Kokeile kuukausi maksutta

Lahden kisastadionin romahdusriski säikäytti kaupungin

Lahden rakennusvalvonta antoi talvella luvan Lahden kisastadionin käytölle rakennevaurioriskistä huolimatta. Lupapäällikkö Markku Sivonen sanoi Rakennuslehden uutisoinnin jälkeen tänään STT:lle, että välitöntä vaaraa ei ole. Nyt hän toteaa Rakennuslehdelle, että hän ei ole itse perehtynyt rakenteisiin vaan on arkkitehtina käytäväpuheiden varassa.

Lahden rakennusvalvonta antoi talvella luvan Lahden kisastadionin käytölle rakennevaurioriskistä huolimatta. Lupapäällikkö Markku Sivonen sanoi Rakennuslehden uutisoinnin jälkeen tänään STT:lle, että välitöntä vaaraa ei ole. Nyt hän toteaa Rakennuslehdelle, että hän ei ole itse perehtynyt rakenteisiin vaan on arkkitehtina käytäväpuheiden varassa.

Rakennuslehden tämän päivän uutinen Lahden kisastadionin romahdusvaarasta säikäytti kaupungin ja varsinkin jalkapalloseura FC Lahti on ollut huolissaan siitä johtaako romahdusuutinen katsojamäärien romahtamiseen, kun katsojat joutuisivat jännittämään katsomossa muutakin kuin joukkueensa menestystä. Siksi kaupunki on pyrkinyt rauhoittelemaan tilannetta.

Lahden tilakeskusta vetävä toimitilajohtaja Mauri Koistinen sanoo, että vastuu stadionin romahdusriskin arvioinnista on kaupungin rakennusvalvonnalla. Rakennusvalvonnan kanta oli, ettei välitöntä vaaraa ole. ”Jos valvontaviranomainen näin toteaa, niin silloin tietysti käyttökiellon tarvettakaan ei ole”, Koistinen sanoo.

”Hehän voisivat asettaa sen jopa käyttökieltoon, jos he näkisivät, että siinä on semmoinen riski”, Koistinen sanoo. Omistaja vastaa rakennuksen turvallisuudesta, mutta tilakeskus luottaa tässä viranomaisen kantaan.

Rakennuslehti ei tavoittanut Lahden rakennusvalvonnan päällikköä Raimo Luukkaa kommentoimaan asiaa.

Kaupungin rakennuslupapäällikkö Markku Sivonen totesi tänään Rakennuslehden uutisen jälkeen STT:lle, että rakennus on tutkittu eikä tilannetta pidetä akuuttina. ”Ei siellä varsinaista vaaraa vielä ole”, Sivonen sanoi STT:n uutisessa.

 

Rakennuslehdelle Sivonen totesi myöhemmin, että hän oli puhunut STT:lle vain käytävällä kuulemiensa tietojen perusteella. Hän kertoi, ettei ole ollut missään tekemisissä itse ongelman (stadionin romahdusvaara) ja päätösten kanssa.

 

”Ei kuulu minun toimialueeseen. Olen kertonut arkkitehdin ymmärrykseni mukaan mitä olen kuullut.”

 

Sivonen totesi, ettei hän puutu työssään sellaiseen asiaan kuin rakenteet.

 

Tavoittamamme ulkopuolinen asiantuntija ei halunnut omalla nimellään ottaa kantaa rakenteen kestävyyteen. Hän totesi, että silmämääräisesti tarkasteltuna rakenteessa ei löytynyt merkkejä siitä, että rakenteiden sisään olisi päässyt vettä. Tätä asiaa ei kuitenkaan varmasti tiedetä, koska tehdyt kuntotutkimukset eivät ole antaneet siihen vastausta eikä rakenteita ole aukaistu. Se kuitenkin tiedetään, että jännebetonissa käytetyt teräkset ovat samaa erittäin korroosioherkkää tyyppiä, jonka käyttö kiellettiin vuosi stadionin valmistumisen jälkeen vuonna 1978 ja joiden vaivihkaa tapahtunut korroosio aiheutti Jyväskylän vesitornin romahduksen syksyllä 2012.

 

Keskeisin ero vesitorneihin verrattuna Lahden tapauksessa on se, että vesitornien sisällä ja alla ei yleensä ole ihmisiä, mutta stadionin katsomon romahduksessa on aina vakava suuronnettomuuden riski. Lahdessa katsomon alaosassa on jopa toiminnassa olevat sisäurheilutilat. Romahdusriski on ollut tiedossa jo pitkään mistä kertoo se, että talvella sitä tietoisesti pienennettiin eliminoimalla lumikuormat.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Lahden kisastadionin romahdusriski säikäytti kaupungin”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat