– Vuosien puheet ovat nyt realisoitumassa. Viime vuosina on alkanut vain Talvivaaran ja Suurikuusikon kaivosten rakentaminen, mutta nyt päätösvaiheeseen on tulossa useampikin, kuvailee Kaivannaisteollisuusyhdistyksen pääsihteeri Olavi Paatsola.
Alalla pidetään todennäköisenä, että lähiaikoina alkaa kolme uutta kaivosurakkaa. Ensimmäiseksi työt käynnistynevät Kylylahden monimetallikaivoksessa, sillä australialainen Vulcan Resources on jo tehnyt investointipäätöksen ja käy paraikaa rahoitusneuvotteluja.
Yhtiö tähtää siihen, että Kylylahden kaivos olisi toiminnassa vuonna 2010. Samaa käynnistysvuotta ovat pitäneet kiikarissa myös Pampalon kultakaivosta kehittävä ruotsalainen Endomines sekä Kevitsan nikkeli- ja kuparikaivoksen rakentamista suunnitteleva kanadalainen First Quantum.
Kuusi muutakin loppusuoralla
Työ- ja elinkeinoministeriön seurannan mukaan kaikkiaan yhdeksän kaivoshankkeen lupaprosessi on edennyt loppusuoralle. Kaivoksen luvittaminen alkaa ympäristövaikutusten arvioinnilla, jonka jälkeen ministeriöstä haetaan kaivospiiripäätöstä ja kaivosoikeuksia. Niiden jälkeen vuorossa ovat vielä ympäristölupa ja mahdolliset rakennusluvat ja kaavoittamiset.
Kolmen kärkihankkeen lisäksi valtaosan luvista on jo saanut Huittisten kultakaivoshanke, mutta australialaisyhtiö Dragon Mining ei ole vielä valottanut investointipäätöksen aikataulua. Raahessa Laivakankaan kultakaivosta kehittävä Nordic Mines taas odottaa paraikaa ministeriöstä päätöstä kaivospiiristä.
Lannoiteyhtiö Yaran henkiin herättämällä Savukosken Soklin fosfaattiesiintymällä on menossa ympäristövaikutusten arviointi. Lisäksi Ruotsin rajalla Kolarin-Pajalan rautakaivoshankkeessa tehdään ympäristövaikutusten arviointia ja lupien haku ruotsalaisviranomaiselta on alkamassa.
Osittain ympäristövaikutukset on jo arvioitu myös Suhangon platinaesiintymällä. Lisäksi kanadalaisyhtiö Belvedere on edennyt Hituran kultakaivoshankkeessa, mutta yhtiöllä on myös pienempiä kaivoshankkeita eri puolilla maata.
Kaikki tuskin toteutuvat
Hankkeiden kohtalo tulee riippumaan siitä, pysyvätkö perusmetallien ja kullan hinnat suotuisan korkealla lähivuosina. Isompien kaivosten rakentamisen kannattavuuteen saattaa vaikuttaa myös rahoitusmarkkinoiden turbulenssi, joka on kiristänyt lainarahan saantia.
– Tohinasta huolimatta kaikki hankkeet tuskin toteutuvat. Jos on pakko veikata, niin uskoisin, että vuonna 2010 meillä on 2-4 uutta kaivosta, arvioi ministeriön ylitarkastaja Pekka Suomela.
Joka tapauksessa louhintamäärien uskotaan lähivuosina kaksin-kolminkertaistuvan viimevuotisesta 20 miljoonasta tonnista. Jo rakenteilla olevat Talvivaaran nikkelikaivos ja Suurikuusikon kultakaivos nostavat vuotuisen malminlouhinnan lähelle 40 miljoonaa tonnia.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Kaivosbuumi harppaamassa suunnitelmista käytäntöön”