Projektit Rakennuslehti 10 kommenttia

Tampereen raitiotien toteutuksesta sopimus – YIT:n tilauskantaan 110 miljoonaa euroa

YIT, VR Track ja Pöyry ovat allekirjoittaneet Tampereen kaupungin kanssa sopimuksen Tampereen raitiotiehankkeen toteuttamisesta.

Hankkeen toteutusvaiheen tarkennettu kustannusarvio on 238,8 miljoonaa euroa, josta YIT:n osuus on noin 110 miljoonaa euroa. YIT kirjaa hankkeen vuoden viimeisen neljänneksen tilauskantaan. Hankkeen liikevaihto tuloutuu yhtiölle rakentamisen etenemisen mukaisesti.

Ensimmäisen vaiheen rakennustyöt alkavat vuoden 2017 ensimmäisellä puoliskolla ja kestävät arviolta vuoteen 2021. Kyseisenä ajanjaksona rakennetaan 15 kilometrin pituinen raitiotieyhteys keskustasta Hervantaan ja keskussairaalalle sekä varikko Hervantaan. Raitiotien toinen osa on tarkoitus rakentaa vuosina 2021–2024. Silloin raitiotieverkosto laajenee keskustasta Lentävänniemeen.

Hanke toteutetaan allianssimallilla, jossa Tampereen kaupungin tilaaman palvelun tuottajina ovat YIT, VR Track ja Pöyry. Mallin mukaisesti tilaaja, suunnittelijat ja urakoitsijat toimivat yhteistyössä hankkeen toteuttamisessa.

”YIT:n uudistetun strategian keskiössä on kasvukeskusten hankekehitys, jossa kumppaneiden osallistamisessa on entistä suurempi rooli. Tampereen raitiotiehankkeen tiivis allianssimalli heijastaa hyvin tätä tavoitettamme”, YIT:n Infrapalvelut-liiketoimintaryhmän johtaja Jouni Forsman sanoo.

”Raitiotien rakentaminen tulee näkymään Tampereen katukuvassa, mutta kehitysvaiheessa yhdessä laadittu toteutussuunnitelma ja yhteen hitsautunut allianssitiimi luovat erinomaiset edellytykset hankkeen sujuvalle toteuttamiselle”, VR Trackin toimitusjohtaja Harri Lukkarinen toteaa.

Keskustelu artikkelista: 10 kommenttia

  • Kotimaisilla sähköbusseilla olisi saanut edelläkävijän glooriaa. Nyt revitään kylä auki ja laitetaan….ratikat !

    Vastaa
  • Viherpiipertäjä

    Arvon veronmaksaja, bussien ongelma on kapasiteetin riittämättömyys runkoreitillä, jolle ratikka rakennetaan. Sähköbussit eivät poistaisi tätä kapasiteettiongelmaa, koska maailmalta ei ole saatavilla sähköbusseja, joíden kapasiteetti (erityisesti istumapaikat) yltäisi ratikan tasolle.

    Sähköbussit voitaisiin toki laittaa täysin omille väylilleen, kuten ratikka, mutta tällöin infran rakentamiskustannukset olisivat jo lähellä ratikan infran rakentamiskustannuksia. Sähköbussien (pois lukien akusto) käyttöikä on noin kolmasosa raitiovaunun, joten kalustokustannukset tulisivat olemaan pitkällä tarkastelujaksolla suuremmat kuin ratikassa.

    Raiteet ovat lisäksi kiinteästi paikoillaan, joten sijoittajat ovat innostuneita laittamaan rahaa sijoituksiin reitin varrelle, koska voivat olla varmoja hyvien joukkoliikenneyhteyksien säilyvyydestä. Myös kaupunkikuva muuttuu rähjäisestä asfalttiviidakko-autokaupungista modernimmaksi eurooppalaiseksi kaupungiksi.

    Hankkeen hintalappu on toki älytön, mutta muutos maksaa ja joskus se on tehtävä. Myös hyötykustannuslaskelma puhuu omaa kieltä hankkeen järkevyydestä.

    Haluaisin muistuttaa, että Tampereen kaupunki laittaa useita kymmeniä miljoonia vuosittain autoiluinfran rakentamiseen/saneeraamiseen. Tämä on kaikille ilmeisen ok, sillä kyllähän jokainen veronmaksaja on oikeutettu kulkemaan yksin omalla autollaan ovelta ovelle. Tampereen ”ruuhkat” johtuvat vain ja ainoastaan ihmisten laiskuudesta ja mukavuudenhalusta. Jollain keinoin asenteita on lähdettävä muuttamaan. Homma ei vaan toimi enää tietyn pisteen jälkeen.

    Vastaa
  • Kyllä, hinta on älytön.

    Vastaa
  • Viherpiipertäjä

    Toinen asia on, että mitä älyttömällä hinnalla saa. Kymmenien miljoonien maanalaiset pysäköintiluolat, satojen miljoonien moottoritieinvestoinnit ja yli miljardin metro ovat kuitenkin ihan ok?

    Ratikka tulee lisäämään Tampereen joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja käyttäjämääriä, vaikuttaa positiivisesti kaupunkirakenteeseen ja tuo rahaa kaupunkiin investointeina.

    Pelkkiin busseihin nojautuva joukkoliikenne Tampereen kokoisessa kaupungissa ei tule toimimaan, koska bussien (edes sähkö) kapasiteetti ei riitä kasvaviin käyttäjämääriin.

    Kalleudestaan huolimatta ratikka on kannattava investointi. Se on investointi sujuvaan liikkumiseen.

    Vastaa
  • Raitiovaunujen kolaritilastoja kannattaisi tutkia. Helsingissä esim vuonna 2010 sattui 399 onnettomuutta raitiovaunuilla, joista kolareita 57. Siitä voi päätellä miten vaarallinen kulkuväline raitiovaunu on. Lisäksi hidas, äänekäs ja kallis. Syksyllä lehdet, talvella lumi jne millon mitäkin ongelmia. Joku kehäradan tyyppinen ratkaisu olisi ollut varmasti parempi.

    Vastaa
  • Raitiotieinfra tulee suunnitella ja rakentaa siten, että konfliktipaikat muun liikenteen kanssa on minimoitu ja riskipaikkojen turvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota jo suunnitteluvaiheessa
    Raitiovaunu suojaa kolaritilanteessa matkustajiansa erittäin tehokkaasti, sillä korin rakenne on (tiukkojen turvallisuusvaatimusten vuoksi) suunniteltu kestämään törmäyksiä, toisin kuin bussien.

    Tampereen raitiotie tulee olemaan moderni, hiljainen, kestävä ja kokonaistaloudellisesti edullisempi kuin bussit.

    Raiteiden tehokkailla kunnossapito- ja huoltotoimilla lumi ja lehdet eivät ole ylitsepääsemätön ongelma. Ei kait tule yllätyksenä, että kapasiteetiltaan edes lähelle ratikkaa pääsevien nivelbussien ongelmat on tiedostettu jo vuosia sitten. Tamperehan luopui nivelbusseista kokonaan korkeiden käyttökustannusten ja liukkauden aiheuttamien ongelmia takia.

    Jos kustannukset ovat korkeahkot jo nyt, mitä ne tulisivat olemaan, jos rata painettaisiin tunneliin edes osalla matkaa.

    Vastaa
  • Millä julkishallintoa sitovan hankintalain mukaisella tavalla kyseisen kaltaiset julkishallinnon ostamat allianssimalliset hankinnat kilpailutetaan? Vasta muutama viikko sitten Tampereen valtuusto hyväksyi ratikkahankkeen ja jo nyt on saatu kilpailutettu sopimus allianssiyhteenliittymän kanssa. Nopeaa toimintaa. Vai onko kilpailutusprosessi aloitettu ennakolta jo vuosi sitten?

    Vastaa
  • http://www.tampere.fi/liikenne-ja-kadut/liikenne-ja-katusuunnittelu/raitiotie/kasittelyt-luottamuselimissa.html

    Tuolta löytyy koko raitiotieprosessin kehittyminen kaupungin luottamuselimissä viimeisen 2,5 vuoden aikana.
    Kaupunki on valinnut (kilpailuttanut) allianssikumppaninsa jo kauan sitten ja hanketta on viety eteenpäin valittujen yhteistyökumppaneiden kanssa yhteisessä allianssissa.

    Vastaa
  • Kiire on. Ratikkapäätös ei ole saanut lainvoimaa, kun jos sopimuksia sorvataan ja rahan jaosta sovitaan.

    Vastaa
  • Ossi Aho (jos kyseessä samanniminen Tampereen perussuomalainen varavaltuutettu) löytää tästäkin asiasta salaliiton. Olisiko mahdollista, että tutustuisit aikaisemman kirjoittajan linkin aineistoon, jossa kerrotaan ratikkahankkeen etenemisestä viimeisen 2,5 vuoden aikana. Kopioin sen nyt vielä tähänkin niin on helpompi mennä tutustumaan aineistoon.

    http://www.tampere.fi/liikenne-ja-kadut/liikenne-ja-katusuunnittelu/raitiotie/kasittelyt-luottamuselimissa.html

    Kävin mielenkiinnosta nettisivuillasi ja huolestuin, että tuolla sinun harjoittamalla populismipolitiikalla ei Tampereella investoitaisi mihinkään.

    Verkkosivujesi mukaan vastustat kaikkia investointeja. Tunneli on paha, ratikka on paha, jätevedenpuhdistamo on paha, kansi ja areena on paha. Millä kaupungin pitäisi mielestäsi kehittyä sellaiseksi, että tänne saadaan houkuteltua uusia veronmaksajia?

    Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia