Selvitys: 65 prosentissa omakotitaloista puutteita ulkopuolelta tulevan kosteuden hallinnassa

Suomalaiset omakotitalot ovat melko hyvässä kunnossa, mutta vakavia puutteita löytyy silti suurimmasta osasta. Tämä kävi ilmi Anticimexin tekemistä talotarkastuksista.

Lähes 15000 Ifin kotivakuutusasiakkaan omakotitaloon tehty Kunnon koti -talotarkastus paljasti, että vakavia rakennusteknisiä puutteita oli eniten ulkopuolelta tulevan kosteuden hallinnassa. Joka kolmannesta talosta löytyi korjaustarpeita kylpyhuoneesta, ja myös muun muassa vesivaraajissa oli ongelmia.

Suomalaisten omakotitaloista jopa 65 prosentissa on vakavia puutteita ulkopuolelta tulevan kosteuden hallinnassa.

”Tarkastuksessa havaittiin, että 40 prosentista suomalaistaloista uupuivat patolevyt. Tämä on merkittävä puute, koska vesi ja kosteus pääsee tällöin helposti talon rakenteisiin ja voi aiheuttaa vahinkoa rakenteille ja pahimmillaan hometta sisätiloihin”, Ifin omaisuusvakuutusten tuotepäällikkö Laura Utunen sanoo tiedotteessa.

Tarkastuksissa havaittiin myös väärin tehtyjä sokkelin vierustäyttöjä, huolimattomasti asennettuja syöksytorvia ja lehdistä tukkoisia rännejä. Näissä kaikissa tapauksissa vedet pääsevät kastelemaan sokkelia ja perustusta sekä ulkoseinärakenteita.

Kunnon koti -tarkastuksessa selvisi myös, että kuudessa prosentissa taloja vesikatossa on ongelmia. ”Tarkastuksessa havaittiin sekä vesikaton kulumista että rikkinäisiä tai muuten puutteellisia aluskatteita”, Utunen sanoo.

Joka kolmannessa suomalaisomakotitalossa on korjattavaa kylpyhuoneessa.

”Tyypillisesti ongelmia löytyy vanhoista kylpyhuoneista, jotka ovat käyttöikänsä loppupuolella eli lähentelevät 30 vuotta. Kylpyhuoneen suurin ongelma on erityisesti lattiakaivot: ne on joko väärin asennettu tai ne ovat epätiiviitä”, Utunen kertoo.

Lattiakaivojen ongelmat voivat johtaa isoihin vesivahinkoihin, joista voi seurata koko kylpyhuoneen remontointi ja pahimmillaan vahinkoa myös muihin huoneisiin ja talon rakenteisiin.

Joka kymmenennessä talossa vanha tai vuotava vesivaraaja aiheuttaa vesivahingon vaaraa.

”Yli 30-vuotias varaaja on jo käyttöikänsä päässä. Ongelmia voi aiheuttaa myös vuotava varaaja, joka on asennettu lattiakaivottomaan tilaan. Tällöin helppo tapa lisätä turvallisuutta vesivahinkojen varalle on asentaa tilaan vuotohälytin.”

Vakavimpien puutteiden lisäksi pienempiä korjaus- tai huoltotarpeita löytyi lähes joka toisesta talosta.

”Tyypillisimpiä tällaisia pienempiä huoltotöitä ovat likaiset ja tukossa olevat lattiakaivot, huonosti kiinni olevat kylpyhuoneen kaakelit sekä kylpyhuoneen heikkokuntoiset silikonisaumat. Nämä kaikki voivat johtaa mahdollisiin vesivahinkoihin. Lisäksi tarkastuksessa havaittiin monessa talossa ongelmia ilmanvaihdossa ja puutteita paloturvallisuudessa. Tällaiset puutteet olisi hyvä korjata kohtuullisen ajan kuluessa.”

Tätä artikkelia on kommentoitu 7 kertaa

7 vastausta artikkeliin “Selvitys: 65 prosentissa omakotitaloista puutteita ulkopuolelta tulevan kosteuden hallinnassa”

  1. Jos rakenne, tai rakenteen osa on 30-vuotta, on väärin sanoa, että on käyttöikänsä päässä. Rakenne on saavuttanut sille asetetun taloudellisen tavoitteen, mutta voi kunnoltaan vastata uutta. Jos ajatusmalli pitäisi paikkansa, niin syyllistyykö 40-vuotta vanhan talon myyjä törkeään petokseen, kun kaikki rakenteen osat on uusittava, koska ovat teknisen käyttöiän saavuttaneet. Mitäs tehdään yli 100-vuotta vanhoille hyväkuntoisille rakennuksille? Onko ne purettava arvottomina, koska ovat niin vanhoja ja monta kertaa ylittäneet teknisen käyttöiän. Elinkaari on sitten aivan eri juttu. Nämä asiat vain tuntuu sekoittuvat myös vakuutusyhtiöltä. Taitavat vain väistellä korvausvastuuta.

  2. Käyttöiällä tarkoitetaan suunniteltua käyttöikää, joka on pientalojen rungon osalta tyypillisesti 50 vuotta.

  3. Tutkimus on tehty ja tulokset julkaistu. Artikkelissa ei mainita minkä aikakauden rakennuksista oli kysymys? Patolevy puuttuu aika yleisesti rintamamiestaloista ja sitä varhaisimmista omakotitaloista. Olisi mielenkiintoista nähdä tarkastettujen talojen rakennusajoista tehty jakauma ja niiden mahdolliset peruskorjausvuodet. Muutoin tutkimus jää vakuutusyhtiön riskianalyysin arvionniksi.

  4. Kuten jokapaikassa on lukuisaan todettu, parhaat rakennuspaikat menivät jo 100 vuotta sitten.

  5. Ei patolevyä tarvita joka taloon. Jos ei ole kellaria, niin kyllä kosteuden pystyy hoitamaan.
    Mutta kattovesiä ei pidä imeyttää seinän viereen. Mutta salaojitus kannattaa aina tehdä, erityisesti silloin, patolevyjä käytetään.

  6. Onkohan tämä tutkimus tehty siksi, että erilaiset urakoitsijat työllistyy. Ja kun aikoo saneerata, niin kannattaa käyttää ammattitaitoista suunnittelijaa, joka ei ole missään nimessä urakoitsija. Olen nähnyt monta hanketta, jossa on tehty turhaa työtä ja vielä väärin tehtynä.

  7. Miksi radonmattoa ei asenneta ennen perustuksen tekoa luonnolisen maanpintaan tulevan anturanalle ulottaen ainakin metrin ohi ulkopinnan.Ei tarvitsesi kosteueristyksiä erkseen vain sepelitättö laatan alle.

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi