Kokeile kuukausi maksutta

Miksi Tukes ei hyväksynyt CE-merkkiä?

Rakennustuotteiden standardisoinnissa on maakohtaisia tulkintaeroja. CE-merkki joka käy Ruotsissa ei ehkä kelpaakaan Tukesille Suomessa. Esimerkkinä on betonivaluun asennettavat teräsosat.

Rakennustuotteiden standardisoinnissa on maakohtaisia tulkintaeroja. CE-merkki joka käy Ruotsissa ei ehkä kelpaakaan Tukesille Suomessa. Esimerkkinä on betonivaluun asennettavat teräsosat.

Insinööri Tero Viljakainen Anstar Oy:stä kääntyi Rakennuslehden puoleen standardisointiasiassa:

”Olemme toteuttaneet yrityksemme tuotannon sertifioinnin EN 1090-1 mukaan, minkä  perusteella olemme CE-merkinneet tuotteemme. Ruotsissa asiakkaamme ovat vaatineet betonivaluun asennettavilta teräsosilta CE-merkintää EN1090 mukaan, nyt Suomessa Tukes kieltää merkin käytön.

Suomessa 30 vuotta sitten kehitetty betonipilarin/seinän pulttiliitos on vuosien työn jälkeen saatu myytyä jopa Keski-Eurooppaan. Nyt saksalainen Pfeifer valmistaa kopiota tästä liitossysteemistä harjatankopultteineen ja myy sitä ympäri Eurooppaa CE-merkittynä, kun Tukes kieltää tämän varsinaiselta tuotteen kehittäjältä.

Palaverissa perjantaina 11.10.2013 Tukes sanoi, että myy merkittynä Ruotsiin ja merkitsemättömänä Suomessa, mutta olemme ymmärtäneet ympäristöministeriön Matti J. Virtasen Rakennuslehteen laatimien kirjoitusten perusteella että näin ei saa tehdä.

Matti J. Virtanen vastasi Anstarille seuraavasti:

”Valitettavasti en pysty ottamaan kantaa tähän kysymykseen, koska se on jo virallisessa selvitysprosessissa toimivaltaisen viranomaisen toimesta.

Yleisellä tasolla voin vastata. Suomi on ollut aktiivinen maa kommentoimaan harmonisoitujen standardien puutteita. Myös Suomessa eri toimijat ottavat erilaisia tulkintoja.”

Hän pitää valitettavana, että tulkinnat eri maiden kesken on erilaiset. ”Oli sitten kysymys kenen tahansa tuotteesta. Kaikkia pitää kohdella samalla tavalla.”

Virtanen kutsui 7.11.2013 koolle kokouksen, jossa ilmoitettujen laitosten, Tukesin ja standardisoijien kanssa keskusteltiin mahdollisuuksista löytää suomalaiset ’tulkinnat’ sekä toimenpiteistä, kuinka saamme pitemmän päälle eurooppalaiset tulkinnat.

Virtasen on tarkoitus tehdä näistä aiheista juttusarja Rakennuslehteen. Se on jatkoa hänen aiemmille standardisointia koskeneille jutuilleen, jotka on löydettävissä lehden sähköisestä arkistosta.

Virtanen itse oli jo lähettänyt komissiolle pitkän kommentin standardien puutteista. Sen yhdessä osassa hän totesi, että EN 1090-1 ei kata niitä ominaisuuksia, jotka koskevat betonin ja teräksen yhteistoimintaa, joten sellaisten tuotteiden CE merkintä ei ole oikein EN 1090-1 pohjalta.

EN 1090-1 Execution of steel structures and aluminum structures – Part 1: Requirements for conformity assessment of structural components

The scope of EN 1090-1 seems to be covering all kind of structural steel components. However, the verification methods given in EN 1090-1 do not cover following structural steel components:

– structural steel parts (e.g. beams and columns) used in composite steel-concrete structures for which CE marking Method 2 or 3b is used (combined actions between steel and concrete are not covered by 1090-1).

– structural steel connections which are cast into concrete (combined actions between steel and concrete are not covered by 1090-1).

– rock shoes and splices for foundation piles (dynamic effects caused during pile driving to the ground are not covered by EN 1090-1).

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Miksi Tukes ei hyväksynyt CE-merkkiä?”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat