Työelämä Rakentaminen Talous Uutiset Merja Mannila 10 kommenttia

Tuomas Skantz: Rakennusala ei kiinnosta nuoria

Keski-Suomen Betonirakenteen (KSBR) toimitusjohtaja ja yrittäjä Tuomas Skantz uskoo, että ulkomaisen työvoiman runsas käyttö on kadottanut rakennusalalta nuoria kotimaisia tekijöitä.

Tuomas Skantz.

Tämä voi aiheuttaa alalle työvoimapulaa ja aikapommin.

”Valittu linja näkyy nuorten vähentyneessä mielenkiinnossa hakeutua alalle. Heitä ei kiinnosta, koska alalla ei ole tilaa halpojen ulkomaisten tulijoiden takia. Seuraavien vuosien aikana tilanne vain pahenee.”

Yrittäjälle korvaamattomia ovat onnistuneet rekrytoinnit, ja Skantzin mukaan KSBR on onnistunut siinä hyvin. Hän sanoo löytäneensä parhaimmat tekijät sellaisista henkilöistä, jotka ovat aloittaneet työnteon jo nuorena ja osoittaneet aktiivisuutta.

”Kun rakentaminen alkaa tosissaan vetää Euroopassa, ei sieltä enää kukaan Suomeen tule. Siinä sitä ihmetellään, mistä tekijöitä. Valittu linja kostautuu.”

Skantzin lisäksi Keski-Suomen Betonirakennetta omistavat Simo Särkelä ja Pasi Juntunen, jotka molemmat työskentelevät yrityksessä.

Kovat kasvutavoitteet

KSBR:n tuotantoon kuuluvat paikallavalurunkoiset betonirakenteet. Pääkohteita ovat pysäköintilaitokset, tuulivoimalat, palvelu- ja hoivarakentaminen, toimisto- ja liikerakennukset, teollisuuden paikallavaletut runkorakenteet sekä vaativat tunnelirakenteet.

KSBR toimii koko maassa, pohjoisin kohde on ollut Inarin saamelaiskulttuurikeskus. Viime vuonna yrityksen liikevaihto oli noin 23 miljoonaa euroa. ”Tänä vuonna uskomme sen nousevan hieman.”

Yrityksessä on 30 toimihenkilöä kolmessa toimipisteessä: Pihtiputaalla, Vantaalla ja Oulussa. Työntekijöitä yrityksellä on noin 70. Skantzin mukaan KSBR:llä on nyt kasassa sellainen porukka, jolla pitäisi mennä yli 50 miljoonan euron liikevaihdon.

”En näe mitään sellaista, miksei se onnistuisi. Olemme usein pärjänneet sellaisissa kohteissa, joissa pitää innovoida ja tehdä asioita eri tavalla kuin muut.”

Yksi KSBR:n kilpailuvaltti on Skantzin mukaan se, että suuri osa ammattimiehistä, kuten kirvesmiehistä ja raudoittajista, on yrityksen palkkalistoilla. Osa on ollut pitkään yrityksen palveluksessa.

”Työaikajousto toimii molemmin puolin. Omilla tutuilla työntekijöillä voimme varmistaa, että tärkeimmät työvaiheet etenevät suunnitellusti ja laadukkaasti. Homma toimii, kun kunnioitus on molemminpuolista.”

”Ammattimiehille pitää maksaa sellainen palkka, että heidän kannattaa sopia paikallisesti. En pidä Suomen palkkatasoa liian korkeana. Maksamme paljon mieluummin ammattimiehelle 25 euroa tunti kuin palkkaisimme vuokratyöfirman kautta kaksi ammattitaidotonta tekijää, joiden aikaansaannoksesta eurokin voi olla liikaa.”

Skantzin mukaan mikään ei ole niin kallista kuin halpatyö, sillä suomalaiselle maksettu euro palaa lähes täysimääräisenä yhteiskuntaan.

Osa raudoittajista on puolalaisia, mutta hekin ovat suoraan KSBR:n listoilla.

Lue lisää 28.10. ilmestyneestä Rakennuslehdestä

Keskustelu artikkelista: 10 kommenttia

  • Juuri näin.

    Miksi sitoutua työnantajaan jos ei työnantajakaan sitoudu tekijöihinsä.
    Ulkomaista työvoimaa voi olla, mutta sen pitäisi olla suoraan yrityksen palkkalistoilla.
    Yksittäisiä tuntipalkkoja tuijotetaan, pelataan euroilla kuka halvimmalla tekee, ei se niin mene jos pitää saada hyvää aikaiseksi.
    Kaikki alkoi mennä pieleen kun tuli Julkiset hankinnat jossa aina halvin voittaa.
    Törppö mestari, insinööri, ostaja tai ostovirkamies tuhlaa tinkimisillään usean tekijän kuukausipalkan helposti.
    Julkinen hankinta ja tinkiminen on rakennusalan strategia ja sillä mennään mihin mennään

    Halpa voittaa!

    Vastaa
    • Julkisissa hankinnoissa ei tingitä tai otetaan riski mennä käräjille/markkinaoikeuteen.

      Eri asia on, jos valintaperusteena on se halvin hinta. Mutta mikä on tarjoajan vastuu siitä, että ottaa sen urakan hintaa, jolla ei pysty sitä toteuttamaan? Ja kertokaapa, miten saadaan ne harakiriyrittäjät seulottua ulos tarjouksista?

      Vastaa
  • Toinen puoli on, että rakennusalalla toimitaan yhä samalla tavalla kuin 20 vuotta sitten. Management by perkele on opittu jo kesätöissä. Työmenetelminä on yhä naurettavan vaikeasti tulkittavat paperikopiot ja käsittämättömät sanalliset selitykset. Nuoret ovat tottuneet jo kehdossa hakemaan tarvittavan tiedon hakusanalla eikä kävelemällä työmaakoppiin kysymällä. Samoin luovuudelle ei anneta tilaa, koska johtamiskeinona on jo mainittu perkeleen hokeminen. Millä tavalla ketterä nuori voisi soveltua tällaiseen työympäristöön?

    Vastaa
    • käypä kokeilemassa niin tiiät mistä puhut

      Vastaa
    • Management by perkele on hävinnyt suurelta osin jo alalta eikä kokenut ammattimies enää tätä kuuntele. Taitaa kirjoittalla olla huonot kokemukset kesätöistä

      Vastaa
      • Ja taitaa kokemukset olla 30-40v takaa!!

        Kyllä nykyään työnjohto ja työntekijät tekevät paljon rakentavaa yhteistyötä. Lisäksi suunnitelmia muokataan usein työmaalla ja kokeneet työntekijät ovat mukana tekemässä päätöksiä suunnitelma muutoksista!

        Valitettavasti paperikuvat ovat edelleen kaikkein toimivimmat, koska esim. räntäsateessa raudoittaja ei paljon tablettia näppäile. Sähköposti ja 3D-mallit ovat nopeuttaneet paljon suunnitelma muutoksia ja epäselvyyksien ratkaisua.

        Vastaa
  • 25 e/t, niin myyn samantien kaiken täällä ja tulen hommiin. Asennetta saatana löytyy.

    Vastaa
  • Rakennustyömailla on vieläkin ”apinamaisia” työnjohtajia tai vanhempia ammattimiehiä, jotka kyllä karkottavat kaikki normaalin älyn omaavat ihmiset toiselle toimialalle.

    Vastaa
  • KSBRllä on vielä käytännönmiehet vissiin johdossa mukana.. ymmärtävät jotain myös duunareista. Ottaakaa firmaan jokun porvarin DI pentu, niin alkaa menemään metsään teilläkin.. ja saatte mitä tilaatte.

    Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia