Korjausvelan kasvun pysäyttäminen nostaa palvelutasoa

Tietoa kirjoittajasta Magnus Nygård
Osastonjohtaja, väylänpito, kunnossapito, Väylävirasto 
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Valtion maanteiden ja rautateiden kunnon heikentyminen on jatkunut viimeisen kymmenen vuoden ajan, koronaelvytysvuotta 2020 lukuun ottamatta. Vuonna 2020 väylien kunto jopa hieman parani lisäpanostusten, ja etenkin halvan öljyn ja bitumin hinnan ansiosta. Vuoden 2020 osalta väylien kunnon paraneminen osoittaa, että kunnon heikkenemisen ei tarvitse olla vääjäämättömästi etenevä kehityskulku tulevaisuudessakaan.

Liikenneverkkojen puutteellista kuntoa kuvataan korjausvelkana. Sillä tarkoitetaan väylien ”riittävää teknistä ja taloudellista tasoa”, joka palvelee kyseisen väylän käyttäjien tarpeita. Korjausvelkaa valtion maanteillä, rautateillä ja vesiväylillä on yhteensä noin 2,8 miljardin euron edestä.

Liikenneverkot luovat perustan yhteiskunnan toimivuudelle mahdollistaen väestön liikkumisen ja elinkeinoelämän kuljetukset. Liikenneverkko muodostuu toisiaan tukevista teistä, kaduista, radoista, vesiväylistä, satamista ja lentokentistä. Toimiva liikennejärjestelmä tarvitsee erilaisia ja eri liikennemuotojen väyliä.

Väylien kunnon vaikutusta liikkumiseen ja kuljetuksiin on vaikeahko kuvata helposti ymmärrettävästi tilanteessa, jossa väylien palvelutaso vielä palvelee asiakkaiden odotuksia. Teiden kunnon vuoksi voidaan kuitenkin joutua esimerkiksi alentamaan nopeusrajoituksia huonokuntoisimmilla tieosuuksilla päällysteen vaurioitumisen vuoksi. Myös maantiesiltojen painorajoitukset lisääntyvät lähivuosina, jos ikääntyviä teräsbetonisiltoja ei saada systemaattisesti uusittua tai korjattua.

Rautatieliikenteessä ikääntyvästä ratainfrasta aiheutuu lisää erilaisia häiriöitä esimerkiksi sähkörata- ja liikenteen ohjausjärjestelmissä. Rautatieliikenteessä häiriöt pääosin yksiajorataisella rataverkollamme voivat aiheuttaa merkittäviäkin haittoja henkilöliikenteelle ja teollisuuden kuljetuksille.

Väylien toimivuus on tärkeää tavaraliikenteessä kuljetusten luotettavuuden vuoksi. Yhä useammin varastot ovatkin joko teräs- tai kumipyörien päällä.

Väylien hyvällä toimivuudella luodaan kilpailuetua elinkeinoelämälle kansainvälisessä kilpailussa. Toisin sanoen, väylien on toimittava hyvin ja luotettavasti, jotta kilpailuetua voidaan saada. Suomessa liikkumisen ja kuljetusten kustannukset ovat merkittävä osa maamme kilpailukyvystä, ja toimivat väylät mahdollistavat osaltaan Suomen hyvinvointia, kilpailukykyä ja kestävää kasvua.

Kun resursseja on käytettävissä väyläverkoston tarpeisiin nähden niukahkosti, priorisoidaan toimenpiteitä väylien peruskorjauksiin ja kunnossapitoon etenkin liikenteellisen merkityksen mukaan. Tieverkolla tämä tarkoittaa vilkkaimman tieverkon kunnon pitämistä nykyisessä kuntotasossa. Sen sijaan toimenpiteitä vähennetään alemmalta tieverkolta.

Myös rautateillä tämä tarkoittaa toimenpiteiden kohdistamista pääväyliin, muun rataverkon osalta liikenteen toimivuutta varmistetaan palvelutason mahdollisesti laskiessa. Väylien korjaamisen viivästyminen tosin johtaa korjaamiskustannusten nousemiseen.

Perusväylänpidon rahoitustason nostaminen 1,4 miljardiin euroon mahdollistaisi entistä enemmän väylänpitoa − eli enemmän väylien peruskorjauksia sekä laajempaa ja ennakoivaa kunnossapitoa.

Käytettävissä oleva rahoitus määrittelee hyvin pitkälle sen, miten paljon suunnittelua, rakentamista ja kunnossapitoa väylille voidaan tehdä. Pitkäjänteisyys rahoituksen isojen vuosivaihteluiden sijaan mahdollista myös paremman markkinoiden toiminnan, ja entistä suunnitelmallisemman toiminnan.

Riippumatta tulevaisuuden rahoitustasosta, väylänpitoa tehdään tulevaisuudessa joka tapauksessa aikaisempaa parempaan tietoon perustuen. Digitalisoinnin edistyessä toimenpiteitä kyetään entistä paremmin toteuttamaan tarpeen perusteella. Näin elinkaarenhallinta ulottuu jatkossa suunnitteluun, rakentamiseen ja kunnossapitoon. Myös ympäristön ja ilmastonmuutoksen huomiointi muuttavat väylänpitoa, vaatimustason muuttuessa.

 

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Korjausvelan kasvun pysäyttäminen nostaa palvelutasoa”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat