”Velkakatto ja asuntolainojen pituusrajoitus tulisi saada viipymättä käyttöön” – Suomen Pankki varoittaa asuntolainojen kasvaneista riskeistä

Asuntolainoihin liittyvät riskin ovat Suomen Pankin mukaan kasvaneet koronapandemian aikana.

Johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen. Kuva: Suomen Pankki

Ensin hyvät uutiset. Suomen talous on selvinnyt koronapandemiasta odotettua pienemmin vaurioin, eikä pandemia ole horjuttanut Suomen rahoitusjärjestelmän toimintakykyä, Suomen Pankista kerrotaan.

Voimakas raha- ja finanssipoliittinen elvytys, pankkien myöntämät joustot lainanhoitoon, suorat yritystuet sekä makrovakausvaatimusten ja muun pankkisääntelyn helpotukset ovat auttaneet kotitalouksia ja yrityksiä.

Kotitalouksien pitkään kasvanut velkaantuneisuus uhkaa kuitenkin Suomen Pankin mukaan heikentää Suomen kykyä selvitä tulevista talouskriiseistä. Asuntoluotonanto on vilkastunut kesästä 2020 lähtien ja kasvattanut kotitalouksille kertynyttä velkataakkaa.

Pitkiä asuntolainoja nostetaan enemmän kuin koskaan, ja entistä suurempi osa uusien asuntolainojen määrästä on myönnetty ihmisille, joilla on runsaasti velkaa heidän tuloihinsa nähden. Myös uusien asuntolainojen keskikoko on kasvanut.

”Rahoitusvakauden näkökulmasta suomalaisten lisääntynyt velkaantuminen ja erityisesti pitkien asuntolainojen yleistyminen on huolestuttavaa”, sanoo Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen pankin tiedotteessa.

Kotitalouksien suureen velkaantuneisuuteen liittyviä riskejä tulisi vähentää tuloihin sidotulla velkakatolla ja rajoittamalla uusien asuntolainojen enimmäispituutta.

”Kotitalouksien yhä lisääntynyt velkaantuminen ja uusien asuntolainojen ehtojen löystyminen kasvattavat uusien makrovakausvälineiden tarvetta. Velkakatto ja asuntolainojen pituusrajoitus tulisi saada viipymättä käyttöön lainaehtojen höltymisen pysäyttämiseksi”, Nykänen tähdentää.

”Uudet makrovakausvälineet tulisi kohdistaa sekä pankkien että muiden lainanantajien myöntämiin luottoihin.”

Taloyhtiölainojen osuus kasvanut edelleen

Taloyhtiölainojen osuus kotitalouksien velasta on kasvanut edelleen.

”Taloyhtiölainat voivat hämärtää asunnonostajien käsitystä asumisen kokonaismenoista ja houkutella ostamaan omaan velan- ja vastikkeenhoitokykyyn nähden kalliita asuntoja”, Nykänen selventää.

Taloyhtiölainojen enimmäisosuuden ja -pituuden rajoittaminen hillitsisi suurimpien taloyhtiölainojen myöntämistä. Asuntojen hankintaan käytettäviä taloyhtiölainoja tulisi säännellä mahdollisimman samankaltaisesti kuin asuntolainoja.

Pandemiasta huolimatta suomalaisten pankkien kannattavuus parani vuonna 2020. Viime vuosina toteutetut pankkisääntelyn uudistukset ovat vahvistaneet merkittävästi pankkien vakavaraisuutta kautta maailman.

”Suomalaiset pankit ovat vakavaraisia, ja ne ovat pystyneet luotottamaan yrityksiä ja kotitalouksia koronapandemian aikana”, sanoo Nykänen.

Myös Pohjoismaiden riskeillä on väliä

Suomessa toimivat pankit ovat alttiita Pohjoismaiden asuntomarkkinoiden riskeille. Pandemia rauhoitti Pohjoismaiden asuntomarkkinoita vain hetkellisesti. Asuntojen kallistuminen paisuttaa asuntomarkkinoiden epätasapainoja erityisesti Ruotsissa ja Norjassa.

Tappiot yritysluotoista ovat kasvaneet toistaiseksi arvioitua vähemmän. Luottotappioiden kasvuun tulee kuitenkin varautua, sillä niitä syntyy viiveellä myös kriisien pahimman vaiheen jälkeen.

”Koronapandemian kaikkia vaikutuksia pankkeihin ja yrityksiin ei ole vielä nähty”, Nykänen toteaa.

Tätä artikkelia on kommentoitu kerran

Yksi vastaus artikkeliin “”Velkakatto ja asuntolainojen pituusrajoitus tulisi saada viipymättä käyttöön” – Suomen Pankki varoittaa asuntolainojen kasvaneista riskeistä”

  1. Jälkiviisas, ehkä nyt on liian myöhäistä, olisko 20v sitten pitänyt asettaa velkakatto ja pituuskatto?

Jätä kommentti

Viimeisimmät näkökulmat