Hiukkavaaran keskuksen ideakilpailu ratkaistu Oulussa
Oulun kaupungin järjestämä Hiukkavaaran keskuksen asemakaavan valmistelua koskeva yleinen ideakilpailu on ratkaistu. Kilpailuun saapui määräaikaan mennessä 36 ehdotusta, joista yksikään ei palkintolautakunnan mielestä sellaisenaan täyttänyt kokonaisvaltaisesti kilpailun tavoitteita. Siksi lautakunta päätti jättää 1. palkinnon jakamatta ja jakaa sen sijaan kaksi 2. palkintoa. Palkinnon saivat ehdotus ”Vanikanpalat”, jonka taustalla on Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy:n työryhmä, sekä ehdotus ”Nodus”, jonka tekijä on arkkitehti Petri Laaksonen.
Oulun kaupungin järjestämä Hiukkavaaran keskuksen asemakaavan valmistelua koskeva yleinen ideakilpailu on ratkaistu. Kilpailuun saapui määräaikaan mennessä 36 ehdotusta, joista yksikään ei palkintolautakunnan mielestä sellaisenaan täyttänyt kokonaisvaltaisesti kilpailun tavoitteita. Siksi lautakunta päätti jättää 1. palkinnon jakamatta ja jakaa sen sijaan kaksi 2. palkintoa. Palkinnon saivat ehdotus "Vanikanpalat", jonka taustalla on Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy:n työryhmä, sekä ehdotus "Nodus", jonka tekijä on arkkitehti Petri Laaksonen.
Ehdotuksen ”Vanikanpalat” työryhmän muodostivat arkkitehdit Jussi Murole, Daniel Bruun, Tuomas Seppänen ja Anna Ribera sekä arkkitehtiylioppilaat Matti Jääskö, Anna Sirola, Osma Lindroos ja Teemu Seppänen.
Hiukkavaarasta Oulun merkittävin tulevaisuuden rakentamisen kohde
Hiukkavaaran keskus on Oulun uusi aluekeskus asuntoalueineen ja Hiukkavaaran alue kokonaisuudessaan kaupungin merkittävin tulevaisuuden rakentamisen kohde. Kilpailun tavoitteena oli ennakkoluulottomien suunnitelmavaihtoehtojen tuottaminen päätöksenteon ja asemakaavatyön pohjaksi. Tehtävänä oli suunnitella kaavarungossa osoitettujen tarpeiden mukaan Hiukkavaaran keskuksesta vahvan identiteetin omaava, omaleimainen sekä moderni ja kestävän kehityksen mukainen uusi aluekeskus sekä asunto- ja työpaikka-alue.
Kilpailijoilta toivottiin uudenlaisia ja tuoreita ideoita aluekeskuksen integroimiseksi sekä toiminnallisesti että kaupunkikuvallisesti aktiiviseksi ja positiiviseksi osaksi ympäröivää kaupunkirakennetta. Aluekeskuksen haluttiin tarjoavan kaikkien koillisten kaupunginosien asukkaille hyvät aluekeskustason palvelut sekä asukkailleen kaupunkimaisen asuinalueen, viihtyisän ja vaihtelevan ympäristön sekä hyvät virkistys- ja ulkoilumahdollisuudet lähiympäristössä.
Kilpailuun saapuneet ehdotukset olivat tasoltaan vaihtelevia ja lähestyneet monitahoista tehtävänantoa eri lähtökohdista ja kilpailun eri osatavoitteita painottaen. Suunnittelun keskeisinä tavoitteina tuli olla kestävän kehityksen mukaiset kaupunkisuunnittelun periaatteet, kuten kaupunkirakenteen tiiveys, joukkoliikenteen hyvä saavutettavuus ja hyvät kevyen liikenteen yhteydet. Tiiviin kaupunkimaisen rakenteen suunnittelu osoittautui haasteelliseksi. Asuinkortteleiden mitoitus oli yleensä hyvin hallinnassa, mutta julkisen kaupunkitilan, keskustan kävelykatualueen ja eri aukioiden suunnittelun mitoittaminen ihmisen mittakaavassa tuotti vaikeuksia. Myös ajoneuvoliikenteen väylien tilavaraukset eivät usein olleet oikeassa suhteessa ennakoituihin liikennemääriin.
Asuntorakentamisen suhteen rohkaistiin etsimään uusia kaupunkimaisen asumisen muotoja ja asuntotypologioita. Lähtökohtana oli myös taata monipuolinen asuntotuotanto kullakin asuntoalueella ja turvata elinkaariasuminen. Parhaissa ehdotuksissa oli aktiivisesti etsitty uusia asumisyhdistelmiä suomalaiseen asuntokulttuuriin. Asuinkortteleissa oli tarkasteltu eri asumismuotojen sekoittumista, kortteleiden yhteisalueiden muodostumismahdollisuutta, sekä oman identiteetin muodostumista alueen eri osille.
Kilpailussa haettiin uusia muotoja työpaikka-alueille ja uusia konsepteja eri palveluiden yhteensovittamiseen. Aktiivisen ja elävän aluekeskuksen edellytyksenä on kaupallisten ja julkisten palvelujen keskittäminen riittävän lähelle toisiaan. Onnistuneimmissa ehdotuksissa oli palvelukeskittymästä muotoiltu kaupunkimaisen tiivis kokonaisuus, jonka kaupunkitilallinen kehittely tukee alueen aktiivisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä. Keskuksen julkiset tilat tuli suunnitella helposti tavoitettaviksi kokoontumistiloiksi, joiden laatu ja elämyksellisyys luovat osaltaan keskuksen identiteettiä. Parhaissa ehdotuksissa oli aluekeskus myös nostettu esille muusta kaupunkikokonaisuudesta erottuvalla rakentamisella.
Jatkosuunnittelun pohjaksi kaksi ratkaisumallia
Kahdessa toisen palkinnon saaneessa ehdotuksessa oli palkintolautakunnan mielestä vahvoja identiteetiltään omaleimaisen aluekeskuksen muodostumisen mahdollistavia elementtejä. ”Vanikan palat”esittää selkeän kaupunkirakenteellisen konseptin, jossa palvelukeskuksesta on muotoiltu kaupunkirakenteen sisään työntyvää keskeistä puistoa kehystävä urbaani ja tiivis kävelyvyöhyke, jonka tuntumaan on keskitetty myös korkeampaa asuntorakentamista keskusta-alueen hahmoa tukemaan. Kontrastiksi tälle on pienempimittakaavaisesta asuntorakentamisesta muotoiltu väljiä saarekemaisia kortteleita, jotka levittäytyvät metsämaastoon keskuksen molemmin puolin. Ehdotus on taitavasti laadittu ja ilmeikkäästi esitetty. Se perustuu ajatukseen luoda suunnittelukonsepti, jota seurata. Sen kaupunkirakenteelliset teemat, rakennuksilla rajattu keskuspuisto, urbaani katutila ja vaihteleva korttelirakenne toteuttavat hyvin kilpailun tavoitteita.
”Nodus” puolestaan esittää kiehtovan ja omaleimaisen rakennemallin, joka hakee perusideansa keskiaikaisesta eurooppalaisesta kaupunkiperinteestä. Kokonaisuus rakentuu kolmen kaupunkiteeman varaan: työpaikkarakentaminen keskittyy Raitotien varteen muurimaiseksi vyöhykkeeksi muodostaen selkeän rajauksen vilkkaan kadun suuntaan, kaupallisista ja julkisista palveluista on muodostettu urbaani kävelykeskusta, ja pienimittakaavaisesta asuntorakentamisesta on muodostettu tiivis puutarhakaupunki, joka levittäytyy korkeampana hahmottuvan keskuksen ympärille. Palvelukeskittymän ja asuntorakentamisen väliin jää keskustaa ympäröivä kaupunkipuisto. Palvelukeskus on kokonaisuutena kilpailun kiinnostavimpia. Tiiviin ja verrattain korkean rakentamistapansa ansiosta se hahmottuu koko Hiukkavaaran keskukseksi jo kaukaa.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Hiukkavaaran keskuksen ideakilpailu ratkaistu Oulussa”