Rakennusalalla on investoitu viime vuosina digitaalisiin suunnittelutyökaluihin ja uuteen osaamiseen. Työmaiden johtaminen ja eurojen hallinta voi sen sijaan olla edelleen excel-taulukoiden varassa. Samalla lipsuu ote kunnollisesta kustannusseurannasta ja oikeaan
osuvasta tarjouslaskennasta.
Kotimaiset ovet ja ikkunat ovat laadultaan ja eristävyydeltään huippuluokkaa. Nämä energiatehokkuuden kannalta tärkeät ominaisuudet saatetaan kuitenkin hukata jo asennusvaiheessa vääränlaisella eristämisellä.
Kierrätys ja materiaalihukan minimointi on päivän sana myös rakennustyömailla. Kotimainen eristevalmistaja Finnfoam kantaa kortensa kekoon kierrättämällä työmailla syntyvät leikkuutähteet ja hukkapalat palo- ja äänieristelevyjen raaka-aineena. Keräys on käynnistynyt Etelä-Suomen kasvukeskuksissa ja laajenee asteittain myös muualle Suomeen.
Jos rakennuksen viimeistely onnistuisi yhdellä valmiilla elementillä, sellainen olisi jo tuotannossa Sievi Element Oy:n tehtaalla. Yhtiö on elementoinut kaikki mahdolliset rakennusvaiheet ja panostaa nyt valtakunnallisesti yhä suurempiin ja tehokkaampiin puurakentamisen prosesseihin.
Laatu ja tekniset ominaisuudet ovat rakennusmateriaalien tuotekehityksessä avainasioita. Samalla on kuitenkin mietittävä myös rakentajan näkökulmaa eli mm. asennuksen helppoutta, muokattavuutta ja monikäyttöisyyttä. Niitä mietitään jatkuvasti myös Saint-Gobainilla.
Kuivatuotteiden kehittäjäyritys Fescon on pistänyt uusiksi monet vanhat käsitykset rakennusten sisäpuolen tasoitus-, laatoitus- ja vedeneristystöistä. Yrityksen tuotteet paitsi tehostavat työmaiden toimintaa myös kohentavat työturvallisuutta ja ergonomiaa. Samalla rakennusprojektissa säästyy rahaa.
Pari vuotta käytössä ollut Kuivaketju10-toimintamalli on löytänyt paikkansa rakennusalalla. Jo 20 kunnan rakennusvalvonta on sitoutunut sen käyttöön, ja Rakentamisen Laatu RALA ry päivittää mallia jatkuvasti.
Viisikerroksinen harkkorakenteinen asuinrakennus on rappausta vaille valmis ja jätevedenpuhdistamon massiivisen ilmastusaltaan väliseinät tehdään valuharkoista. Harkot olivat näissä ehdottomasti valttia. Suomessa on 1960-luvulta lähtien tehty lähes kaikki mahdollinen betonielementeistä. Näin ollen rakennuttajat eivät tunnista harkkorakentamisen etuja.
