Pk-seudun kerrostalorakentamisen kaavavaranto riittää vain 4 vuodeksi

Pääkaupunkiseudun kerrostalotonttien riittävyys on niukkaa valtion ja Helsingin seudun kuntien tekemän aiesopimuksen asuntotuotantotavoitteisiin verrattuna. Pk-seudun asemakaavoissa oli helmikuussa 2011 asuinrakentamiseen myönnetystä rakennusoikeudesta käyttämättä 7,8 miljoonaa neliömetriä kerrosalaa. Näistä kaavavarannoista riittäisi laskennallisesti kerrostalojen rakentamiseen 4 vuodeksi. Tiedot käyvät ilmi Helsingin seudun ympäristöpalvelujen (HSY) julkaisemasta SeutuRamava 2011 -raportista.

Nopeimmin rakentamiseen saataneen kokonaan tyhjät tontit, jolloin kerrostalorakentamisen varanto riittäisi laskennallisesti vain 2,5 vuodeksi.

Pääkaupunkiseudun asemakaavoissa oli helmikuussa 2011 rakennusoikeutta kaikkiaan runsaat sata miljoonaa neliömetriä kerrosalaa. Tästä noin neljännes oli käyttämättä. Kaavavarantoa oli runsaasti jäljellä sekä tyhjillä että vajaasti rakennetuilla tonteilla. Rakentamisaste vaihteli suuresti rakentamisen käyttötarkoituksesta riippuen.

Asuinkerrostalojen kaavat käytetty hyvin

”Parhaiten pääkaupunkiseudun asemakaavat ovat toteutuneet asuinkerrostalojen rakentamisessa. Vain vajaa kymmenesosa rakennusoikeudesta oli käyttämättä. Kerrostalovarannot sijaitsevat pääosin melko uusissa eli alle 10 vuotta vanhoissa asemakaavoissa. Tämä varanto on valtaosin rakentamattomilla tonteilla. Tätä vanhempiin asemakaavoihin ei ole juurikaan jäänyt kerrostalotontteja tyhjiksi”, HSY:n erityisasiantuntija Arja Salmi sanoo.

Sen sijaan pientaloalueiden toteutumisaste on pääkaupunkiseudulla alhainen. Keskimäärin neljännes pientalojen rakennusoikeudesta oli helmikuussa 2011 käyttämättä. Pientalotonttien varantoa on kertynyt vuosikymmenien ajan. Kaksi kolmasosaa varannosta oli peräisin yli 10 vuotta vanhoista kaavoista.

”Helsingissä rakentamatta jääneet kaavoitetut asuntorakennusmaat ovat pääosin kerrostalotontteja. Espoossa ja Vantaalla kaavavarannot ovat pientalotontteja. Käyttämättä jäänyttä rakennusoikeutta on runsaasti jäljellä erityisesti vajaasti rakennetuilla tonteilla”, Salmi kertoo.

Helsingissä ja Espoossa oli asumiseen tarkoitettua, valmiiksi kaavoitettua maata käyttämättä yhteensä noin kolme miljoonaa neliömetriä kerrosalaa. Vantaalla käyttämätöntä kaavavarantoa oli vajaa kaksi miljoonaa neliömetriä kerrosalaa.

Työpaikkarakentamisen kaavoja paljon käyttämättä

Erityisesti työpaikkarakentamiselle kaavoitetuilla alueilla asemakaavojen toteutumisaste on jäänyt alhaiseksi. Työpaikkarakentamisen rakennusoikeudesta lähes kaksi viidesosaa eli yli 16 miljoonaa neliömetriä kerrosalaa oli alkuvuodesta 2011 pääkaupunkiseudulla käyttämättä.

Helsingissä ja Vantaalla suurin osa työpaikkarakentamisen kaavavarannosta oli tarkoitettu teollisuus- ja varastorakentamiseen. Espoossa oli käyttämättä eniten toimisto- ja liikerakentamisen kaavavarantoa.

Valtaosa työpaikkarakentamisen varannoista oli vanhaa, yli 10 vuotta sitten voimaan tulleiden kaavojen mukaista rakennusoikeutta. Toimisto- ja liikerakentamisen tonttivarannot olivat uudemmissa asemakaavoissa.

”Työpaikkarakentamiseen on varattu paljon maata vanhoissa asemakaavoissa. Parhaillaan tutkitaan hyvien liikenneyhteyksien ulottuvilla sijaitsevia alueita, voidaanko osa tästä rakennusmaasta kaavoittaa uudelleen ja hyödyntää asuntotuotannossa”, Salmi kertoo.

HSY kokoaa tietoa pääkaupunkiseudun rakennusmaavarannoista SeutuRamava-aineistoon. HSY päivittää sen tiedot vähintään kerran vuodessa. SeutuRamava tuotetaan HSY:n ylläpitämästä Seudullisesta perusrekisteri SePestä. SeutuRamavan tulokset kattavat toistaiseksi vain voimassa olevien asemakaavojen laskennalliset rakentamismahdollisuudet. Helmikuussa 2011 voimassa olleet kaavavarantotiedot on koottu raporttiin, joka löytyy tästä.