Uutiset Seppo Mölsä 7 kommenttia

Betoniteollisuus lähti selvittämään betoniongelmaa urakoitsijoiden kanssa

Betoniteollisuus ry on sopinut Talonrakennusteollisuus ry:n ja Infra ry:n sekä Inspecta Sertifiointi Oy:n kanssa, että ne käynnistävät hankkeen, jolla varmistetaan, että nyt tapahtuneen kaltaisia betonin lujuusongelmia ei enää esiinny.

Jussi Mattila.
Betoniteollisuus ry:n toimitusjohtaja Jussi Mattila on tarttunut betonin lujuusongelmaan yhdessä rakentajien kanssa.

Betoniteollisuuden tiedote:

”Julkisuudessa on viime päivinä uutisoitu rakennustyömaista, joissa betonin lujuuden epäillään jääneen vaadittua alhaisemmaksi. Kohteissa selvitetään parhaillaan, miltä osin syynä on voinut olla betonin laatu ja miltä osin epäonnistuminen käytetyn betonin ominaisuuksien valinnassa tai puutteet valutyössä tai jälkihoidossa.

Betoniteollisuus ry pitää tärkeänä, että ongelmien syyt selvitetään perusteellisesti yhteistyössä rakennusurakoitsijoiden kanssa. Asian selvittäminen luotettavasti jälkikäteen on kuitenkin vaikeaa ja voi viedä aikaa. Betoniteollisuus ry ei voi ottaa kantaa mihinkään yksittäisiin kohteisiin, koska sillä ei ole käytettävissään täsmällisiä kohdekohtaisia tietoja.

Betonin laadunvalvonta ei ole kohdekohtaista

Betonin laatua ja sen pääkomponenttia, puristuslujuutta, valvotaan betonitehtaalla tuotannon yhteydessä valmistettavista koekappaleista jatkuvasti. Koekappaleita ei valmisteta yleensä kohdekohtaisesti, vaan määrävälein koko tuotannosta. Laadunvalvonnan koetuloksia ei liitetä suoraan mihinkään kohteeseen, vaan valvonnalla varmistetaan, että tuotannon lujuustaso pysyy riittävän korkeana.

Jos halutaan erityisvarmuus betonin lujuudesta jossakin tietyssä kohteessa, betonin toimitussopimukseen voidaan kirjata, että koekappaleet valmistetaan ja laadunvalvontamittaukset tehdään juuri kyseiseen kohteeseen toimitettavasta betonista. Etenkin vaativimmissa valukohteissa monet betoninvalmistajat toimivat näin ilman erillistilaustakin.

Paikallavaletuissa betonirakenteissa tyypillinen betonin lujuuden arvosteluikä on 28 vuorokautta. Betonin lujuuden kehittyminen ei kuitenkaan pysähdy tähän edellyttäen, että betonissa on jäljellä lujittumisreaktion vaatimaa kosteutta, kuten yleensä on. Kovettuminen viileässä johtaa hitaampaan lujuudenkehitykseen, mutta samalla myös korkeampaan loppulujuuteen. Näin tapahtuu erityisesti silloin, jos betonissa on käytetty seossementtiä tai betonissa on käytetty sementin seosaineita kuten masuunikuonaa tai lentotuhkaa. Nämä molemmat ovat maailmanlaajuisesti yleisesti käytettyjä seosaineita.

Kolmannen osapuolen valvonta

Kaikkien Betoniteollisuus ry:n jäsenliikkeiden valmisbetonin tuotanto tapahtuu kolmannen osapuolen valvonnassa.  Tätä valvontatehtävää hoitaa Suomessa Inspecta Sertifiointi Oy.

Betonin laadun lisäksi urakoitsijan työsuoritus vaikuttaa betonin lujuuteen
Työmailla tapahtuva betonirakentaminen muodostuu usean osapuolen ketjusta. Kohteen rakennesuunnittelija määrittää betonin lujuus- ja rasitusluokan, jonka pohjalta rakennusurakoitsija valitsee rakenteisiin, sääoloihin, kohteen aikatauluun ja käytettävissä olevaan betonointikalustoon soveltuvan betonilaadun. Betonintoimittaja antaa tarvittaessa neuvontaa tässä valinnassa.

Tämän jälkeen betoninvalmistaja toimittaa työmaalle lujuusluokaltaan, notkeudeltaan ja muilta ominaisuuksiltaan tilauksen mukaista valmisbetonia ja tyypillisesti hoitaa betonin pumppauksen valumuotteihin. Työmaalla urakoitsijan tehtävänä on hoitaa valutyö, betonin tiivistäminen ja jälkihoito normien, suunnittelijan ohjeiden ja betonin ominaisuuksien mukaan niin, että betonin lujuus ja muut määritellyt ominaisuudet saavutetaan. Jälkihoidolla tarkoitetaan ennen kaikkea riittävän lämpötilan ja korkean kosteustason ylläpitämistä valetussa rakenteessa.

Betonivalinnalla ratkaiseva merkitys

Betonin lujuutta ei tarvitse kylmissäkään oloissa jättää arvailun varaan, vaan lujuuden kehittymistä voidaan ennakoida mittaamalla betonin lämpötilaa kovettumisen aikana. Aikataulusyistä kylmissä olosuhteissa tulee yleensä käyttää nopeasti kovettuvia betoneita, talvibetonilaatuja, muottien eristämistä tai lisälämmitystä nopeuttamaan kovettumista. Betonivalinnalla on siten ratkaiseva merkitys kohteen onnistumiseen. Edullinen hinta ei saisi olla betonilaadun valinnan päätekijä.

Mikäli valmiissa rakenteissa on syytä epäillä betonin laatua, valmisbetonin toimittajalta voi pyytää valmistusajan laadunvalvontakokeiden tulokset.

Mikäli betonin lujuutta päätetään selvittää rakenteista, on syytä muistaa, että tulokset eivät kuvaa pelkästään betonin laatua, vaan myös työmaalla tehtyä betonilaadun valintaa sekä urakoitsijan työsuorituksen onnistumista. Tällöin joudutaan myös merkittävästi normaalista poikkeavaan laadunarviointimenettelyyn, jota ei ole standardisoitu ja ohjeistettu läheskään yhtä hyvin kuin betonin laadun arvioimista tuoreesta betonista.

Yhteistyössä urakoitsijoiden kanssa asiat kuntoon

Yhteinen toimenpidealoite vastaavien ongelmien välttämiseksi jatkossa
Betoniteollisuus ry on sopinut Talonrakennusteollisuus ry:n ja Infra ry:n sekä Inspecta Sertifiointi Oy:n kanssa, että osapuolet käynnistävät yhdessä hankkeen, jolla pyritään varmistamaan, että nyt tapahtuneen kaltaisia ongelmia ei esiinny enää jatkossa. Liikennevirasto on jo antanut uudet ohjeet betonin lujuuden varmistamiseksi vaativassa infrarakentamisessa.

Betonin laadunvalvonta on toteutettu nykyisellä menettelyllä vuosikymmeniä, ja se on koettu toimivaksi. Suomessa valmistetaan noin viisi miljoonaa kuutiometriä betonia vuosittain. Ongelmia betonin lujuuden suhteen on äärimmäisen harvoin ja nämäkin ovat yleensä johtuneet viileästä säästä johtuvasta hidastuneesta lujuudenkehityksestä.

Nyt esillä olevissa ongelmakohteissa lujuuspuutteet on havaittu rakentamisen aikana, eikä turvallisuustasoltaan mahdollisesti puutteellisia rakenteita ole ehditty ottaa käyttöön. Selvitystyöt ovat käynnissä kohteissa, joissa lujuusepäilyjä on havaittu. Kohteiden osapuolet tiedottavat tuloksista omassa aikataulussaan selvitysten valmistuttua.”

 

Keskustelu artikkelista: 7 kommenttia

  • Konstruktööri Auli Lastunen kirjoittaa omassa blogissaan ”Murtorajatilassa” betonin lujuuden määrityksen vaikeuksista näiden viime viikkoina esiintyneiden ongelmien valossa.

    ”Itse olen pohtinut tätä betonin lujuuden mittaus- ja laadunvalvontaongelmaa jo pitkään. Riittääkö laadunvalvonnaksi satunnaiset näytteet tehtaalla? Onko tehdastuotanto niin hyvin hallittua, että sille mitä betonille valmistuksen jälkeen tapahtuu, ei tarvitse antaa mitään arvoa?

    Pitäisikö siirtyä takaisin järjestelmään, jossa jokaisesta kuormasta valetaan koelieriöt työmaalla ja säilytetään niitä samoissa olosuhteissa kuin valettua betoniakin. Tai pitäisikö massan ilmamäärä mitata vaikka epävirallisemminkin työmaalla ja lähettää auto takaisin jos ilmamäärä on liian iso.”

    http://murtorajatilassa.blogspot.fi

    Vastaa
  • Luulisin, että Aulin blogissaan harjoittmaan pohdintaa on varmaan tehty myös silloin, kun työmaakappaleista aikanaan luovuttiin.

    Toki työmaalla on jopa aika helppo valmistaa koekappaleita. Toinen asia on niiden säilyttäminen, Nimittäin jos ne haluttaisiin säilyttää samassa olosuhteessa kuin valettu betoni, ne pitäisi silloin säilyttää valetun betonin sisällä.

    Betoni tuottaa kovettuessaan lämpöä, eli muotissa kovettuva betoni on paljon lämpimämpi kuin ulkoilma, missä koekappaleita luultavasti olisi ajateltu säilytettäväksi. Eli työmaakappaleetkaan eivät kuvaa rakennebetonin lujuutta.

    Luultavasti järkevintä on selvittää betonin ”lujuuspotentiaali” tehdaskoekappaleilla, ja työmaalla varmistaa esim. betonin lämpötilaseurannalla, että betoni on jälkihoidettu niin, riittävä kypsyys eli lujuus saavutetaan. Lämpötilamittauksiahan tehdään myös lämpimään aikaan, betonin ylilämpenemisen varalta.

    Eikä ole poikkeuksellista, että työmaalla valmistetaan koekappaleita. Niin oli käsittääkseni tehty jopa Turun sairaalatyömaallakin. Lisäksi betonin ilmapitoisuuksia mittaillaan työmailla, ainakin infrakohteissa ja myös jos kuljetusmatka on pitkä.

    Vastaa
  • Ehkä Aulin ansiokasta blogia on väärti kommentoida myös sen loppupohdintojen osalta.

    Valmisbetonin valmistaminen on kohtuullisen tarkasti valvottua ja siten varsin kontrolloitua ja myös kohtuullisen tasalaatuisen lopputuloksen tuottavaa toimintaa. Tasalaatuisuuteen ohjaa jo puhtaasti markkinatalous, sillä jos teet epätasaista laatua (lujuutta), joudut myös samalla tekemään merkittävästi ns. ylilujuutta, mistä kukaan asiakas ei maksa mitään.

    Ainakin toistaiseksi huomio on kohdistunut lähes yksinomaan betonin valmistajan tekemisiin ja tekemättä jättämisiin. Tämä siitäkin huolimatta, että toiminta tapahtuu ulkopuolisen tarkastuslaitoksen valvonnassa.

    Voisi olla hyvä välillä pohtia, onko työmaalla tapahtuvan betonin käsittelyn valvonta järkevässä suhteessa betonimassan valmistuksen valvontaan. Vaikutetaanhan työmaalla merkittävällä tavalla siihen, syntyykö toimitetusta betonista kunnollinen valu.

    Vastaa
    • Talonrakentamisessa lujuutta arvostellaan betoniperheittäin. Silloin harvinaisemmat betonilaadut tulevat automaattisesti huonommin testatuiksi.

      Mallia kannattaisi ottaa Liikennevirastosta. Sen kohteissa betonin lujuus arvioidaan kohdekohtaisesti esimerkiksi kimmovasaralla tai porauksin tai työmaakoekappalein rakennetyypistä riippuen. Lisäksi LIVI vaatii jokaisen lujuusluokan arvioitavaksi erikseen. LIVI ei hyväksy betoniperheajattelua alkuunkaan.

      Oli tavallaan onni onnettomuudessa, että Turussa sairaala rakennettiin rautatien päälle, jolloin hanke tuli myös LIVIn tarkemman valvonnan piiriin. LIVI kannattaisi ottaa mukaan myös tähän käynnissä olevaan selvitykseen, niin saataisiin hieman lisää rotia touhuun.

      Betoniteollisuuden kannattaisi tarkastella kriittisesti myös omaa laadunvalvontaansa. Inspectan kolmannen osapuolen valvonta on osoittautunut yhtä löperöksi kuin sen ennenaikaiset arviot, että ongelmia olisi julkisuudessa liioiteltu. Betoniteollisuuden omaa laadunvalvontaa puolestaan on karsittu, mihin takavuosien rajuilla yt-neuvotteluillakin saattoi olla vaikutuksensa.

      Vastaa
  • Nyt esillä oleva asia on sen verran monimutkainen ja- säikeinen, että se antaa asiaa huonosti tunteville aivan mahdottomasti spekuloinnin varaa. Sen näkee valitettavasti jokseenkin kaikesta kommentoinnista tämän lehden palstoilla.

    En jaksa kaikkia oikoa, mutta muutaman kuitenkin.

    Harvemmin esiintyvät betoniperheet eivät tule sen huonommin testatuksi kuin muutkaan, koska valmistettava kuutiomäärä ratkaisee. Erityisesti infrarakentamisessa määrät ovat yleensä todella suuria, eli koekappaleita ja testaustuloksia syntyy. Suurissa valuissa perheajattelulla ei ole mitään merkitystäkään, kun yhtä ja samaa massaa tehdään satoja tai tuhansia annoksia.

    En tiedä, mistä Seppo ottaa tietonsa Inspectan valvonnan löperyydestä. Menettely on säilynyt periaatteeltaan muuttumattomana jo vuosikymmeniä. Jään odottamaan (Inspectan puolesta) tuon väitteen todisteeksi listausta kohteista, joissa laadunvalvonnan pettäminen on aiheuttanut kohteiden sortumisia tai edes rakenteellisen turvallisuuden selvän vaarantumisen.

    Kun katsoo luetteloa viimeisen vuosikymmenen aikana sortuneista rakennuksista ja rakenteista Suomessa, toimituksen laadunvarmistuskritiikin kärjelle olisi ehkä kuviteltavissa muitakin paikkoja kuin valmisbetonitehdas ja Inspecta.

    Vastaa
  • Tämä porukka on masinoinut koko ongelman jätesementin sallimisella sementin sijasta.. hintaan ei ole tullut kuin korotuksia.. Nyt ”selvitetään” Miten voi olla mahdollista että jätesementti aiheuttaa ongelmia.. Tilaajalle tämän jätteen käytöstä ollaan oltu hissunkissun.. No eiköhän syy taas löydy jostain muualta kun tämän hyväveliverkoston sisältä.. Varmaan huonot tylösuoritus (työntekijät)

    Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia