HS: Juha-Veikko Nikulainen mukaan asuntorahastoon

Vantaan maankäytöstä vastaava apulaiskaupunginjohtaja Juha-Veikko Nikulainen siirtyy perustamaan uutta asuntokiinteistörahastoa yhdessä sijoittajien kanssa, kertoo Helsingin Sanomat. Rahasto sijoittaa vuokra-asuntoihin.

Kirjoittaja(t) Merja Mannila

Uuden rahaston takana olevia sijoittajia tai aloitusjankohtaa Nikulainen ei halua vielä paljastaa.

Rahasto aikoo Nikulaisen mukaan ostaa myös maata, josta rahasto kehittää pitkäjänteisesti asuntotontteja. Maan ostoon rahasto suunnittelee suuntaavansa etupäässä Espooseen ja Vantaalle.

”Näissä kaupungeissa ei säädellä asuntojen kokoa kuten Helsingissä”, Nikulainen perustelee. Hän viittaa siihen, että pienehköjä vuokra-asuntoja tarvitaan asuntomarkkinoille eniten.

Pääkaupunkiseudun asuntomarkkinat ovat Nikulaisen mukaan nyt sellaisessa vaiheessa, että uudella kiinteistörahastolla on hyvät mahdollisuudet menestyä.

”Nyt on hyvä aika perustaa vuokra-asuntoihin sijoittava rahasto, koska valtion asuntopolitiikkaan ei näytä tulevan mitään muutosta”, Nikulainen sanoo.

Hän viittaa äskettäin julkistettuun ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokan työryhmän raporttiin. ”Siellä ei esitetty mitään todellisia uudistuksia, vaan aiottiin selvittää asioita.”

Kiinteistörahasto hankkii omistukseensa myös valmiita asuntoja ja uudisrakennuskohteita. Tulevan kiinteistörahaston toiminta keskittyy pääkaupunkiseudun asuntomarkkinoille, mutta myös Lahden, Tampereen ja Jyväskylän seudut ovat mahdollisia.

Lue Helsingin Sanomien juttu tästä.

Tätä artikkelia on kommentoitu 3 kertaa

3 vastausta artikkeliin “HS: Juha-Veikko Nikulainen mukaan asuntorahastoon”

  1. Voi ei! Me ”yleishyödyllisten yhteisöjen” asukkaat toivomme, että Nikulainen ja ”sijoittajat” pysyvät kaukana meistä ja ara-rahoituksesta. Olemmehan me viime kädessä kaiken maksajia. Ainakaan me AVAIN Asumisoikeus Oy:n asukkaat emme kaipaa teitä emmekä meiltä käyttövastikkkeissa kerättyjen korjausvarojen laittomia sijoituksia vapaarahoitteiseen asuntotuotantoon kuten vuosina 2006 – 2007 tapahtui. Ko. ”sijoitukset” tulivat ilmi sattumalta, kun ARA tutki erään Avaimen kohteen talohallituksen kantelua liikaa perityistä hoitovastikkeista. ARA totesi, että ko. kohteelta oli peritty usemman vuoden ajan kohtuuttoman korkeaa hoitovastiketta. Tällaisia kohteita on varmasti ollut muitakin, ilman että niiden asukkaat olisivat olleet edes tietoisia liikaperinnästä.

  2. Juha-Veikon tieto asuntojen koon säätelystä Helsingissä ei taida olla kovin tarkka ja ainakin vanhentunut. Muinoin kaupungissa Asunto-ohjelman tavoitteena kyllä oli 75 K-m2 keskikoko. Tavoite koski siis koko asuntotuotantoa ja koko viiden vuoden kautta. Kaikki pientalotkin oli siis mukana. Tavoitteen toteutumista oli tietenkin vaikea seurata muutoin kuin jälkikäteen, eikä sitä voitu aidosti ohjata yksittäisten tonttien varausehdoilla. Tavoite kuitenkin miltei saavutettiin.

    Kerran noin kymmenen vuotta sitten, kun asuntotonttien varaukset menivät kaupunginhallituksen käsittelyyn, esittelijä Pekka Korpinen laittoi tuon neliötavoitteen lonkalta tonttikohtaiseksi vaatimukseksi kaikille tonteille, siis myös vuokra- ja asumisoikeusasunnoille . Tästä tietenkin tuli ongelmia muutamalle kaupungin omille ja muidenkin hankkeille esim. Arabianrannassa. Rakennuttajat kertoivat ettei suuria asuntoja saa vuokrattua. Pekka sanoi, että myykää ne. No eihän se ihan helposti käy kiinteistöyhtiöissä.

    Kaupunginhallitus muuttikin pian ehtoja niin, ettei vaatimus koske vuokra- ja asumisoikeustuotantoa. Pari kolme vuotta sitten vaatimuksesta luovuttiin myös omistusasuntotuotannossa. Perheasuntojen saatavuus ratkaistiin asunto-ohjelmassa muilla tavoin.

    Kaupunkilegenda 75 neliön vaatimuksesta kuitenkin elää ja voi hyvin vaikka sitä ei pitkään aikaan ole ollut olemassa. Kerran toisensa jälkeen Pipattikin jaksaa siihen palata.

    Säädöskokoelma ja rakennusjärjestys määrittää huoneen minimikooksi 7 m2 ja asunnoille 20 m2. Vantaalla Sato haluaa tehdä tosin vielä pienempiä asuntoja. Asemakaavoissa on joskus määräyksiä, jotka johtavat asuntojen minimikokoihin. Kyseessä ovat yleensä pientalokaavat, joissa sanotaan esim, että yksi asunto per alkava 400 tonttineliötä tms. Kerrostalokaavoissa on harvoin ollut minimikokoja, mutta sellaisiakin kaavoja kyllä valitettavasti löytyy. Tosin niissäkään vaatimus ei yleensä koskenut vuokra- ja asumisoikeusasuntoja.

  3. Ehto löytyykin nykyisin uusien kaava-alueiden määräyksestä.
    Tässä ote yksityisellle maalle laaditun asemakaavan määräyksestä, tontti ei kulje kaupungin kautta joten sääntely viedään kaavaan.

    ”Uusien asuntojen huoneistoalasta vähintään
    50 % tulee toteuttaa asuntoina, joissa on keittiön/
    keittotilan lisäksi kolme asuinhuonetta tai
    enemmän. Näiden asuntojen keskipinta-alan
    tulee olla vähintään 80 h-m².”

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi