”Tavoitteemme on saada valmista alkuperäisen aikataulun mukaisesti. Mahdolliset muutokset hankkeen aikatauluun päätetään, kun toteutusmalli ratkaistaan”, projektijohtaja Tero Vainio Espoon teknisestä toimesta arvioi.
Hanketta on viety eteenpäin neuvottelumenettelyyn perustuvan kilpailuttamisen kautta. Vuosi sitten mukaan lähti seitsemän tarjoajaa.
”Molemmat kansainväliset ehdokkaat jouduimme kuitenkin hylkäämään, ranskalaisen yrityksen heti, koska sen tarjous myöhästyi. Kiinalainen yritys karsiutui, koska sieltä ei pyyntöjenkään jälkeen saatu tarjousta selventäviä lisätietoja”, teknisen toimen johtaja Olavi Louko kertoo.
Hän sanoo olevansa pettynyt toteuttajaehdokkaiden hanketta kohtaan osoittamaan kiinnostuksen puutteeseen. ”Totesimme jo hankkeen alkuvaiheessa, ettei meillä ole vapaana resursseja näin vaikeaan, monimuotoiseen ja kalliiseen tarjousprosessiin. Samasta syystä emme syttyneet sillekään ajatukselle, että hanke toteutettaisiin jonkin muun kuin PPP-mallin perusteella”, sanoo johtaja Esa Kemppainen hankkeesta vetäytyneeltä Lemminkäiseltä.
Riskit mietityttävät
Tekniikan hallitseminen ei tämänkokoisessa hankkeessa riitä. Siksi kisaan lähtivät alunperinkin vain suurimmat rakennusliikkeet. Ainakin NCC ja SRV ovat edelleen mukana, joskin kysymysmerkkien kiusaamina.
”Ensinnäkin rahoituskuvio on vaativa. Alkuperäisestä PPP-mallista on mitä ilmeisimmin luovuttu, ja esillä on ollut rahoitusmalli, jossa rakennuttajan ja toteuttajan rahoitusosuuksia täydennetään ara-rahoituksella. Lisäksi hankkeeseen sisältyy vaikeasti hallittavia teknisiä riskejä. Suunnitelmiin ei ainakaan tällä hetkellä voi juuri vaikuttaa, ja silti pitäisi ottaa 30 vuoden pituinen vastuu rakenteiden ja järjestelmien toimivuudesta”, NCC:n johtaja Matti Aho pohtii.
SRV:n kotimaan liiketoiminnasta vastaava varatoimitusjohtaja Juha Pekka Ojala vahvistaa yhtiön olevan hankkeessa mukana, vaikka se on kieltämättä vaikea. Skanska on edelleen mukana kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä.
”Toivomme, että Espoo pyrkisi edelleen hakemaan mahdollisimman lähellä PPP-mallia olevaa sopimus- ja rahoitusrakennetta”, johtaja Antti Tuomainen sanoo.
Lue lisää 25.8. ilmestyneestä Rakennuslehdestä
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Puolarmetsän sairaalalle ei tahdo löytyä halukasta rakentajaa”