Kokeile kuukausi maksutta

Matalista huoneista valittaneet asunnonostajat haluaisivat etujärjestön avuksi – ”15 tonnia on mennyt jo”

Helsingin rakennusvalvonnan tarkastusinsinööri hyväksyi kerrostalon loppukatselmuspöytäkirjan. Hallinto-oikeus päätti, että pöytäkirja ei ole sellainen päätösasiakirja, josta voi valittaa.

JM Suomi myi kaikki Läkkisepän asunnot jo ennen talon valmistumista. Rakennuksen valmistuttua osa asukkaista ei hyväksynyt huonekorkeuksia, joita ilmanvaihtokanavat madalsivat. Kuva on asennusvaiheesta.

Hallinto-oikeus ei ottanut Helsingin Herttoniemeen viime vuonna valmistuneen Läkkiseppä-kerrostalon asukkaiden valitusta käsittelyyn.

Tämä artikkeli on tilaajille

Kirjaudu sisään

1 kk koejakso veloituksetta

Tutustu digi-Rakennuslehteen kuukauden ajan veloituksetta ja sitoumuksetta.

Ryhmätilaus digi (+printti)

Ryhmätilaus sisältää haluamasi määrän käyttäjätunnuksia digiin (+printtilehtiä) yhdellä laskulla.

Yksittäistilaus printti+digi

Tilausjakso valittavissa 6/12 kk, myös määräaikaisena.

Yksittäistilaus digi

Tilausjakso valittavissa 6/12 kk.

Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa

2 vastausta artikkeliin “Matalista huoneista valittaneet asunnonostajat haluaisivat etujärjestön avuksi – ”15 tonnia on mennyt jo””

  1. Se tieto, mihin itse en tämän asian uutisoinnissa ole vielä törmännyt (ehkä vain mennyt ohi) on, että oliko nuo alueelliset madallukset esitetty RS-kuvissa? Eli niissä pohjakuvissa, joiden perusteella ostajat ovat osakkeensa ostaneet. Jos olivat, niin ostajat ovat madallukset jo siinä vaiheessa siis kaupan tekemällä hyväksyneet.

    Toinen kysymys on sitten se, että ovatko madallukset rakennuslainsäädännön mukaisia. Jos ovat vain alueellisia (suhteessa huoneen kokoon) ja pysyvät silloinkin tietyissä mittarajoissa, niin ovat. Ja kolmas kysymys sitten on se, että ovatko ne myönnetyn rakennusluvan mukaisia (jolloin ne vastaavat myös RS-kuvien sisältöä). Mikäli kysymyksiin 2 ja 3 vastaus on ”kyllä”, niin rakennustarkastajahan on toiminut aivan oikein. Mikäli jompaan kumpaan vastaus on ”ei”, niin tällöin rakennustarkastaja on toiminut virheellisesti ja vastuutustapa on virkavirhetutkinta/-syytös. Eli miten oli?

    Nyt tosiaan vaikka rakennusvalvonta olisi mennyt madallukset hyväksymään, niin mikäli ne ovat lain tai kauppakirjoihin liittyvien RS-kuvien vastaisia, niin rakennusfirma on niistä suoraan vastuussa osakkeen ostajille tekemänsä sopimuksen perusteella eikä siis voi RVV:n käyttöönottotarkastukseen vastuunsa suhteen vedota.

    Näihin asioihin toivoisi Rakennuslehdeltä jutuissaan täsmennystä, kun kyseessä on potentiaalisesti mielenkiintoinen ennakkotapaus.

  2. Viranomaisen hyväksyntä ei tee rakentamisesta välttämättä virheetöntä.
    Osakkeenostajien tulisi reklamoida perustajaosakasta/-urakoitsijaa jos/kun lupaa ei ole asetuksen vastaiselle huonekorkeudelle haettu. MRL antaa rakennusvalvonnalle mahdollisuuden myöntää luvan rakentaa asetuksesta vähäisesti poikkeavalla tavalla.

    Vaikka rakennusvalvonnan tarkastusinsinööri olikin antanut asunnolle käyttöönottoluvan, se ei todellakaan tarkoita sitä, että asunto olisi asuntokauppalain valossa virheetön.
    Asuntokauppalain mukaisesti näkyviin virheisiin päättyy puheoikeus vuositarkastuksessa.
    Periaatteessa silloin viimeistään tämänkaltainen asia tulisi reklamoida asunnon myyjälle.

    Mielestäni tätä kyllä tulisi miettiä erityisesti niin, että puheoikeus ei pääty vuositarkastukseen, koska huonekorkeus on asetuksenvastainen. Kysehän on siis perustajaosakkeen /-urakoitsijan törkeä huolimattomuus ja silloin osakkeenostajan puheoikeus ei rajoitu vuositarkastukseen.

Viimeisimmät näkökulmat