Kokkilan sijoitusyhtiö investoi 260 miljoonaa euroa golfkeitaaseen Portugalissa

Hankkeen etenemiseen on vaikuttanut lupaprosessi, johon on liittynyt myös kiistelyä ympäristöasioista aina EU-komissiota myöten.

Järeät työkoneet kaivavat maata Etelä-Portugalin suurimman suomalaissijoituksen tontilla keskellä maaseudun rauhaa. Katso tästä video.

Kokkilan kaavaileman golfkeitaan, hotellin sekä asunto- ja lomakotiryppään rakentaminen on lähtenyt liikkeelle Algarven maakunnassa pitkien viivytysten jälkeen.

Rakennusyhtiö SRV:n perustajan ja eläkkeelle jääneen elinkeinoelämän vaikuttajan sijoitusyhtiö Pontos Group aikoo panna lomakeitaaseen likoon 260 miljoonaa euroa. Kolmessa eri vaiheessa rakennettavaa ylellistä kiinteistökehityshanketta kutsutaan Ombria Resortiksi.

Vuosien luparuljanssi

Ohi on vuosia kestänyt luparuljanssi, johon liittyi myös kiistelyä ympäristö­asioista aina EU-komissiota myöten Brysselissä. Viimeiset lupapaperit sinetöitiin lokakuun lopussa, sanoo hanketta kymmenen vuotta päätyökseen Portugalissa edistänyt Ombrian johtaja Ville Tallbacka rakennustyömaalla.

”Emme ole edes vielä päässeet rakentamaan kiinteistöjä, saati kunnolla markkinoimaan, mutta suomalaisiakin on käynyt täällä jo ilahduttavasti kyselemässä”, hän kertoo porottavassa syysauringossa.

Tallbacka seisoo mäennyppylällä Loulén kuntaan kuuluvan Querençan pikkukylän liepeillä. Nyppylältä näkee hänestä parhaiten, kuinka laaja urakka 153 hehtaarin alueella on käynnistynyt.

Kuorma-autot jyristävät joenvartta alhaalla notkelmassa pitkin vastavedettyjä teitä. Puita ja pensaita on raivattu rinteistä. Paikka muistuttaisi avokaivosta erämaassa, jos työmiehet ja kastelulaitteet eivät suihkuttaisi vettä orastavasti viheriöivillä golfkentillä.

Noin kymmenen vuoden päästä ympärillä levittäytyy piirrosten mukaan kuin kokonainen uusi kylä, toria ja kellotornia myöten.

”Rakennamme lähes 1 700 vuodepaikkaa. Vaikka tästä tulee viiden tähden lomakeskus, olemme auki myös ympäröiville yhteisöille”, Tallbacka kertoo.

”Se on ollut Ilpolle tärkeää alusta saakka. Tänne voi vaikka piipahtaa kahville lehtiä lueskelemaan.”

Jenkkihotelli mukana

Hotellipalveluista ja osittain myös lomaosakkeiden hoidosta vastaa yhdysvaltalainen luksushotelliketjujen konserni Viceroy. Kylpylähotellin ja golfkenttien on määrä aueta vuonna 2019, muiden osien asteittain.

”Tämä on Viceroylle päänavaus Eurooppaan. Mutta kaikki kiinteistöt ja maa-alue pysyvät Pontoksen omaisuutena”, Tallbacka sanoo.

Lomaosakkeiden ja huviloiden hinnat vaihtelevat arviolta 300 000 euron ja 2,5 miljoonan euron välillä. Niitä markkinoidaan esimerkiksi asiakaskunnalle, jota houkuttelevat Portugalin tarjoamat veronalennukset eläkeläisille ja viisumiedut EU:n ulkopuolisille kansalaisille.

”He ovat kiistatta tärkeä kohderyhmä”, Tallbacka kertoo.

Hän uskoo, että eniten kiinnostusta hanke herättää Britanniassa.

”Briteille Algarve on kuin Lappi meille. Brexit tosin arveluttaa heitä juuri nyt.”

Pörinä katkaisee hetkeksi esittelyn työmaalla. Vastapäistä rinnettä laskeutuu jono mönkijöitä.

”Noilla ei ole lupaa ajaa tuossa luontoalueella. Nyt matkanjärjestäjältä taitaa mennä lupa”, Tallbacka tulistuu.

Ombrian lomakeidas rakennetaan sisämaahan keskelle Natura 2000 -ympäristöverkostoa ja suositun luonnonpuiston kylkeen. Ympäristökysymykset ovat olleet tärkeä syy, miksi sijoitus jumittui vuosiksi.

Kummilan konkurssipesätontti

Vuorineuvos Ilpo Kokkila kertoo puhelinhaastattelussa, että hänen omistamansa SRV-konserni osti maa-alueen rakennusyhtiö Kummilan konkurssipesästä vuosituhannen vaihteen tienoilla. Tontti oli ajautunut hänen mukaansa silloisen Merita-pankin, nykyisen Nordean, omistukseen. Kummila teki konkurssin vuonna 1994.

”Merita halusi alueesta eroon ja taivutteli ostamaan. Silloin tuntui ihan hullulta ostaa maata Portugalista, mutta lähdettiin siihen silti. Aikamoinen yllätys oli, että kehittäminen osoittautui näin hankalaksi”, Kokkila toteaa.

Sittemmin alue siirtyi Kokkilan mukaan SRV:ltä Pontokselle. Hän on sijoitusyhtiön pääomistaja ja toimitusjohtajana toimiva poika Timo Kokkila vähemmistöosakas. Asemakaava Quinta da Ombrian alueelle valmistui vuonna 2008.

Alkuajoilta periytyi paikallisen ympäristönsuojelujärjestön valitus EU:lle. Järjestö katsoi, että valtaisan golfkentän ja lomakeskuksen rakentaminen vaarantaa pohjavesivarannon tontin alla. Myös luonnon moninaisuus Natura-alueella oli valituksen mukaan uhattuna.

EU-komissio vaati varoitusten kera selvitystä Portugalin hallitukselta. Ombria toimitti selvitykset ympäristöministeriölle, ministeriö taas Brysseliin. Lopulta luvat heltisivät, Tallbacka kertoo.

”Meillä on puhtaat paperit.”

Vesiongelmia?

Veden riittävyys ja ennätyskuivuus ovat nousseet Portugalissa isoiksi puheenaiheiksi.

Querençan kylän vesimuseossa työskentelevä Ana Maria Sousa kertoo joidenkin kävijöiden arvostelleen suomalaisten hanketta.

”Lähikylien alueella risteilee luontopolkuja. Retkeilijöitä on poikennut täällä päivittelemässä, miten ihmeessä kastellaan golfkenttiä, vaikka ympäristö kärsii kovasta kuivuudesta”, Sousa sanoo museossa mutta kertoo puhuvansa yksityishenkilönä.

Ville Tallbacka vakuuttaa, että säästeliäs kastelu on avainkysymys.

”Meillä on ruohotettua aluetta 28 hehtaaria, mikä on huomattavasti vähemmän kuin normaalisti golfkentillä. Kastelussa noudatetaan tehokasta anturimittausta. Asuinalueen kasteltavaa pinta-alaa pienennettiin. Meiltä ei tule löytymään palmuja eikä muitakaan vieraslajeja”, hän luettelee.

Suomalaissijoitus on päässyt Portugalin hallituksen erityiseen varjeluun. Se on luokiteltu kansallisesti merkittäväksi projektiksi kokoluokkansa ja ulkomaisen taustan vuoksi.

Loulén kuntaa ja kaupunkia johtava pormestari Vítor Aleixo painottaa, että viranomaiset ja ministeriöt ovat tutkineet Kokkilan hankkeen läpikotaisin. Tämän seurauksena projektia on muutettu.

”Suhtaudumme ympäristövaikutuksiin erittäin rauhallisesti”, Aleixo kertoo Loulén kaupungintalolla.

Sijoitus sisämaahan ”on todella tärkeä ja valtavan haluttu” työllistämisvaikutusten vuoksi, pormestari sanoo. Turismia kehitetään voimakkaasti Atlantin rannikolla, mutta Ombrian kaltaista suurprojektia ei ole hänen mukaansa vireillä köyhemmällä maaseudulla.

”Tämä on laadullisesti erittäin korkeatasoinen sijoitus. Sillä on vaikutusta ainakin koko Algarveen ja ehkä Portugalinkin talouteen eikä vain meidän kuntaamme.”

Vuorineuvos Kokkila kertoo, että parikymmentä vuotta sitten ostopäätökseen johti ajatus ”pohjoisen Euroopan valumisesta etelään”.

”Suomi ja muut maat vanhenevat. Ihmiset hakevat kakkosasuntoja lämpimästä ilmastosta. Kun on muuttoliikettä siihen suuntaan, on järkevää kehittää siellä kakkosasumista”, hän perustelee puhelimitse Helsingistä.

Kokkila huomauttaa, että hän itse pelaa golfia heikosti mutta laji on suomalaisille Portugalissa yksi vetonauloista. Algarvessa on nelisenkymmentä golfkenttää ja kehitteillä useita uusia.

Vakitui­semmin seudulla asuvat suomalaiset järjestävät kisoja viikoittain, kertoo eräs suomalais­yhteisön golf­harrastaja.

