Uutiset Rakennuslehti Ei kommentteja

Tukes: Betonirakenteiden laadunvarmistus vaihtelee paljon pk-seudulla

Työvaiheiden laadunvarmistustoimissa on suurta vaihtelua, kertoo Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin kysely.

Tiedotteen mukaan betonivalun jälkihoitoa ei ole aina toteutettu suositusten mukaisesti. Jälkihoito jätettiin 27 prosentissa kohteista kokonaan tekemättä.

Merkittäviä betonin laatupoikkeamia ei kyselyn perusteella kuitenkaan todettu.

Tukes käynnisti vuoden 2017 alussa kyselytutkimuksen yhteistyössä pääkaupunkiseudun rakennusvalvontaviranomaisten kanssa. Kyselyssä kerättiin tietoja asuin- ja toimitilarakennustyömaiden paikalla valettavien betonirakenteiden työmaakäytännöistä sekä laadunvarmistuksesta. Kysely toteutettiin Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla.

Vastauksia saatiin syksyyn mennessä useilta rakennustyömailta, yhteensä 111 erillisestä betonivalusta. Kysely tehtiin rakennusvalvonnan tehostetun valvonnan rinnalla, jotta Tukes tuotteiden markkinavalvojana saisi lisätietoa valmisbetonin laadusta ja laadunvalvonnasta kentällä.

Kyselyssä kerättiin tietoja ennen kaikkea vaativista ja massiivisista valukohteista. Joukossa oli muutamia tavanomaisia seinä- ja holvirakenteita, ja kokonaisuudessaan kysely oli kattava. Kyselyllä selvitettiin työmaiden käytäntöjä urakoitsijan ja betonitoimittajan välisessä yhteistyössä ja viestinnässä.

Aloituskokoukset harvinaisia

Vastauksista ilmeni, että aloituskokouksia urakoitsijan ja betonitoimittajan välillä ei juuri pidetä. Betonointisuunnitelmat ja -pöytäkirjat on tehty lähes poikkeuksetta.

Betonirakenteita valettaessa pitää tarkastaa ja toteuttaa vähintään seuraavat asiat:

  • Betonin toimittaja on hyvä ottaa mukaan aloituskokouksiin mahdollisimman varhaisessa työmaan vaiheessa.
  • Valmisbetonia tilattaessa on laadun varmistamiseksi annettava betoniasemalle tietoja, mitä valetaan ja millaisissa sääolosuhteissa.
  • Kuormakirjat pitää tarkistaa ja kuitata.
  • Jälkihoito pitää suorittaa kaikissa valuissa, vähintään kosteuden säätely sekä peittely tarvittaessa.
  • Betonointipöytäkirja pitää täyttää huolellisesti koko valun ja sen jälkihoidon ajalta.
  • Erityisesti vaativien kohteiden suunnitteluvaiheessa on syytä huomioida erilaiset betonilaadut sekä rakenne (raudoitus, tiheys jne.) sellaiseksi, että siinä voidaan käyttää suunniteltua betonia
  • Ääriolosuhteissa valettaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota jälkihoitoon ja lämpötilan seurantaan.

Tiedotteen mukaan dokumentoinnin laatu ja tiedon määrä vaihtelivat suuresti kohteittain. Osassa kohteita dokumentointi oli erittäin puutteellista laatuvaatimuksiin verrattuna.

Kyselyn aikana Tukes sai rakennusvalvontaviranomaisten kautta tietoonsa kaksi tapausta, joissa valmisbetoni oli käännytetty takaisin työmaalla tehtyjen ilmamäärämittausten perusteella. Yhdessä kohteessa sisäseinärakenteet oli valettu säänkestävällä betonilla.

Kyselyssä ei todettu vaaraa aiheuttavia betonin lujuusongelmia. Niitä ei muutenkaan tullut tietoon rakennusvalvonnasta tai rakennustyömailta kyselyn aikana.

Lämmönseuranta tavallisin tapa varmistaa laatu

Tavallisin laadunvarmennustoimi rakennustyömailla oli rakenteiden lämmönseuranta, jota käytettiin 54 prosentissa kohteista. Rakennekoekappaleita valettiin 45 prosentissa kohteista ja kimmovasarakoetta käytettiin 36 prosentissa kohteista.

Ilmamäärämittauksia tehtiin kolmessa prosentissa kohteista. Ilman mitään laadunseurantaa toteutui 10 prosenttia kyselyn valmisbetonivaluista.

Valmisbetonin laatupoikkeamia ei ilmennyt. Kuormakirjoista ilmeni muutama tapaus, joissa kuormaan oli lisätty työmaalla vettä, notkistinta tai huokostinta.

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia