysymään tällaista laitetta niitä valmistavasta yrityksestä. Kaupat tuli. Pätöteho laski. Samoin loisvirtaa ei enää laskutettu.
Yhteistyö jatkuu hyvänä hänen eläkepäivilleen saakka.
Samainen henkilö kertoi, miten loistava tuote on poistoilmalämpöpumppu. Ja olikin. Lämmintä vettä on riittänyt ja laite on toiminut. Ainoana miinuksena on, että energiaa joka tapauksessa kuluu jatkuvasti.
Laite on toiminut hyvin – huonompiakin tarinoita olen kuullut. Jotkut kertovat kompressorin rikkoutumisesta ainoan merkin olevan sähkölaskun pompsahtaminen.
Kohta varmaan jätevedestä ja liesituulettimestakin otetaan lämpö pois.
–
Vaan mitteepä se hyvejää, kun entisiäkään taloja ei ole saatu pidettyä kunnossa.
Jossain on silloin vikaa tässä säästämiskulttuurissakin.
Eli selväksi on käynyt, että määräykset ja niiden vaikutukset ovat epäselvät. Mutta viulut maksaa aina loppukäyttäjä, kukaan muu ei vastuuta halua kantaa.