Espoo on rakentamisystävällinen kaupunki, metropolialueen rakentamisen tavoitteet toteutuneet hyvin
Lehden kirjoitus perustui Rakennusteollisuus RT:n jäsenyrityksilleen tekemään lupaprosessien sujuvoittamiskyselyyn. Espoosta artikkeliin on raflaavasti poimittu epäonnistumisen esimerkkejä, joiden perusteella koko rakentamiseen liittyvä toiminta kyseenalaistetaan.
Haluamme tuoda esille, että näin huono tilanne Espoossa ei ole. Toki parantamisen varaa löytyy. Yksittäisetkin epäonnistumiset ovat liikaa ja niistä pitää aina ottaa opiksi.
Maankäytön asumisen ja liikenteen MAL-aiesopimuksessa metropolialueen kunnat ovat sitoutuneet kaavoittamaan, saamaan alulle ja valmiiksi tietyn määrän asuinrakentamista. Vuosina 2012–2015 Espoo on ainoana metropolialueen isona kaupunkina pääsemässä tavoitteeseen kaikilla osa-alueilla, kuten rakentamisen aloitukset, valmistuneet asunnot ja kaavoituksen määrä. Esimerkiksi Espoon kaupungin omat rakennusinvestoinnit ovat jatkuvasti maan korkeimmat suhteessa asukaslukuun, tänä vuonna yli 600 M€. Siksi on väärin vetää yksittäisen kyselyn perusteella johtopäätöstä koko kaavoituksen ja luvituksen toimimattomuudesta, jos iso kokonaisuus toimii.
Kaavoista valitetaan
Kaavoituksen kestoon vaikuttaa Espoossa tiivistyvä kaupunkirakenne, mikä lisää valitusherkkyyttä. Totta on, että Espoossa kaavoista valitetaan eniten. Kaavaprosessia on kuitenkin viime vuosina saatu nopeutettua alkupäästään siten, että vireille tulosta lautakunnan hyväksymispäätökseen kuluva keskimääräinen aika on lähes puolittunut viime vuosina keskiarvon ollessa tällä hetkellä 13 kuukautta. Priorisoitu hankekaava voidaan parhaimmillaan saada hoidettua 6-8 kuukaudessa. Maankäyttösopimusvaihe ja mahdolliset valitukset lisäävät kokonaiskestoa ja kaavan lainvoimaiseksi tuloa.
Rakennusvalvontakeskus on jo pitkään noudattanut käytäntöä, jossa hakijalle annetaan lupahakemuksen sisäänjätön yhteydessä arvio päätöspäivämäärästä. Tätä käytäntöä ovat asiakkaamme pitäneet hyvänä palveluna. Lupakäsittelyn kesto ei merkitse rakentajalle yhtä paljon kuin tarkempi tieto siitä, koska lupapäätös tulee ja rakennushanke voidaan aloittaa.
Rakennuslupa nopeasti
Rakennuslautakunta seurasi vuonna 2014 yli kaksi kuukautta kestäneiden lupakäsittelyaikojen syitä. Yleisin syy on ollut suunnitelmien ja liiteasiakirjojen puutteellisuus ja pyydettyjen täydennysten toimittamisen viivästyminen. Viranhaltijapäätöksistä 91 % on ratkaistu alle 2 kuukaudessa ja lautakunnan päätöksistä 85 % alle 3 kuukaudessa.
Pyrimme koko ajan kehittämään lupakäytäntöjä sujuvammiksi niin, että asiakkaan olisi helppo toimittaa kerralla kaikki tarvitsemamme tiedot. Lisäksi panostamme mm. laatuun, rakenteelliseen turvallisuutteen ja viihtyisään asuinympäristöön.
Rakentamiseen liittyvän toiminnan edelleen sujuvoittaminen ja rakentamisen esteiden raivaaminen maan uuden hallituksenkin linjausten pohjalta on myös Espoon tavoite. Seuraamme jatkuvasti oman toimintamme tunnuslukuja ja otamme nöyrästi vastaan myös kritiikin. Mutta todellisemman kuvan esittämiseksi toivomme, että jatkossa ne perustuvat laajempiin aineistoihin ja etenkin niiden tasapuoliseen tulkintaan.
Olavi Louko
teknisen toimen johtaja
Torsti Hokkanen
kaupunkisuunnittelupäällikkö
Veronica Rehn-Kivi
rakennusvalvontapäällikkö
Tätä artikkelia on kommentoitu 11 kertaa
11 vastausta artikkeliin “Espoon johto: emme ole rakentamisvihamielisiä”
Erityisesti Espoo on kerännyt rakentamisen ympärille turhaa byrokratiaa ansiokkaasti. Lupaa, lippua, lappua ja selvitystä saa tehdä ja anoa. Sääliksi käy rakentajia. Ennen tehtiin paljon parempia rakennuksia murto-osalla siitä kustannuksesta mitä byrokraattiarmeijan elättäminen nyt vaatii. Espoo varsinkin ON rakentajavihamielinen kaupunki. Tosin kiinteistöjen omistajana omaisuuteni arvo vaan nousee kun uusia on todella vaikea rakentaa ja väestö kasvaa kovaa vauhtia. Virkamiesarmeija turvaa omaa selustaansa panssaroimalla rakentamisen mahdottomaksi byrokratialla.
