Infra Talous Seppo Mölsä Yksi kommentti

Infrainvestoinneissa huomioitava myös kuljetettavat eurot

Tieinvestointien panos-hyötytarkastelusta on puuttunut arvio siitä, kuinka paljon arvoa (euroja) yksittäisillä tieosuuksilla eri puolilla Suomea kuljetetaan. EK:n selvitys nostaa rahan tonnien rinnalle liikenneinvestoinneista päätettäessä.

Suomessa on totuttu mittaamaan tieliikenneväylien merkitystä lähinnä ajoneuvomäärien ja tonnien muodossa. Uusi Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n teettämä selvitys tuo tarkasteluun uuden mittarin: eri tieosuuksia tulee arvioida myös sen kautta, miten paljon arvoa (euroja) niiden kautta kuljetetaan. Tarjolla on nyt uutta tietoa keskeisten toimialojen käyttämistä reiteistä eri puolilla maata.

Tieliikenneväyliin tehtävät investoinnit – niin kunnossapito kuin uudet tiehankkeet – ovat kauaskantoisia kansantaloudellisia valintoja. Elinkeinoelämän tarpeita selvitettäessä päättäjät ovat hyödyntäneet tyypillisesti kahdentyyppisiä kriteereitä: on tarkasteltu, kuinka paljon rekkoja eri tieosuuksilla kulkee ja kuinka raskasta lastia ne kuljettavat.

Tieinvestointien panos-hyötytarkastelusta on puuttunut keskeinen taloudellinen näkökulma: kuinka paljon arvoa (euroja) yksittäisillä tieosuuksilla eri puolilla Suomea kuljetetaan. Tämä tieto on nyt tuotettu selvityshankkeessa, jonka ovat teettäneet Elintarviketeollisuus, Kemianteollisuus, Teknologiateollisuus, INFRA ry, Metsäteollisuus, MTK, Keskuskauppakamari ja Liikennevirasto. Selvityksen toteutti WSP Finland Oy.
Alueellista tietoa usean toimialan näkökulmasta

Tuore selvitys sisältää havainnolliset kartat siitä, kuinka kuljetusten euromääräiset arvot sijoittuvat Suomen eri tieosuuksille. Tarkastelussa ovat niin teknologiateollisuus, kemianteollisuus, elintarviketeollisuus, kaupan ala, metsäteollisuus, maatalous kuin rakennusteollisuuskin.

Kartta-aineisto osoittaa, kuinka eri toimialat tarvitsevat toisiaan tieinfrassa. Maataloustuotannon kuljetukset on saatava liikkumaan jatkojalostettaviksi elintarviketeollisuuteen ja edelleen kaupan kuljetuksina kuluttajille.

Kuljetukset keskittyvät toimialojen sijainnin mukaan. Esimerkiksi kemianteollisuuden raskaat kuljetukset liikkuvat Etelä-Suomessa lännen ja idän välillä. Kemianteollisuuden korkean arvon kuljetukset taas keskittyvät nelostielle etelästä pohjoiseen.

Rakennusteollisuus käyttää tieverkkoa monipuolisesti. Koska rakentamisen keskittyy kaupunkisudulle, taajamien merkitys kuljetuksissa on suuri. Myös alempi tieverkko korostuu, sillä maa-aineskuljetukset ovat luonteeltaan hyvin paikallisia.

Pääteiden merkitys on erittäin suuri lähes kaikilla toimialoilla. Kokonaiskuva Suomen tiekuljetusten arvosta ja tonneista nostaa nelostien erittäin tärkeään asemaan.

Uusia vaatimuksia tieverkolle

Arvotarkastelu auttaa hahmottamaan, mitkä tieosuudet ovat erityisen kriittisiä toimitusketjun eri osien näkökulmasta. Häiriöiden taloudelliset vaikutukset eroavat sen mukaan, onko lastina raaka-ainetta vai valmiita tuotteita. Tämä tuo olennaista lisäinformaatiota päättäjille, kun he arvoivat liikenneväylien kehittämistoimien ja investointien maantieteellistä kohdentamista.

Perinteiset tonni- ja ajoneuvomittarit korostavat tiestön fyysisiä perusrakenteita. Arvoon perustuvassa tarkastelussa painottuvat erityisesti liikennereittien sujuvuus, häiriöttömyys ja ennakoitavuus; ei riitä, että sillat kestävät rekkojen painot, vaan tuotteiden on liikuttava täsmällisesti aina vientisatamaan tai vähittäismyyntiin asti.

Samalla väylien käyttäjien tarpeet kasvavat: yritykset painottavat aiempaa voimakkaammin ajantasaista liikennetietoa ja häiriöiden ennakointia. Liikenne- ja väylätietojen digitalisaation hyödyntäminen korostuu näin entisestään.

Arvokriteeri ei syrjäytä paino- tai ajoneuvomäärätarkastelua. Päinvastoin niitä tulee hyödyntää rinnakkain, jotta kaikkien toimialojen tarpeet ja toimitusketjun eri osuudet tulisivat katetuiksi. Jatkossakin tarvitaan lisää ohituskaistoja, sujuvia liittymiä, yhtenäisiä nopeustasoja sekä hyvää pääsyä terminaaleihin ja satamiin.

Keskustelu artikkelista: 1 kommentti

  • Tilaajassahan se aina on vika… Ei vaan tuossakaan tapauksessa olisi pitänyt päästää konkurssikypsää nyrkkipajaa oikeisiin töihin?. Jos nyt provosoin kuten sinäkin teet. Julkisissa hankinnoissa on omat pelisääntönsä. Halvimman tarjouksen hylkääminen johtaa helposti korvauksiin veronmaksajien varoilla. E tunne tätä tapausta yhtään sen enempää kuin muutkaan kommentoijat. Rakennuttamista nyt olen harjoitellut reilut 30 vuotta ja monta keissiä on ehtinyt olla. On tietenkin rakennuttajiakin moneen lähtöön julkisellakin puolella. Ja totta on, että konsultit eivät aina sitoudu työhönsä. Toki on pyrittävä ottamaan hyvät konsultit. Ilman muuta tässä tapauksessa olisi pitänyt tarjouspyynnössä olla huomattavasti korkeampi vaatimus pääurakoitsijan liikevaihdolle. No tulihan tässä nyt saarnattua.

    Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia