Kokeile kuukausi maksutta

Mitä on laadukas rakentaminen?– testaa tietosi

Rakennuslehti ja Rakennusteollisuus RT ry käynnistivät yhteistyön rakentamisen laadun edistämiseksi. Kysely julkaistiin Laatuseminaarin yhteydessä 2. joulukuuta. Mittaviiva Oy:n kehittämään Laadukas rakentaminen -kyselyyn pääset tästä.

Laatuvisassa on kaiken kaikkiaan 14 monivalintakysymystä. Lisäksi visassa on yksi avoin kysymys, jossa voi tuoda esille millaiseen uuteen laatuongelmaan on viime aikoina törmännyt.

Tätä artikkelia on kommentoitu 3 kertaa

3 vastausta artikkeliin “Mitä on laadukas rakentaminen?– testaa tietosi”

  1. Kysymykset olivat hyviä, mutta ehkä liian itsestäänselvyyksiä, jos toimittajakin, jolla oma työmaaakokemus on 80-luvulta, vastaa kaikkiin oikein.

    Itseäni on askarruttanut kysymys, miten laatu määritellään käytännössä eikä vain teoriassa. Jos samaan pöytään tulee rakennusliikkkeen, rakennuttajan ja suunnittelijan edustaja, niin keskustelu menee helposti teoretisoinniksi siitä, mitä se laatu oikein kullekin merkitsee.

    Tärkeintähän on kuitenkin, onko maksava asiakas ja hänen asiakkaansa eli käyttäjä tyytyväinen.

    Jatkoksi voisi miettiä ratkaisuja seuraaviin asioihin.
    – miten asiakkaan ja käyttäjän asiantuntemus siitä, mitä tilojen toiminnalliselta ja tekniseltä laadulta vaaditaan saadaan yksiselitteisesti ja ajoissa mukaan suunnitelmiin ja suomea osaamattoman työntekijänkin korvien väliin ja hyppysiin?

    – miten mallityö/mallihuone kannattaa tehdä ja ketkä kaikki on syytä olla sitä hyväksymässä, jotta kaikilla olisi varmasti sama käsitys mitä laatutasoa haetaan?

    – miten tilaajan pitäisi suhtautua siihen, että jopa sellaisessa tapauksessa jossa mallityön teko oli mukana jo tarjouskilpailussa, itse työmaalla tuota mallityöporukkaa ei enää ollut? Harjaantuminen ja palaute tuolle porukalle meni ihan hukkaan (tämänkin näin tämän vuoden Vuoden Työmaa -kilpailun kierroksella)

    – Moneenko kertaan tuota mallihuonetta kannattaa hioa, jotta se täyttää myös toiminnalliset vaatimukset? (olen nimittäin nähnyt jopa aiempien Vuoden Työmaa -kilpailun kohteissa sähkörasioita, jotka ovat patterin takana tai pyöreitä reikiä julkisivussa johon on tungettu neliön muotoisia kappaleita)

    Miten vältetään se kiusaus, että malli ylittää vaatimukset vain rimaa hipoen, koska urakoitsijalla ei tietenkään ole halua nostaa rimaa liian korkealle? Katsotaan mieluummin ensin, että kelpaako.

    Viimeinen ja ehkä tärkein kysymys tai oivallus tältä vuodelta.
    Onko suomalainen laatutaso juuri se mikä on osapuolille kaikkein edullisin tehdä? Eli se on kustannusoptimoitua laatua nykyiseen vaatimustasoon nähden. Virheitä on, mutta sen verran vähän, että ne kannattaa korjata mieluummin jälkitöinä kuin lähteä karsimaan virheet nollaan. Tässä haastan Tero Kiviniemen näkemystä, että laaduttomuus maksaa jopa liikevoiton verran. Nollavirheettömyys tuntuu ainakin käytännön esimerkkien perusteella maksavan vielä enemmän eikä siihen siksi edes pyritä. Olenko väärässä?

    1. Hyviä pointteja Seppo!

      Nähdäkseni mallintyötä vaativan tilaajan vastuulla on määritellä se, mitä kyseiseltä työltä vaaditaan. Tilaajan on erittäin tärkeää myös suunnitella ennakkoon valvontaa. Eli valvoja sekä työmaa tietävät milloin tarkastetaan, mitä tarkastetaan ja kenen toimesta. Mallityön tulisi olla aina työporukan ensimmäinen työsuoritus, ei paria kuukautta etukäteen toisen porukan tekemä työnäyte. Porukan vaihtuessa kannattaa tehdä ensimmäisen työkohteen tarkastus.

      Mallityötä kannattaa hioa niin kauan, että vaatimukset täytetään. Jos emme saa mallityötä vaadittiin tasoon pitkällä hiomisella, miten voimme muka uskoa tulevien työsuoritteiden täyttävän vaatimuksemme ensimmäisellä kerralla? Jos mallityötä hiotaan pitkään, onko juurisyy tekijän taidoissa, vaatimustasossa vai jossain muussa?

      Nollavirheeseen pyrkimättä jättäminen on vähän sama, kuin että tavoittelisimme 200 kuolonuhria liikenteessä nollan sijaan.

      Tuon viimeisen pointtiisi liittyen. Ei ole koskaan kannattavaa korjata jotain jälkikäteen. Aina on kannattavampaa tehdä vaadittu tai vaikka hieman yli kerralla oikein, kuin korjata jotain jälkikäteen. Työn tekeminen ensimmäisellä kerralla ei tässä ole tuottanut mitään ja korjaaminen aina vähintään tuplaa kustannuksen. Oletuksesi on, että huonoa laatua on halvempaa tehdä kuin hyvää.

      Mainitsemasi kiusaus pyrkiä rimaa hipovaan ylitykseen perustuu nimenomaan ajatukseen, että laatu maksaa. Työn/projektin valmistuessa voidaan hetkellisesti mitataan joissain tapauksissa taloudellista hyötyä, mutta pitkällä tähtäimellä se ei ole kannattavaa.

  2. Seuraavina vuosina lähes jokaiseen laatua koskevaan vastaukseen ykköseksi tulee ”läpinäkyvä ja ajantasainen mobiilidokumentointi ratkaisee laadun takaamisen ja tuottaa tilaajalle aivan uudenlaisen asennusdatan tulevaan rakennuksen käyttöön.”

    On aivan selvää, jos minulta vedeneristäjänä edellytetään työvaiheiden kuvallista dokumentointia omalla kännykälläni – ja tiedän että koko organisaatio näkee sen reaaliajassa – EN HALUA HUONOA DOKUMENTOIDA ja toisaalta homma tulee näin dokumentoitua kun asia on kirjattu maksuerien maksamisen edellytykseksi!

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat