Olkiluodon jo surkuhupaisia piirteitä saanut ydinvoimalaprojekti myöhästyy lisää. Tällä kertaa Teollisuuden Voima TVO arveli, että voimala saataisiin tuotantokäyttöön joskus vuonna 2011. Jättivät kaukoviisaasti kertomatta puhutaanko alku- vai loppuvuodesta 2011. Omat rahani panisin likoon jälkimmäisen vaihtoehdon puolesta.
Nyt puhutaan siis jo lähes kolmen vuoden viivytyksestä aivan alkuperäiseen, syksyllä 2003 ilmoitettuun aikatauluun verrattuna. TVO:n osto-osaamista on pakko hämmästellä. Miten on mahdollista, että EPR-laitostyypin prosessisuunnittelun nyt täysin ilmeiseksi käynyttä keskeneräisyyttä ei ymmärretty ostohetkellä, jolloin projektille tehtiin jo tuolloin kunnianhimoiselta näyttänyt aikataulu?
Tuntuu siltä, että ostajiin ja myyjiin iski ahneus. Ostajapuolella haluttiin valita kaikkein tehokkain reaktorityyppi ja maksimoida ydinsähköstä saatava hyöty. Myyjäpuolella ranskalaiset tarvitsivat kipeästi uudelle laitostyypilleen länsimaisen referenssikohteen, joten he suostuivat tekemään turhan tiukalla hinnalla TVO:n kanssa kiinteähintaisen sopimuksen.
On paljon mahdollista, että Arevan reaktori todella on paras ja turvallisin valinta tarjolla olleista vaihtoehdoista – kunhan se ensin valmistuu. Mutta tosiasia on, että kauppa tehtiin vuonna 2003 puolivalmiista tuotteesta valmiin tuotteen hinnalla ja aikataulusuunnitelmalla. Lopputulos on mahalasku molemmille: projekti valui Arevassa jo ajat sitten tuloksellisesti ja imagollisesti pakkaselle, eikä TVO:kaan erityisen hyvältä näytä raportoidessaan puolivuosittain yhä uusista ongelmista ja myöhästymisistä.
TVO aikoo nyt vaatia Areva-Siemens-konsortiolta täydellistä selvitystä jäljellä olevien töiden rakennussuunnitelmien toteutuksesta. Saa nähdä miten käy. Keskeneräinen on keskeneräinen, eikä se perusongelma raportoinnilla ja kirjelmöinnillä muutu.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Länsirintamalta ei mitään uutta”