”Kyllä täällä seurataan Ilpo Kokkilan sijoituksen kohtaloa. Tavallisen eläkeläisen näkökulmasta luksuspaikan kenttämaksut taitavat kohota liian kalliiksi”, hän arvioi Vilamouran golfkentällä rannikolla.

Joukko suomalaisia vetää mailakasseja kentän ensimmäiselle reiälle. Oululaiset Esko ja Johanna Ahokas kertovat olevansa Algarvessa golfin perässä toista vuotta peräkkäin.

”Ilmasto suosii, ja tämä on todella upea ja rauhallinen paikka”, Johanna Ahokas kehuu.

Kolme suomalaista lomakeskusta samassa kylässä

Kolme suomalaisten alulle panemaa sijoitushanketta on joutunut silmätikuksi Loulén kunnan alueella Algarvessa. Toistensa läheisyydessä sijaitsevista matkailuhankkeista on viime vuosina kerrottu paikallislehdissä mutta eri syistä myös Portugalin kansallisissa tiedotusvälineissä.

Kuuluisin on sisämaassa parikymmentä kilometriä Atlantin rannikolta sijaitseva Quinta da Ombria sen koon ja ympäristöselvitysten vuoksi. Nyt Ombria Resortina tunnetun 153 hehtaarin alueen hankki paikallisten tietojen mukaan ensin suomalainen liikemies Arto Takala kolmisenkymmentä vuotta sitten.

Takala on perustanut Arto Carpus Castelo -säätiön. Sen toimitusjohtaja ja Takalan puoliso Kristiina Lappi-Takala vahvistaa maanomistuksen.

”Arto Takala otti yhteyttä suoraan Ilpoon [Kokkila] ja myi alueesta 70 prosentin osuuden noin vuonna 2002. Loput mieheni myi Pontokselle vuonna 2008”, Lappi-Takala kertoo puhelinhaastattelussa.

Hämeenlinnalainen rakennusliike Kummilakin oli ollut osakkaana ennen vuoden 1994 konkurssia, Lappi-Takala sanoo. Kummilan konkurssipesän saatavia puitiin oikeudessa vuosia.

Ilpo Kokkila sanoo HS:lle, että Takala ei ole omistanut kyseistä maata. Sen sijaan hän sanoo ottaneensa Takalan joksikin aikaa osakkaaksi paikallistuntemuksen vuoksi.

Arto Carpus Castelo -säätiöllä on nyt Ombrian naapurissa Querençan kylässä oma 10 miljoonan euron matkailuhanke, johon kuuluu neljän tähden maalaishotelli. Luonto- ja tiedematkailua yhdistävän keskuksen rakentaminen ei ole toistaiseksi käynnistynyt, Lappi-Takala kertoo.

Kolmas vireillä ollut suomalaissijoitus oli alun perin loma- ja golfkeskus samaisessa Querençan kylässä ja läheisessä Salirissa vajaan kymmenen kilometrin päässä.

Suomalainen perhe ja marokkolainen liikekumppani hakivat lupaa kylpylä- ja golfkeskukselle kahteen eri otteeseen vuosina 2007 ja 2012, kertoi valtalehti Público syyskuussa.

Lupia ei myönnetty ympäristösyistä, mutta suomalaisperheen yhtiö alkoi vuonna 2013 raivata maata oliivien tehoviljelylle. Samalla yhtiö riitautui kymmenien alueen pienviljelijöiden kanssa. He väittävät, että suomalaiset olivat ostaneet 68 hehtaaria maata mutta valtasivat 274 hehtaaria paikallistenkin viljelypalstoja.

Loulén kaupunkia ja kuntaa johtava Vítor Aleixo ei kommentoi tapausta, koska sitä puidaan joukkokanteena käräjäoikeudessa. ”Kyseessä on vakava konflikti”, hän sanoo.

HS löysi pienviljelijä Manuel Martinsin, joka on toiminut oikeudessa todistajana.

”Suomalaiset veivät myös minun maatani. Mutta maapala ei ole niin arvokas, että olisin liittynyt kanteeseen. Asianajajan kulut tulisivat liian kalliiksi”, kertoo peltotöistä traktorilla kotipihalleen ajava Martins.

Suomalaisperheen edustajia saapui alkuun oikeuskäsittelyihin, mutta viime aikoina heitä ei ole Martinsin mukaan näkynyt. Público-lehti kertoi, että Portugalin yleinen syyttäjä epäilee kolmihenkistä perhettä ja liikekumppania valtion 200 000 euron maataloustukiaisten huijauksesta veroparatiisiyhtiöiden kautta.

HS ei löytänyt perheen edustajia kommenttia varten.