Kokeile kuukausi maksutta

Vuoden 2021 betonirakenne valittu – ”Kohde on vaatinut erityisosaamista”

Taideyliopiston uusi rakennus Mylly palkittiin Vuoden 2021 betonirakenteena yksilöllisestä ja taitavasta arkkitehti- ja rakennesuunnittelusta sekä laadukkaasta rakennuttamisesta ja toteutuksesta. Betonilla on rakennuksessa näkyvä rooli yksityiskohtia myöten.

Betoninen pääportaikko johdattaa opetus- ja työtiloihin. Kuva Tuomas Uusheimo / JKMM Arkkitehdit.
Kuuntele juttu

Tuomaristo nosti esille peruskorjatut vanhat ja uudet betonirakenteet ja -pinnat. Valmistunut kokonaisuus on tuomariston mukaan kiinnostava esimerkki kestävän, arkisen betonisen tuotantorakennuksen muuntojoustavuudesta taideopetuksen ja kulttuurin käyttöön ainakin seuraavaksi sadaksi vuodeksi.

Taideyliopiston Mylly tarjoaa näyttelytilojen lisäksi myös tiloja taiteen tekemiselle.

Myllyssä yhdistyy uudisrakentaminen ja vanhojen suojeltujen osien peruskorjaaminen. Kuvataideakatemian päärakennuksena toimiva Mylly muodostaa saman korttelin vanhojen maamerkkirakennusten ja viereisen Teatterikorkeakoulun rakennuksen kanssa Taideyliopiston uuden Sörnäisten kampuksen, joka tuo kuvataiteen, teatterin ja tanssin yhteen kortteliin.

Rouheaa arkkitehtuuria

Tontilla ennen sijainneen Helsingin Myllyn mukaan nimensä saanutta uutta veistoksellista rakennusta on kuvattu arkkitehtuuriltaan rouheaksi. Tilava opetusrakennus on onnistunut kokonaisuus työ- ja näyttelytiloja.

Vuonna 2017 arkkitehtuurikilpailun voittaneeseen, JKMM Arkkitehtien suunnittelemaan rakennukseen on räätälöity tiiviissä yhteistyössä käyttäjän, henkilökunnan ja opiskelijoiden kanssa avoimet ja muunneltavat tilat kuvataiteen, valo- ja äänisuunnittelun sekä esittävän taiteen lavastuksen opetusta ja tapahtumia varten.

Rakennuksen runko mahdollistaa tarvittaessa monia muunneltavia tilakombinaatioita.

Katutason sisäänkäyntiaula sekä näyttelytila avautuvat laajoin ikkunoin ympäröivään katumaisemaan. Betoninen pääportaikko johdattaa ylöspäin opetus- ja työtiloja.

Viisi kerrosta yhdistävä avara keskustila liittää toisiinsa eri opetusalueet ja tarjoaa paikan tapahtumille sekä kohtaamisille. Kattoterassi mahdollistaa toiminnan myös ulkotilassa. Mittavan kunnostuksen läpikäyneessä siilo­rakennuksessa on muun muassa oppilaskunnan tilat sekä opetus- ja projektityötiloja.

”Arkkitehtonisesti, kaupunkikuvallisesti ja historiallisesti arvokas”

Rakentamiseen vaikeutta ovat tuoneet vaativat louhinta- ja maanrakennustyöt sekä purkutöissä säilytettävien rakennusten rajapinnat, joissa osassa on tarvittu vahvaa tuentaa. Vanhoja maanvaraisia perustuksia on tuettu muun muassa suihkupaalutuksella. Uudisrakennuksen perustukset on tehty kallionvaraisena. Osia vanhasta viljasiilosta on säilytetty ja siilojen rakenteita on vahvistettu teräsbetonimantteloinneilla ja lämpöeristetty levyrappaamalla.

Betonin kestävät ominaisuudet tulevat esiin rakenteissa ja käyttöpinnoissa. Uudisrakennuksen runko on paikallavalettu betonipilarilaatta ja jäykistävinä rakenteina toimivat aukotetut ulkoseinä­rakenteet sekä sisällä olevat hissikuilut. Ääneneristävyysvaatimusten vuoksi välipohjarakenteet ovat poikkeuksellisen paksuja. Näiden kestävyys on varmistettu lävistysraudoituksella, jonka suuren kapasiteetin ansiosta erillisiä sienivahvistuksia ei tarvittu.

Keskusaulassa kerroksien välillä kulkevat ristikkäin pintakäsittelemättömät, konepajalla hitsatut teräsportaat, jotka on asennettu betonisiin välipohjatasoihin.

Paikallavalettu betonirunko ja -pinnat on suunniteltu kestämään kovaa käyttöä ja muokkausta. Pinnoittamattomat betonipinnat, käsittelemättömät teräspinnat ja sisustuksen karhea yleisote sopivat hyvin yhteen rakennuksen teollisen perinteen kanssa. Paikallavalupinnoissa näkyvät muottilaudoituksen ja muottilukituksen kuviot. Rouheissa betonipinnoissa on sallittu työn jäljen näkyminen. Käytössä olevat betonipinnat on suojakäsitelty pölynsidonta-aineella.

”Kohde on vaatinut erityisosaamista sekä uusien ja vanhojen rakenteiden että uuden tekniikan yhteensovittamista. Hankkeen suunnittelu ja johtaminen ovat olleet poikkeuksellisen haastavia kokonaisuuksia. Toteutunut kohde on osoitus ammattitaitoisesta rakennuttamisesta, eri osapuolten saumattomasta yhteistyöstä, ensiluokkaisesta suunnittelusta ja toteutuksesta”, korostaa tuomaristo.

”Valmistunut rakennuskokonaisuus on hyvä esimerkki julkisesta rakentamisesta, missä monipuolisella betonin käytöllä on aikaansaatu kestävää ja laadukasta rakentamista, jossa pitkä käyttöikä ja muuntojoustavuus ovat olleet jo suunnittelun lähtökohtina. Rakennuskokonaisuus on arkkitehtonisesti, kaupunkikuvallisesti ja historiallisesti arvokas ja osoitus kestävästä betonirakentamisesta.”

Taideyliopiston Myllyn rakennuttaja oli Veritas Eläkevakuutus. Arkkitehti- ja sisustussuunnittelusta vastasi JKMM Arkkitehdit ja rakennesuunnittelusta Vahanen Suunnittelupalvelut. Pääurakoitsijana toimi Lujatalo.

Vuoden betonirakenne -kilpailua on järjestetty vuodesta 1970 lähtien. Betoniteollisuus ry vastaa kilpailun järjestämisestä.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Vuoden 2021 betonirakenne valittu – ”Kohde on vaatinut erityisosaamista””

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat