OP:n pääkonttorin rakennuttaja: ”Arvostan arkkitehdin itsepäisyyttä”

Julkisivu taittuu moneen suuntaan. Sen takana aukeaa uusi työympäristö, johon solahdetaan kuin kahden siirtolohkareen välistä. Työntekijät ja vieraat toivottaa tervetulleeksi sisäpihan kohtaamispaikka, jossa on taidegalleria, ravintoloita ja kokouskeskus. Työtä tehdään ”kotipesissä”, joissa osalla henkilöstöstä ei ole omia nimettyjä paikkoja.

Uusi toimitalokortteli Helsingin Vallilassa mullisti OP:n aiemman työkulttuurin. Samalla nykyarkkitehtuuri tuli vahvasti pankki- ja vakuutusihmisten työarkeen. Kortteli on tänä vuonna Helsinkiin valmistuneista kohteista arkkitehtuuriltaan mielenkiintoisin.

Toimitalon kaupunkikuvalliset linjat syntyivät arkkitehtuurikilpailussa, mutta koko korttelin arkkitehtuuri hioutui suunnittelukilpailun jälkeen. Rakennuttajan tahtona oli alusta alkaen luoda korkeatasoisen arkkitehtuurin työympäristö. Ote oli kunnianhimoisempi kuin pelkästään kiinteistösijoituskohteiksi rakennettavissa toimistotaloissa.

Kyseenalaistamisen kautta

”Kilpailussa haettiin suuntaviivoja. Sen jälkeen monet ratkaisut kyseenalaistettiin. Tämä on ollut mielenkiintoinen retki. Laadulliset tavoitteet asetettiin jo alussa korkealle”, Jaaksi kertoo.

”Meillä jokaisella oli oma näkökantamme. Ydinkysymyksinä olivat: mikä on suunnitelma, millaista arkkitehtuuria haemme ja mikä on projektin hinta. Saavutimme toivottuja tuloksia aika hyvin. Hanke valmistui aikataulussaan ja budjetissa”, Palo sanoo.

Jaaksi muistuttaa, että kilpailun jälkeen oli vielä monia isoja asioita auki. Arkkitehtuurikilpailu koski vain Teollisuuskadun puoleista täydennysrakentamista. Päätökset korttelikonseptista ja korttelin rakentamisesta syntyivät sen jälkeen, vuonna 2012.

Vuoden 2012 kevät oli hektisen suunnittelun aikaa. Tällöin muotoiltiin kokonaisvaltainen visio: täysin uudistunut työympäristö, korttelin yhdistävä lasikatteinen kohtaamistila sekä uusien ja korjattavien rakennusten kokonaisuus.

OP oli päättänyt muuttaa työympäristöä radikaalisti samalla kun kaikki pääkaupunkiseudulla hajallaan olleet toiminnot koottiin yhteen. Vuonna 2011 käynnistyi projekti, jossa myös henkilöstö oli mukana työympäristökonseptin teossa.

Tiukka aikataulu raamina

Prosessissa oli tiukka takaraja. Pohjolan talon tilojen vuokrasopimus Lapinmäen-tiellä päättyi tämän vuoden keväällä. Teollisuuskadun uudisosaa rakennettiin korttelissa, jossa OP:n henkilökunta teki samanaikaisesti töitä aivan vieressä olevissa vanhoissa tiloissa.

”Suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden välinen mahdollisimman kitkaton yhteistyö korostui tiukan aikataulun ja budjetin vuoksi”, Kiljunen kertoo.

”Arkkitehtien täytyy lähteä aina siitä, että vastaamme aikataulutavoitteisiin ja teemme suunnitelmia, jotka ovat toteuttamiskelpoisia, vaikka meitä riivaa rakennustaiteellinen kunnianhimo ehkä rajojakin kokeillen. Pidimme koko ajan aikataulusta ja budjetista kiinni arkkitehtuurin kannalta katsottuna. Se aiheutti ponnisteluja sekä oman pään sisällä että projektipäällikkömme Marko Salmelan vetämässä työryhmässä, kun haimme toteutuksen kannalta kohtuullisia ratkaisuja”, Jaaksi toteaa.

Kaikki kolme vakuuttavat, että ovet eivät paukkuneet työn aikana. Jaaksi sanoo, että kriisipalaverejakin pidettiin. ”Kriisit liittyivät asioihin, ei henkilökemioihin. Laidat kolisivat välillä, mutta pystyimme aina tekemään ratkaisuja yhdessä.” Palo lisää, että tiimissä aina joku vuorollaan osasi viedä asioita eteenpäin.

Työmaalle kovat vaatimukset

”Aika kovilla työmaa oli, että saatiin asiat kuntoon. Jos ei mitään vaadi, ei mitään saa, siinä mielessä arkkitehtuurista ei tingitty”, Palo kertoo. Haahtelan työpäällikkö Ahti Aalto oli ratkaisevassa asemassa toteutusratkaisujen etsimisessä yhdessä työmaan kanssa.

Julkisivun ja lasikaton lopulliset ratkaisut sekä sisäpihalla olevan vanhan talon julkisivun verhoilu kehittyivät ja ohjautuivat työn aikana.

”Iso asia oli, millaisella detaljiikalla julkisivu toteutetaan. Työmaan kanssa tutkittiin mallintamalla, miten julkisivu rakennetaan kustannuspuitteissa. Koko julkisivu oli haastava taitteisuutensa vuoksi”, Kiljunen sanoo. Arkkitehdin mukaan se olisi ollut haastava suorana julkisivunakin.

”Talotekniikan ja rakenteiden integroiminen arkkitehtuuriin on tärkeää. Se, mikä ei näy, on rakentamisessa usein suurimman työn takana”, Jaaksi muistuttaa.

Suhdanteet suopeita arkkitehtuurille

”Kustannusraamin pitäminen oli vaikeata. Suhdanteet auttoivat meitä jonkin verran arkkitehtuurin toteuttamisessa. Alitimme kokonaisbudjetin 10 miljoonalla eurolla”, Kiljunen kertoo. Kohteen alv-verollinen hinta oli 250 miljoonaa euroa ja rakentamisen osuus siitä noin 200 miljoonaa.

Koko korttelissa on 130 000 kerrosneliömetriä, josta uudisrakentamista on 60 000 kerrosneliömetriä. Viimeisen osan, 15 000 kerrosneliömetrin kokoisen uudisrakennuksen rakentaminen korttelin itäpäähän, Teollisuuskadun varrelle, on alkamassa vanhan rakennuksen purkutöillä. Se on erillinen projekti.

”Arvostan arkkitehdin itsepäisyyttä. Saimme mitä toivoimme”, Palo summaa yhteistyön merkityksen.