”Hyvä rakentamistapa” johti Hometalkoiden vetäjän Juhani Pirisen mukaan hometalojen tekemiseen, sillä moni ratkaisu osoittautui yhtä riskipitoiseksi kuin liiallinen energiansäästöinto. 1990-luvun puolivälissä professori Kari Reijula uskoi, että homeongelmat ratkeaisivat ennen vuosituhannen vaihtumista. Hän erehtyi vuosituhannesta.
Vantaalla korjattiin seitsemän sisäilmaongelmaista taloa tiivistyskorjauksella, jonka idea on, että home ei pääse rakenteista sisäilmaan. Kaikki korjaukset epäonnistuivat tiivistystavasta ja -materiaalista riippumatta.
Hometalkoot.fi auttaa havaitsemaan ja tunnistamaan nyt myös kerrostalojen kosteus- ja homevaurioita.
”Rakentamisen homeongelma koskee lähes täysin vanhaa kiinteistökantaa. Silti viranomaisvalvonta on kiinnostunut vain rakentamisvaiheesta, joka ajallisesti edustaa vain muutamaa prosenttia kiinteistön elinkaaresta”, hometalkoiden vetäjä Juhani Pirinen sanoo. Oulun rakennusvalvonnan laatupäällikkö Pekka Seppälä yhtyy näkemykseen. Hometalkoot kokeilee Oulun rakennusvalvonnan kanssa voisivatko uudet ylikunnalliset rakennusvalvonnat ottaa huolekseen myös vanhat rakennukset.
Ympäristöministeriön viisivuotinen koulutus- ja vaikuttamishanke Hometalkoot päättyy vuoden vaihteessa, jos valtiovarainministeriö ei muuta määrärahapäätöstään.
Rakennuslehden Finnbuild Foorumin keskustelussa VTT:llä työskentelevä rakennusfysiikan erikoistutkija Tuomo Ojanen valitsi pullotalon terveellisemmäksi vaihtoehdoksi, jos vertailukohtana on vanha, hatarasti rakennettu ns. hengittävä talo. Tekniikan tohtori Juhani Pirisen mukaan hengittävyys ei ole sama asia kuin hataruus.
