Kokeile kuukausi maksutta

YIT ja Caverion peruskorjaavat Espoon Laajalahden ja Tuomarilan koulut elinkaarimallilla

Elinkaarimallia on käytetty harvoin korjausrakentamisessa ja nytkin korjattavat rakennukset on osin rajattu täyden elinkaarivastuun ulkopuolelle. Elinkaarihankkeiden tarjoajia on vähän ja korjaamisessa vielä vähemmän.

Tuomarilan koulu. Kuva: YIT

YIT, Caverion ja Espoon kaupunki ovat sopineet Espoon Laajalahden ja Tuomarilan alakoulujen peruskorjauksista sekä molempien koulujen laajennuksesta elinkaarihankkeena. Sopimusten arvo on YIT:llä 32 miljoonaa euroa ja Caverionilla 18 miljoonaa euroa. Hankkeen rakennuttaja on Kiinteistö Oy Espoon Toimitilat.

Työt käynnistyvät purkutöillä syksyllä 2019. Töiden on määrä valmistua syksyllä 2021, jolloin myös alkaa vuoteen 2041 ulottuva ylläpitojakso.

Laajalahden koulun peruskorjattava osa on laajuudeltaan 2 794 bruttoneliötä ja laajennusosa 4 596 bruttoneliötä. Tuomarilan koulun peruskorjaus käsittää 1 796 bruttoneliötä ja laajennus 5 415 bruttoneliötä.

YIT vastaa hankkeen kokonaissuunnittelusta ja rakennustöistä. Caverion vastaa talotekniikan suunnittelusta ja toteutuksesta sekä rakennettavien laajennusten osalta kiinteistöjen huollosta, kunnossapidosta ja pitkän tähtäimen korjaussuunnitelmista 20 vuoden sopimuskauden ajan.

Molempien koulujen peruskorjattavat, 1950-luvulla rakennetut, osat ovat suojeltuja rakennuksia. Niiden elinkaarivastuu säilyy Espoon kaupungilla. Caverionin elinkaarivastuu kattaa kuitenkin talotekniset järjestelmät.

Elinkaarimalli ei ole ongelmaton korjaamisessa

Koulujen korjausten syinä ovat usein sisäilmaongelmat. Siksi kunnissa on pohdittu, voisiko uudiskohteissa suosittua elinkaarimallia käyttää myös korjaamisessa.

Elinkaarimallin käyttöä korjausrakentamisessa vaikeuttaa se, että siinä rakennusliike joutuisi vastaamaan helposti myös piilevistä virheistä. Ne eivät välttämättä selviä perusteellisillakaan tutkimuksilla. Kouluissa tuktimusten tekoa voi rajoittaa se, että rakenteita ei voi avata koulun käytön aikana.

”Urakoitsija ei pysty ottamaan vastuuta piilevistä riskeistä esimerkiksi perustuksissa tai maaperässä”, YIT:n korjausrakentamisesta vastaava Jussi Niiranen sanoo perjantain Rakennuslehdessä olevassa korjausrakentamisen katsauksessa.

”Näyttää siltä, että uusia tarjouspyyntöjä korjauksista elinkaarimallilla ei ole näillä näkymin tulossa”,  Niiranen sanoo.

YIT on ylivoimaisesti suurin elinkaariurakoitsija. Sen asema vahvistui entisestään, kun se liitti itseensä toisen suuren elinkaarihankkeiden tekijän Lemminkäisen. Esimerkiksi Skanska on suostunut tarjoamaan elinkaarihankkeita vain sillä ehdolla, että talotekniikkaurakoitsija, Skanskan tarjoamissa uudiskohteissa Caverion, ottaa itselleen elinkaarivastuun.

Tilaajia saattaa mietityttää, riittääkö elinkaariurakoihin halukkaita tarjoajia. Ainakin Pylonissa ja Constissa mallia kohtaan tunnetaan kiinnostusta, mutta ei varauksetta.

Pylonin toimitusjohtaja Kimmo Kankaan mielestä elinkaarimalli voisi sopia korjaamiseen. Urakoitsija voi vastata sisäilmasta esimerkiksi kymmenen vuotta. Tämä edellyttää Kankaan mukaan kuitenkin sitä, että tilaajan määrittelemät lähtötiedot ovat varmasti oikeat.

”Elinkaarihanketta voi olla myös vaikea kilpailuttaa ja hallita sopimusteknisesti eli ei se aukoton malli ole.”

Consti ei ole vielä tarjonnut elinkaarihankkeita, vaikka sillä on talossa koko osaaminen talotekniikasta lähtien.

”Pidäkkeenä on suuri panostus etenkin ensimmäiseen tarjoukseen, ja se että elinkaarihankkeiden sopimusmalli perustuu nykyisellään enemmän haluun siirtää riskit urakoitsijalle kuin tehdä järkevä ja tasapainoinen sopimuskokonaisuus. Tämä on erityisesti korjauskohteissa ongelmallista”, Constin kehitysjohtaja Juha Salminen sanoo.

Toteutusmuodoista kirjankin tehnyt Salminen ehdottaa elinkaari- ja allianssimallien yhdistämistä ”elinkaariallianssiksi”.

 

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “YIT ja Caverion peruskorjaavat Espoon Laajalahden ja Tuomarilan koulut elinkaarimallilla”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat