”Käyttämätöntä rakennusmaata on runsaasti hyvien liikenneyhteyksien ulottuvilla. Myös työpaikkarakentamiseen on varattu paljon maata, koska kaupungit haluavat säilyttää tietyn tonttireservin elinkeinopoliittisista syistä. Ainakin osa alueista pitäisi kaavoittaa uudelleen, jolloin työpaikkarakentamisen edellytykset olisivat paremmat ja osa rakennusmaasta voitaisiin hyödyntää asuntotuotannossa. Täydennysrakentamisella voitaisiin hyödyntää jo olemassa olevia palveluita ja infrastruktuuria ja pitää näin monet vanhat alueet elinvoimaisina”, HSY:n toimitusjohtaja Raimo Inkinen sanoo.
Asuinrakentamiseen kaavoitettu runsaasti
Asuinrakentamiseen myönnetystä rakennusoikeudesta on pääkaupunkiseudulla käyttämättä yhteensä 7,8 miljoonaa neliömetriä kerrosalaa. Se riittäisi laskennallisesti asuinkerrostalotuotantoon 4,5-7 vuodeksi ja pientalotuotantoon 13-22 vuodeksi.
”Nopeimmin rakentamiseen saataneen kokonaan rakentamattomat tontit. Näistä varannoista riittäisi laskennallisesti kerrostalojen rakentamiseen 2,5-4 vuodeksi ja pientalorakentamiseen 5,5-9 vuodeksi”, erityisasiantuntija Arja Salmi HSY:stä arvioi.
Asumiseen tarkoitettua, valmiiksi kaavoitettua maata on runsaasti kaikissa pääkaupunkiseudun suurissa kaupungeissa. Helsingissä varantoa on yli 3 miljoonaa, Espoossa 2,8 ja Vantaalla 1,8 miljoonaa kerrosneliötä. Kerrostalovarannoista on lähes kaksi kolmannesta Helsingissä. Pientalovarantoja on eniten Espoossa, mutta lähes yhtä paljon Vantaalla ja Helsingissä. Kauniaisten varanto on lähes kokonaisuudessaan pientalotonteilla.
Enemmistö kerrostalovarannosta kaupungeilla ja taloyhtiöillä
Yksityiset henkilöt ja perikunnat omistavat suurimman osan eli 61 prosenttia pääkaupunkiseudun pientalovarannosta. Heidän omistuksessaan on erityisen runsaasti vajaasti rakennettuja tontteja, mutta myös tyhjiä tontteja.
Kerrostalovarannot ovat suurelta osin kaupunkien hallussa. Ne omistavat yhteensä 41 prosenttia voimassa olevien asemakaavojen kerrostalovarannosta. Suurin omistaja on Helsingin kaupunki, jolla on omistuksessaan 30 prosenttia pääkaupunkiseudun kerrostalojen kaavavarannoista.
”Myös asunto-osakeyhtiöt ovat merkittäviä kerrostalovarannon omistajia. Niillä on hallussaan yli puolet vajaasti rakennettujen kerrostalotonttien varaumasta. Rakennuttajilla on omistuksessaan kymmenen prosenttia tyhjistä ja kuusi prosenttia vajaasti rakennetuista kerrostalotonteista”, Arja Salmi toteaa.
Rakennusliikkeet omistavat vain viisi prosenttia tyhjistä ja kolme prosenttia vajaasti rakennetuista kerrostalotonteista. Niiden omistuksessa on lisäksi kuusi prosenttia tyhjien ja yksi prosentti vajaasti rakennettujen pientalotonttien varaumasta. On kuitenkin ilmeistä, että rakennusliikkeiden todellinen maanomistus on jonkin verran tätä suurempaa.
Tulokset laskennallisia
Helsingin seudun ympäristöpalvelut tuottaa tietoa pääkaupunkiseudun rakennusmaavarannoista. Tiedot on koottu SeutuRamava-tietojärjestelmään, josta pystytään laskemaan esimerkiksi vahvistetuissa asemakaavoissa osoitettu, rakentamatta oleva rakennusoikeus. SeutuRamava on kehitetty työkaluksi kaupunkisuunnitteluun ja tutkimukseen. Tiedot päivitetään vähintään vuosittain ja tarvittaessa useammin.
SeutuRamava-tulokset kattavat toistaiseksi vain voimassa olevien asemakaavojen laskennalliset rakentamismahdollisuudet. Käyttämättömän rakennusoikeuden saaminen rakentamisen piiriin riippuu monesta tekijästä – eniten omistajan halukkuudesta maan luovutukseen.
”Siten vasta yhdessä kaupunkien kaavoittajien kanssa tehtävät jatkotarkastelut antavat realistisia arvioita kulloinkin käytettävissä olevasta rakennusmaasta eri alueilla”, Arja Salmi sanoo.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Pk-seudun asemakaavojen rakennusmaa riittää vuosiksi”