Varmastikaan ei ole vihamielisin, mutta vakiovalittajat ovat jatkuvasti asialla. Eikö niitä saada millään kuriin?
Sen sijaan olisi täysin aiheellista luvan antajan käydä tutustumassa ympäristöön ja katsomassa sopiiko talo sinne tyyliltään. Nyt esim. Mankkaalle rakennetaan purettujen talojen paikalle/jaetuille tonteille täysin ympäristöön sopimattomia taloja, jotka ulkoasullaan pilaavat tasapainoisen lähiön. Funkkistalokadulle tulee jonkun talotehtaan pastellinvärinen puukartano, toisaalta omakoti- ja rivitalokadun varteen nousee näitä tämänpäivän nk. yksikerroksisia pulpettikattoisia rumiluksia, joiden kellarikerros on maan päällä ja talo törröttää ympäristöään korkeampana, eikä suinkaan kaunistuksena. Rakennusoikeus on käytetty maksimaalisesti ja talojen ikkunoista näkee seuraavan samanlaisen talon, joissain jopa terassi on kiinni seuraavan talon seinässä – pihaa sen verran, että ulko-oven edusta on vihreä! Terassilta toisiin suuntiin (alaspäin) katsoessa (ei ole siis pihaa, jolla oleskella) maisemana ovat vanhojen talojen kauniit pihat, joilta on täysin poistettu yksityisyys – eipä siinä aidat auta!
Näin onnistutaan hiljalleen luomaan tulevia ahtaasti asuttuja slummeja, Espoossa siitä on jo ikäviä esimerkkejä, eikä syyyllistä tarvitse arvuutella.
”Yleisin syy on ollut suunnitelmien ja liiteasiakirjojen puutteellisuus ja pyydettyjen täydennysten
toimittamisen viivästyminen.”
Selvityksillä on taipumus viivästyä jos niitä ei ole ennen hakemuksen jättämistä tiennyt, parhaassa tapauksessa tällaiset pyynnöt tulevat kun asia on ollut prosessissa jo 6 kk.
.
Maankäyttö ja rakennuslaki edellyttää varsin kevyttä aineistoa lupapäätökseen ja tarkemmat suunnitelmat voisi sitten laittaa lupaehdoiksi.
Keskisuuren rakennusliikkeen toimitusjohtaja kertoi jutun ilmestymisen jälkeen allekirjoittavansa täysin RT:n selvityksen tuloksen. Hän oli niin kyllästynyt Espoon rakennuslupabyrokratiaan, että oli päättänyt rakentaa mieluummin muualla.
Kun kerroin tästä Espoon rakennusvalvonnan päällikölle Veronica Rehn-Kivelle hän ihmetteli, miksi rakennusliikkeiden johtajat eivät ota suoraan yhteyttä häneen, jos rakennushankkeen lupakäsittely tökkii tai työmaavalvonnassa tai erityispiirustusten toimittamisessa on vaikeuksia. Silloin korjaaviin toimenpiteisiinkin olisi helpompi ryhtyä.
”Meillä on muutaman rakennusliikkeen kanssa säännölliset tapaamiset täällä rakennusvalvonnassa, joissa asioista ja tulevista hankkeista keskustellaan ennen kuin ne muodostuvat ongelmiksi, meille tai heille. Tämä on hyvä käytäntö, jota haluaisin jatkaa laajemmin. Rakennusliikkeiden on kuitenkin oltava aloitteellisia asiassa”, hän toteaa.
”Välillä tuntuu, että on mukavampaa mollata meidän toimintaamme, kuin olla mukana muuttamassa sitä myönteisempään suuntaan. Nähdäkseni suurin ongelma on se, että emme oikein halua ymmärtää toisiamme. ”
Vantaa, Espoo, Helsinki ja Kauniainen tekevät Rehn-Kiven mukaan tiivistä yhteistyötä tulkintojen ja käytäntöjen yhtenäistämiseksi.
”Pks-johtajien säännöllisiin kokouksiin olen taittanut matkan Vantaalle useaan kertaan viimeisten kahdeksan vuoden aikana. Matka on lyhyt, mutta näkemyseromme kaavamääräysten ja lain tulkinnan joustavuudesta on aika suuri. Valitusherkässä ympäristössä on jokaisessa päätöksessä oltava tarkkana.”
Espoon rakennusvalvontaan saa soitta tiistaista torstaihin kello 9-11. Ja tällöinkin virkamiehet ovat palaverissa / koulutuksessa. Tavoitettavuus on aivan onneton.
Espoon rakennusvalvonnan henkilöstöä on pyydetty useamman kerran PKS rakennusvalvontojen yhteistilaisuuksiin, mutta eivätpä ole koskaan vaivautuneet paikalle tulemaan. Myöskään suoran palautteen antaminen ei ole mitään auttanut.
Jaloilla äänestäminen on paljon varmenpaa. Rakennusteollisuuden julkaisussa ei ollut läheskään pahimpia esimerkkejä.
Lupaprosessi on Espoossa tehty turhan monimutkaiseksi. Poikkeusluvat myöntää johtosäännön perusteella kaupunkisuunnittelupäällikkö, paitsi milloin laissa on toisin määrätty. MRL taas määrää, että vähäisistä poikkeuksista rakennusluvan yhteydessä päättää rakennuslupaviranomainen. Säädösten mukaan siis ensin rakennuslautakunnan (tai virkamiehen) tulee päättää, onko kyseessä vähäinen poikkeus, jolloin se itse tekee päätöksen, tai muussa tapauksessa siirtää asia kaupunkisuunnittelupäällikön ratkaistavaksi. Ei vaikuta järkevältä.
Selittääköhän tämä virkamiesten hienoisen turhautumisen ja asiakkaan pompottamisen.
1. Rakennusvalvonnan neuvottelussa todetaan lupavaiheessa perusteltu tarve kaavasta poikkeamiseen
2. Hakija lähestyy kaavoittajaa, joka kuitenkin ohjeistaa hoitamaan poikkeaman vähäisenä ”menee rakvv:ssä”.
3. Rakvv:ssä kommentoidaan että hoitakoot itse kerran tekevät liian pikkutarkkaa…
4. Yleensä asia on ratkennut muutaman tällaisen kierroksen jälkeen
Huomionarvoista asiassa on Rehn-Kiven mainitsema näkökulma ainaisista valittajista. Johtaako vääränlainen kansalaisaktiivisuus siihen että kaavaan kirjoitellaan kaikkien naapureiden huomautusten mukaisia toiveita ja lopputuloksena onkin ristiriitaiset kaavamääräykset.
Tämähän vain siirtää valitukset lupavaiheeseen, mitä yksityiskohtaisempia määräyksiä sitä useampia valituksen aiheita.
Uutinen on täyttä asiaa. Kolme kertaa olen asioinut Espoon kaupungin rakennusvalvonnan kanssa ja kaikilla kerroilla kohtelu ollut hyvin vastahankaista, tylyä ja pyrkinyt hankaloittamaan hakemusten etenemistä. Kaikissa kolmessa kohteessa eri puolilla Espoota yhteisenä tekijä ollut Veronica Rehn-Kivi.
Ensimmäinen kerta oli maanalaisen tilan rakentaminen Westendiin, jota lain mukaan ei katsottu rakennusoikeuden mukaiseksi rakentamiseksi, muta Espoon rakennusvalvonnalla oli asiasta ”oma tulkinta”. Vastauksena lainvastaiseen tulkintaa oli että ”ainahan voitte viedä asian käräjille”.
Vanhentunutta kuusiaitaa haluttiin täydentää kadunsuunnalle tontin puoleisella lauta-aidalla. Alkumetreillä asiaan suhtauduttiin myönteisesti, mutta saman aineiston pohjalta tehty hakemus tyrmättiin samojen käsitteliöiden toimesta.
Kun terassia haluttiin kattaa, niin ensiksi rakennusvalvonnan kanssa keskustelut etenivät myönteisesti. Terassin kattaminen ei näkyisi mitenkään katukuvaan tms. ja hakemukseen saatiin kaikilta naapureilta myöntävä lausunto. Ei siis lupaa tälläkään kertaa, vaikka käsittelijät ja alkukeskustelut viestittivät jotain muuta.
Pieniä hankkeita, mutta rakennusvalvonnan halu kyykyttää yksityisiä ihmisiä arjen pienissä haaveissa hakee todellakin vertaistaan. Todella ammattitaidotonta ja kateellista porukkaa näköjään virasto täynnä.
Helsingissä osataan rakentajan kyykyttäminen myös.
Epäonnekseni päätin rakentaa tänne. Määräyksiä sovelletaan myös vaihtelevasti (=mielivaltaisesti) ja luvan saanti saattaa vähän kestää.
Mutta olen samaa mieltä yhden edellisen kirjoittajan kanssa: asuntopula sen kun vaikeutuu ja asuntoni arvo nousee. Voin sitten muuttaa vähän joustavampaan paikkaan, kun on sopiva myyntihetki.
Täällähän on nuo Lontoon hinnat, jotka on aikaansaatu ihan poliitikkojen päätöksillä ja kaupungin toiminnalla.
Näin todellakin. Mitättömän kokoisia lupia käsitellään kuukausikaupalla, kyykytetään eikä anneta päätöspäivämäärää pyynnöistä huolimatta. Monta kertaa ei voi kysyä, ettei käsittelijä suutuspäissään vieläkin pidennä käsittelyä. Lupa-arkkitehtien puolella on kuitenkin ainakin yksi uudehko viranomainen, joka hoitaa tehtävänsä. Lupakäsittely vain on mennyt aivan liian yksityiskohtaiseksi. Lupamenettely pitäisi keventää, ja vaatia ei-kiireelliset selvitykset myöhemmin. Lisäksi kuitenkin kaikki vastuu on hankkeeseen ryhtyvällä, ei viranomaisilla.