Kokeile kuukausi maksutta

Elvytyksen pelätään nostavan korjausrakentamisen hintoja

Valtioneuvosto varasi syksyn 2013 budjettiesityksessään 115 miljoonaa euroa käynnistysavustuksia rakennuskannan perusparantamiseen. Tällä pyritään elvyttämään rakennusalaa ja saamaan käyntiin runsaan miljardin euron arvosta korjauksia. Vaikka rakennusalalla pidetään avustusta tervetulleena, elvytysrahojen pelätään nostavan korjausrakentamisen hintoja.

Valtioneuvosto varasi syksyn 2013 budjettiesityksessään 115 miljoonaa euroa käynnistysavustuksia rakennuskannan perusparantamiseen. Tällä pyritään elvyttämään rakennusalaa ja saamaan käyntiin runsaan miljardin euron arvosta korjauksia. Vaikka rakennusalalla pidetään avustusta tervetulleena, elvytysrahojen pelätään nostavan korjausrakentamisen hintoja.

”Huonoimmassa tapauksessa käynnistysavustukset lisäävät rakentamisen syklisyyttä, ylikuumentavat alaa, nostavat hintoja ja tuovat alalle yrityksiä, joilla ei ole tarkoituskaan hoitaa velvoitteitaan”, Lexia Asianajotoimiston rakentamiseen ja kiinteistöihin erikoistunut asianajaja Samuli Koskela sanoo.

”Alalla on ollut käsitys, että edelliset korjausavustukset olisivat synnyttäneet kysyntäpiikin ja siirtyneet suoraan hintoihin. Tilastojemme perusteella putkiremontteja tehtiin poikkeuksellisen paljon avustuksia viimeksi myönnettäessä”, SKH-Isännöinti Oy:n teknisen isännöinnin johtaja Juha Kulomäki toteaa.

SKH-Isännöinnin taloissa edellinen suhdanneavustus ei Kulomäen mukaan kuitenkaan näytä menneen urakkahintoihin.

”SKH:n tuoreiden tilastojen perusteella putkiremonttien hintakehitys on ollut huomattavasti maltillisempaa kuin julkisuudessa usein annetaan ymmärtää. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla putkiremontin keskihinta on ollut 35 000 euroa huoneistolta ja Helsingin keskustassa 43 000 euroa huoneistolta.”

Onko elvytys todellista?

Mahdollisen hintojen nousun ohella avustuksissa nähdään muitakin haasteita taloyhtiöille.

”Elvytysraha voi parhaassa tapauksessa säästää kymmenen prosenttia taloyhtiön kuluista. Jos korjaushankkeeseen rynnätään suin päin, nopeiden säästöjen toivossa ja hyvä hallintotapa unohtaen, syntyy helposti huonoa kilpailutusta ja projektinhallintaa sekä ylitettyjä budjetteja”, Koskela kertoo.

Koskela heittää myös ilmoille kysymyksen, onko elvyttäminen käynnistysavustuksilla todellista? Koska käynnistysavustuksen hakuaika on suhteellisen lyhyt, hän epäilee avustusrahojen suuntautuvan pääasiassa kohteisiin, joissa remontista oli jo päätetty ennen avustusta.

”Olisi tärkeää, että taloyhtiöt ehtisivät tehdä suunnitelmat ja päätökset hyvin. Elvyttämisen olisi ruokittava aidosti uusia perusparannushankkeita, joita ei välttämättä tässä taloudellisessa tilanteessa muuten toteutettaisi. Tämä piristäisi korjausrakentamista laajasti”, Kulomäki puolestaan toteaa.

Käynnistysavustuksiin myönnetään yhteensä 115 miljoonaa euroa vuosille 2013–2014: tälle vuodelle 15 miljoonaa ja vuodelle 2014 enintään 100 miljoonaa euroa. Avustus on kymmenen prosenttia hyväksytyistä peruskorjauskustannuksista, esimerkiksi putkiremontissa. Avustusta voivat saada asunto-osakeyhtiöt, vuokrataloyhtiöt ja asumisoikeustalot.

Kiinteistöalan Kustannus, Lexia Asianajotoimisto ja SKH-Isännöinti järjestivät korjausrakentamisen haasteisiin ja valtion elvytysrahan hyödyntämiseen paneutuvan seminaarin Helsingissä 5. marraskuuta.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Elvytyksen pelätään nostavan korjausrakentamisen hintoja”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat