Verokarhu vie taloyhtiöiltä Lappeenrannassa eniten, Kokkolassa vähiten

Taloyhtiöiden kustannustaakka on jatkanut nopeassa 3,4 prosentin vuotuisessa kasvussa, kertoo Kiinteistöliiton selvitys. Vuodesta 2009 niin sanotun indeksitalon kustannukset ovat nousseet peräti 33 prosenttia. Taloyhtiöt saavat maksaa veroa ja maksuja eniten Lappeenrannassa, vähiten Kokkolassa.

Asuinkerrostalojen hoitokuluista keskimäärin runsaat puolet menee kiinteistöveroon, kaukolämpö-, vesi- ja jätevesi- sekä sähkö- ja jätehuoltomaksuihin. Erot kaupunkien välillä ovat suuret. Vihdissä 60 neliön kaksiossa maksuihin hupenee noin 790 euroa ja Lappeenrannassa noin 570 euroa enemmän vuodessa kuin kaksiossa Kokkolassa.

Yli 30 000 asukkaan kaupungeissa kiinteistöverot ja maksut vievät keskimäärin 2,52 euroa neliöltä kuukaudessa. Tämä on yhdeksän senttiä vuoden takaista enemmän.

Kiinteistöverot ovat nousseet eniten viime vuoteen verrattuna. Vakituisen asuinrakennuksen vero on noussut keskimäärin 14 ja tontin vero viisi prosenttia. Myös vesihuolto on noussut viisi prosenttia, mutta kaukolämmön keskimääräinen hinnannousu on hidastunut kahteen prosenttiin.

”Monissa kaupungeissa kaukolämpö on jopa halventunut, mutta hintojen nostaneiden kaukolämpöyhtiöiden korotukset ovat olleet verrattain korkeita. Jätehuoltokustannukset ovat nousseet keskimäärin prosentin. Kiinteistösähkön kustannukset ovat pysyneet edellisvuoden tasolla, Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero luettelee.

Lappeenranta nousi verojen ja maksujen kärkeen

Yli 30 000 asukkaan kaupunkien vertailussa kuntakohtaiset vero ja maksut taloyhtiöille ovat korkeimmat Lappeenrannassa, jossa tämä tarkoittaa indeksitalossa 2,86 euroa huoneistoneliötä kohden kuukaudessa. Se on runsaat 82 000 euroa vuodessa, indeksitalon 2400 neliön huoneistoalalla.

Lappeenrannassa verot ja maksut nousivat yhteensä 13 prosenttia edellisvuodesta. Eniten nousi vakituisen asuinrakennuksen kiinteistövero, miltei 70 prosenttia. Tontin kiinteistöverokin nousi kahdeksan prosenttia, ja kaukolämpö ja vesi noin 10 prosenttia.

Seuraavaksi eniten veroja ja maksuja maksetaan Hämeenlinnassa, Järvenpäässä, Nokialla, Rovaniemellä ja Jyväskylässä, joissa indeksitalo-yhtiöiden vuotuiset maksut ovat keskimäärin 2000–3000 euroa Lappeenrantaa pienemmät.

Edullisinta keskusta-asuminen on Kokkolassa, missä indeksitalon kiinteistöverot ja maksut ovat noin 60 000 euroa vuodessa. Se on 79 senttiä neliöltä kuukaudessa vähemmän kuin kärkikaupunki Lappeenrannassa. Seuraavaksi edullisimmat suuret kaupungit ovat Oulu ja Rauma. Vertailuun tänä vuonna tullut Raahe on koko joukon toiseksi edullisin.

Toinen uusi vertailukunta, 29 000 asukkaan Vihti, nousi kaikkien vertailukuntien kalleimmaksi. Indeksitalo-kustannusten summa on siellä 3,18 euroa neliöltä kuukaudessa. Tämä on neljänneksen keskimääräistä enemmän.

Kiinteistövero nousee kaikkialla tänä vuonna

Kiinteistöverojen maksettu määrä nousee kaikkialla vuonna 2014. Valtion uusien arvostusperusteiden lisäksi 90 kuntaa nosti yleistä kiinteistöveroprosenttia ja 87 kuntaa nosti vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia. Kokonaisuutena ottaen kiinteistöverotus kiristyi indeksitalossa keskimäärin 10 prosenttia.

Suurimmat indeksitalon kiinteistöverojen korotukset tapahtuivat tälle vuodelle Lappeenrannassa, jossa korotus oli yhteensä 36 prosenttia. Myös Salossa, Järvenpäässä ja Valkeakoskella korotukset olivat runsaan neljänneksen luokkaa. Keveimmilläänkin korotukset olivat kaupunkikohtaisesti runsaat viisi prosenttia.

Tontista perittävä kiinteistövero vaihtelee kuuden tarkastellun muuttujan osalta eniten. Kun Helsingin Töölön indeksitalossa menee vastikkeesta 51 senttiä neliöltä kuukaudessa tontin kiinteistöveroon, monessa pienemmässä kaupungissa riittää keskustatontista alle 10 senttiä neliötä kohden. Erot johtuvat enemmän tontin verotusarvojen eroista kuin itse tontin veroprosenteista.

Rakennuksen kiinteistövero vaihtelee vähemmän, sillä verotusarvo on samanlaisilla kiinteistöillä kaikkialla sama. Maksettavaksi tulevan veron ero aiheutuukin puhtaasti asuinrakennuksen kiinteistöveroprosenttien eroista. Ankarin asuinrakennusten verottaja on tässä vertailuryhmässä Kokkola (29 snt/m2/kk). Myös monet Kaakkois- ja Itä-Suomen kaupungit sekä Salo verottavat indeksitaloa miltei yhtä paljon (27 snt/m2/kk).

Kaukolämpö kalleinta Nokialla

Kaukolämmön perus- ja energiamaksuihin menee yli 30 000 asukkaan kaupunkien indeksitalossa keskimäärin 1,21 euroa neliöltä kuukaudessa. Se on miltei puolet kuntakohtaisista indeksitalo-kustannuksista.

Kalleinta lämmittäminen on vertailukaupungeista Nokialla (1,58 euroa), Imatralla (1,49) ja Hämeenlinnassa (1,42). Edullisinta kaukolämpö on edelleen Kokkolassa (0,81 euroa), Oulussa (0,93 euroa) ja Vaasassa (0,94 euroa). Kaikkein korkein kaukolämmön vertailuhinta on Vihdissä (1,82).

Kaupunkikohtaiset kehityserot ovat kuluvana vuonna olleet isoja: 28 kunnassa kaukolämmön kokonaishinta pysyi ennallaan tai hieman laski. Yhdeksässätoista kunnassa hinnat nousivat.

Veteen ja jäteveteen menee keskimäärin suurimmissa kaupungeissa 61 senttiä neliöltä kuukaudessa. Tämä on viitisen prosenttia vuoden takaista enemmän. Edullisimmat vesimaksut ovat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla, jossa lukema on 49 senttiä neliöltä kuukaudessa. Myös Tampere ja Porvoo ovat edelleen alle 50 sentissä. Koko tarkastelujoukon halvin vesi on Raahessa, 44 senttiä neliöltä kuukaudessa.

Kalleinta vesi on Jyväskylässä, jossa raaka- ja jäteveden hinta oli 27 prosenttia kaikkien vertailussa mukana olevien kuntien keskiarvoa korkeampi. Myös Rovaniemen, Uudenkaupungin ja Ylöjärven vesikustannus on selvästi yli 70 senttiä neliöltä kuukaudessa.

Kiinteistösähkön keskihinta pysyi edellisvuoden tasolla. Indeksitalon sähkölaskuun menee keskimäärin 18 senttiä neliöltä kuukaudessa. Vaihteluväli on kuntakohtaisesti 15–21 senttiä.

Tätä artikkelia on kommentoitu kerran

Yksi vastaus artikkeliin “Verokarhu vie taloyhtiöiltä Lappeenrannassa eniten, Kokkolassa vähiten”

  1. Artikkelin lukupuoli on todella epäselvästi kirjoitettu. Eurot ja prosentit viuhuu samoissa lauseissa ilman selvää asiayhteyttä. Muuten hyvin kirjoitettu, mutta lukupuolen voisi katsoa uusiksi niin saisi selvemmän vertailun aikaiseksi.

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi