Selvitysmies esittää rakentamisen ja asumisen tutkimusrahastoa
(KORJAUS: Ympäristöministeriön korjatun tiedotteen mukaan tutkimuskeskuksen sijaan on vaihdettu termit tutkimusrahasto tai toimielin)
Asuntoministeri Jan Vapaavuori kutsui viime keväänä tekniikan tohtori Matti Kokkalan selvittämään rakennetun ympäristön tutkimustoiminnan nykytilaa ja kehittämistarpeita. Kokkala luovutti perjantaina 16. huhtikuuta raporttinsa ympäristöministeriölle. Kokkalan mukaan Suomeen tarvitaan julkisen sektorin toimielin suuntaamaan yhteiskunnan tarvitsemaa rakentamisen, asumisen ja maankäytön tutkimusta.
(KORJAUS: Ympäristöministeriön korjatun tiedotteen mukaan tutkimuskeskuksen sijaan on vaihdettu termit tutkimusrahasto tai toimielin)
Asuntoministeri Jan Vapaavuori kutsui viime keväänä tekniikan tohtori Matti Kokkalan selvittämään rakennetun ympäristön tutkimustoiminnan nykytilaa ja kehittämistarpeita. Kokkala luovutti perjantaina 16. huhtikuuta raporttinsa ympäristöministeriölle. Kokkalan mukaan Suomeen tarvitaan julkisen sektorin toimielin suuntaamaan yhteiskunnan tarvitsemaa rakentamisen, asumisen ja maankäytön tutkimusta.
Toimielimen roolina olisi määritellä keskeiset isot kehittämistavoitteet ja käynnistää parin vuoden mittaisia tutkimusohjelmia, jotka tähtäisivät merkittäviin muutoksiin alan toimintatavoissa. Kokkalan mukaan alalle tarvittaisiin pikaisesti myös kokonaisvaltainen tutkimusstrategia, jolla ohjattaisiin ja koordinoitaisiin alan toimijoiden työtä.
Selvityksen mukaan suomalaista asumisen, rakentamisen ja maankäytön tutkimusta vaivaa hajanaisuus. Tutkimusta tehdään pienissä hankkeissa, eikä hallinnonalojen välillä ole riittävästi yhteistyötä. Kokkalan ehdottama tutkimuselin vastaisi tähän ongelmaan luomalla yksittäisten tutkimuskeskittymien rinnalle julkisen tietoperustan. Rahoitus tutkimusyksikölle voitaisiin järjestää Valtion asuntorahaston (VAR) kautta.
Kokkala listaa loppuraportissaan julkisen tutkimusyksikön ja strategian lisäksi viisi yksityiskohtaisempaa kehitysehdotusta. Hän ehdottaa muun muassa asumisen tutkimuksen keskittämistä Aalto-yliopistoon, kattavampaa tutkimusseurantaa, säännöllisiä tutkimuskonferensseja ja tutkimuksen ja kehittämisen johtamisen koulutuksen käynnistämistä. Yliopistojen ja tutkimuslaitosten organisointiin selvityksessä ei oteta kantaa.
Vapaavuoren mukaan Kokkalan selvitys parantaa merkittävästi ymmärrystä alan tutkimus- ja kehittämistoiminnan tilanteesta ja sen kriittisistä puutteista ja kehittämistarpeista.
”Selvitys on perustavanlaatuinen puheenvuoro alan kehittämistä koskevaan keskusteluun, jonka toivon vilkastuvan. Alalla tarvitaan nykyistä parempaa koordinaatiota, ohjausta ja johtamista.”
Vapaavuoren mukaan uuden tutkimuskeskuksen organisointi on kuitenkin varsin vaativa tehtävä, jonka resurssointi vaatii yhteistä tahtoa.
”Keskustelusta ei silti tule sulkea pois uusia organisatorisia vaihtoehtoja. Kevyempänä mallina voisi olla isompien toimijoiden välinen konsortio”, Vapaavuori sanoo.
Vapaavuori pitää rakennetun ympäristön kehittämistä tärkeänä Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta.
”Tässä keskustelussa pitäisi päästä varsin nopeasti merkittäviin tuloksiin jo pelkästään kiristyvien ilmastopoliittisten vaatimusten nostamien tietotarpeiden takia. Rakennettua ympäristöä koskeva aktiivinen kehitystyö on tärkeätä jopa kansainvälisen kilpailukykymme kannalta ja siksikin kyse on kansallisen tason haasteesta”, Vapaavuori muistuttaa.
Selvitysmies Kokkalan raportti lähtee seuraavaksi kommenttikierrokselle, joka päättyy toukokuun lopussa.
Tätä artikkelia on kommentoitu 6 kertaa
6 vastausta artikkeliin “Selvitysmies esittää rakentamisen ja asumisen tutkimusrahastoa”
Hieno selvitys!
Kunhan on ensin todettu, että on liikaa tutkimuskeskuksia niin ehdotetaan, että perustetaan taas yksi lisää. Ehdottajana tutkija
Valitettavasti T&K-selvityksen uutisointi on johtanut vääriin tulkintoihin tekemistäni ehdotuksista. Selvitys ei sisällä minkäänlaista ehdotusta uudesta tutkimuskeskuksesta eikä muutakaan tutkimusta tekevien tahojen organisointia koskevaa. Sen sijaan keskeisenä ehdotuksena on, että tutkimusta hyödyntävät julkiset tahot (ministeriöt, keskusvirastot, kaupungit jne) muodostaisivat yhteenliittymän, joka ohjaisi ja tilaisi yhteiskunnan näkökulmasta tärkeitä aiheita koskevaa pitkäjänteistä tutkimusta.
Raportti löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=117065&lan=fi
No, kuka sen tiedotteen sitten oikein värkkäsi, jos väärä asia koko raportista pääsi nousemaan pintaan?
Tulee väistämättä taas mieleen, että tutkimuksen ongelma onkin sanoman saaminen sieltä mapista käytäntöön. Tietoa on riittävästi vaikka kaalimaan vartijalle syötäväksi, mutta hyödynnettäväksi saakka sitä ei saada.
Siis ei uutta tutkimuskeskusta vaan tilaajakeskus. Taitaisi syntyä aikamoinen kissanhännänveto sitä, minkä yksittäisen tahon tarpeet kulloinkin ratkaisevat. Ajatus täydellisestä konsensuksesta lienee samansuuntainen kuin että kokoomus ja vasemmistoliitto päättäisivät alati samansuuruisista budjeteista samaan kohteeseen.
Ilmeisesti sanoma onkin, että yhtenäinen ja keskitetysti ohjattu tutkimus olisi tuottavavampaa, kun samoja asioita ei tutkittaisi useilla eri tahoilla. Eli (kustannus-)tehokkuus paranisi ja vapauttaisi resursseja syventävään tutkimukseen.
Uusimmassa rakennuslehdessä nähtiin, että asuntovuokrauksen tuotot ovat aivan eri maailmasta suhteessa muuhun kiinteistö- ja rakennusalan toimintaan. Ei ihme, että Asuntosäätiölläkin riittää rahaa…. Jos asumisen tutkimusrahat pääosin kanavoidaan ”yleishyödyllisten” toimijoiden kautta, voi vain kuvitella, miten nykyajan torppareiden (=pätkätöitä tekevät ja ylivuokria maksavat nuoret aikauiset) elinolot entisestään ”kehittyvät”.