Monivuotinen Kuopion Portti -hybridihanke lähestyy maalia- ”Rakenteiden yhteensovittaminen on ollut erityisen vaativaa”

Viime heinäkuussa asema-aukion laidalla käynnistynyt Kuopion Portin C-vaihe on edennyt yhdeksänteen kerrokseen. Yhteensä kerroksia tulee olemaan viisitoista.

Tammikuussa 2020 valmistuneen 16-kerroksisen A-vaiheen ja tämän vuoden tammikuussa luovutetun 17-kerroksisen B-vaiheen tavoin myös C-vaiheeseen liittyy nelikerroksinen jalustaosa, johon tulee vuokrattavia liike- ja toimistotiloja. Asuminen sijoittuu torneihin.

Kuopion Porttiin tulee yhteensä 222 asuntoa. Ne muodostavat kolmanneksen Kuopion Portin noin 47 000 kerrosneliön laajuudesta. Palvelujen ja toimitilojen osuus on toinen kolmannes eli noin 13 000 kerrosneliötä, ja pysäköinti muodostaa viimeisen kolmanneksen.

C-vaihe nousee kohti aurinkoa (Kuva: Akseli Muraja)

A-vaiheessa, jonka bruttoala on 11 700 neliömetriä, on 53 asunnon lisäksi 35 Attendon hoiva-asuntoa. B-vaiheen bruttoala on 13 700 neliötä. Tornissa on 79 asuntoa, toimisto- ja liiketilaa on yhteensä 5 350 neliötä.

Vuokralaisiin kuuluvat muun muassa Kuopion Portin rakenne- ja lvis-suunnittelusta vastaava Sweco ja maaperäselvitykset tehnyt Ramboll. B-vaiheeseen tuli myös päiväkoti.

Keväällä 2022 valmistuvaan C-vaiheen tornitaloon tulee 90 asuntoa, vuokrattavaa toimisto- ja liiketilaa on yhteensä 4 462 neliötä.

Alueen jätehuolto on hajautettu, eli joka vaiheessa on oma pisteensä.

Pysäköinti on keskitetty A-vaiheen yhteydessä rakennettuun ja Europarkki oy:n operoimaan maanpäälliseen vuoropysäköintilaitokseen, jossa on 483 autopaikkaa. Lisäksi nopeille pysäköinneille on saattopihalla 38 autopaikkaa. Hankealueelle tulee loppuvaiheessa lähes tuhat pyöräpaikkaa.

Tontin ahtaus on vaikeuttanut pihojen suunnittelua. Pulma on ratkaistu kattopihoilla. Muun muassa päiväkodille on tehty piha pysäköintitalon katolle. (Kuva: Akseli Muraja)

Hankealue on vanhaa järvenpohjaa. Maaperä on pehmeää 15–30 metriin asti, mikä on vaatinut paaluttamista. A-vaiheessa käytettiin teräsbetonipaaluja. B- ja C-vaiheissa, jotka ovat lähempänä rataa ja muita rakennuksia, siirryttiin vähemmän tärinähäiriöitä aiheuttaviin teräsputkipaaluihin.

”Radan läheisyys on vaatinut jatkuvia tärinämittauksia ja huokosvedenpaineen seurantaa”, työmaapäällikkö Ville Pirskanen kertoo.

Tornitalot on perustettu yhtenäiselle massiiviselle pohjalaatalle ja siitä ylöspäin on tehty teräsbetonirungot. Torneissa jäykistävinä rakenteina toimivat porraskäytävät ja hissikuilut sekä ulkoseinät. Kaiken kaikkiaan hybridirakennuksen rakennesuunnittelu on vaativaa.

Sweco Rakennetekniikan vastaavana rakennesuunnittelijana toimineen Pauli Pehkosen mukaan tornin rakenteiden synkronointi vaati yhteensovitusta asuin- ja alempien kerrosten toimisto- sekä liiketilojen välillä.

Asuinkerrosten kantavien seinien kuormat siirtyvät paikallavalettujen seinämäisten palkkien välityksellä pilareille. Pilareiden kuormat ovat hyvin suuria varsinkin B-vaiheessa, joka on korkein.

”Tämä piti erityisesti huomioida rakennuksen rungon ja perustusten yhteistoiminnassa. Myös rakenteiden jännitystason tasaisuuteen on kiinnitettävä enemmän huomiota kuin matalammissa rakennuksissa”, Pehkonen kertoo.

Rautatien läheisyys ja maaperän laatu ovat vaatineet lähimpänä rataa olevan B-vaiheen rakenteiden eristämistä yhtenäisestä pohjalaatasta erillisellä tärinäneristimellä. Anturat on valettu sen päälle. Matalat jalustaosat ovat pilaripalkkirunkoisia teräs/jännebetonirakenteita.

20210218 Rakennuslehti. Laptin rakentama Kuopion Portin kolmas vaihe.
Kuva: Akseli Muraja

Uusia elementtejä hybridikonseptiin ovat tuoneet energiaratkaisut, jotka samalla edistävät tavoitteena olevan Leed-sertifikaatin kriteereiden täyttämistä. Tilat viilennetään ja lämmitetään maaperästä saatavalla geoenergialla. Pumppujen tarvitsema sähkö ostetaan vesivoimalla tuotettuna. Energiaratkaisun on toimittanut Adven oy, joka myös valvoo etänä Kuopion Portin energiakeskusta 24/7.

Maalämpöä ja -viileää kerätään keskimäärin 240 metriä syvistä geokaivoista, joita on porattu rakennusten ja osittain pihojen alle yhteensä 63. Kaivojen yhteispituus on viitisentoista kilometriä.

Nestekiertoiseen järjestelmään on yhdistetty 63 geokaivoa. Yhdessä kaivossa on nestettä noin 600 litraa. (Kuva: Akseli Muraja)

Geokaivo on 150-millinen teräsputki, joka porataan kallioon asti. Sen jälkeen putken läpi kallioon porataan reikä, johon lasketaan u-muotoon taivutettu muoviputki.

Kaivojen putkien päät on yhdistetty nestekiertoiseen järjestelmään, jossa virtaa ympäristöystävällinen 30-prosenttinen vesi/bioetanoliseos. Yhdessä kaivossa sitä on noin 600 litraa.

Pysäköintilaitoksen alle rakennetusta 120 neliön kokoisesta lämpökeskuksesta lähtee jokaisen kiinteistön lämmönjakohuoneeseen lämmitys- ja viilennysputki. Kiertovesipumput kierrättävät noin seitsemänasteista nestettä lämpöpumpuille, joiden avulla tuotetaan lämpö lämmityspiiriin.

Maaviileää nestettä siirretään samanaikaisesti lämmönsiirtimien kautta erillisiin viilennysputkiin, joten lämmintä ja kylmää voidaan tehdä samanaikaisesti.

Lämmönjakohuone jakaa lämmön ja viileän asuntojen ja muiden tilojen iv-koneisiin.

Adven hyödyntää lisäksi pysäköintitalon katolla olevaa 1500 neliömetrin kokoista aurinkopaneelikenttää, jonka tuotto on 120 megawattituntia. C-vaiheen lämmityksessä tullaan käyttämään myös katutasoon sijoittuvan K-Supermarketin lauhdelämpöä. Advenin projektipäällikkö Lasse Aitamaa pitää Kuopion Porttia hienona referenssinä.

”Meillä on suurempiakin kohteita, mutta Kuopiossa yhdistyvät asunto-osakeyhtiöt ja kiinteistöosakeyhtiöt, joille toimitetaan sekä lämmitystä että viilennystä. Lisänä ovat lauhteiden prosessointi ja aurinkoenergia.”

Energiaratkaisu on vaikuttanut talotekniikkaan. Vastuullinen lvia-suunnittelija Mika Rissanen Swecolta kertoo, että toiminta vaatii tiivistä yhteistyötä järjestelmän toimittajan kanssa.

”Uutta on se, että kaupungin ytimeen tulee näin massiivinen kohde, jossa on sekä maalämpö että -viilennys.”

Jalusta ja sen päälle tuleva torni on talotekniikalle muutenkin vaativa yhdistelmä. Toimisto-osalla ilmanvaihdon palvelualueet on jaettu kerroskohtaisesti. Toimistojen iv-konehuone sijaitsee jalustaosan vesikatolla.

Toimistojen jäähdytys hoidetaan kattosäteilijöillä. Asunnoissa on huoneistokohtainen ilmanvaihto lämmöntalteenotolla ja viilennyksellä, joka tuodaan tuloilmakanavaan sijoitetun viilennyspatterin kautta.

Oman mausteensa projektiin on tuonut vaiheiden osittainen päällekkäisyys. Työvaiheet A ja B sekä parkkitalo olivat käynnissä samaan aikaan.

”Kun ne pyörivät täysillä, työmaan vahvuus oli noin 150. Heistä kolmasosa oli Laptin omia työntekijöitä. Tällä hetkellä miehitys on puolet kuumimman vaiheen miesvahvuudesta”, Pirskanen vertaa.

Rakennuttajapäällikkö Erno Ruotsalainen sanoo, että vaiheittainen rakentaminen ja suunnittelu mahdollistaa sen, että työn alla olevasta vaiheesta otetaan oppia seuraavaan. Näin kehittyvät sekä prosessi että suunnittelu.

”Käytännössä meillä on kokonaisvastuu sekä suunnittelun että rakentamisen osalta”, Ruotsalainen kertoo.

Projektipäällikkö Aleksi Kuokkanen korostaa suunnittelun ohjauksen ja yhteistyön merkitystä moneen osa-alueeseen jakautuvassa hankkeessa. Työ on välillä ollut jatkuvaa yhteensovittamista.

”Tässä saattoi istua vaikka 12 ihmistä, ja kun jokainen heitti oman juttunsa pöydälle, kompromissi löytyi. Oli huikeaa oivaltaa, että vaikka jokaisen täällä istuttu tunti maksaa, yhteistulos oli satatuhatta euroa hankinnallista etua”, Kuokkanen kehuu yhteistyön hedelmällisyyttä.

”Meillä on talon puolesta työmaakokoukset ja tärkeiksi koetut talotekniikan suunnittelupalaverit. Ohjaustyökaluista yksi parhaita on Last planner -menetelmä, jota on viikoittain käytetty suunnittelun aikatauluttamisessa. Tällainen vaatii jokaiselta vihkiytymistä asioihin.”

Kuopion Portti on tulossa loppusuoralle. C-vaiheen valmiusaste on noin 40 prosentin luokkaa. Asunnoista on myyty 78 prosenttia, ja toimitilojen varausaste on yli 60 prosenttia. Yksi vuokraajista on Lapti, joka rakentaa itselleen toimitiloja toiseen kerrokseen.

Koronan vaikutus toimitilojen kysyntään pyritään tasoittamaan muuntojoustavuudella, joka mahdollistaa niin pikkutoimistot kuin avokonttoritkin. Trendinä on monitoimitila. Pirskasen mukaan tekniikka mahdollistaa tilojen jakamisen.

”Toimistokerros on jaettavissa kuuteen osaan. Otsapintoihin on tehty väliseinävarauksia. Toleranssi on 50 neliöstä tuhanteen.”