Työelämä Rakennuslehti 4 kommenttia

Hiljaisten tilojen puute voi pilata monitilatoimiston

Muodikkailla monitoimitiloilla on useita etuja, mutta hiljaisten tilojen puute voi pilata ne.

Tällaisia tuloksia tuli Turun ammattikorkeakoulun tukimuksessa, josta Työsuojelurahasto tiedotti.

Monitilatoimistot yleistyvät nopeasti julkisella ja yksityisellä sektorilla. Ne ovat energia- ja tilatehokkaita, ja niissä voidaan työskennellä mobiilisti ja monipaikkaisesti.

Lisäksi yhteisissä tiloissa työskentelyn uskotaan parantavan yhteistyötä. Yksilötyö ja sen vaatima rauha saatetaan jopa kokea uhaksi yhteistyötä korostettaessa.

Turun ammattikorkeakoulun tutkija, psykologi Annu Haapakangas varoittaa kuitenkin unohtamasta työrauhaa tarjoavien hiljaisten työtilojen merkitystä monitilatoimistoissa. Jos hiljaiselle yksilötyölle ei ole mahdollisuuksia, myös organisaatioiden tavoittelema yhteistyö kärsii.

”Yhteistyöhön ei voi panostaa hiljaisen yksilötyön kustannuksella, sillä ilman riittäviä keskittymismahdollisuuksia molemmat takkuavat. Monitilatoimiston keskeisenä tarkoituksena on tukea monipuolisia työtehtäviä, joten tilat on suunniteltava tukemaan myös työrauhaa”, haapakoski toteaa.

Turun ammattikorkeakoulu tutki Työsuojelurahaston tuella kahden julkisen sektorin organisaation tilamuutosprosessia. Tutkimus tuotti kaivattua tietoa monitilatoimiston vaikutuksesta työympäristön kokemiseen ja työhyvinvointiin.

Kaksi erilaista lopputulosta

Organisaatiot muuttivat huonetoimistosta monitilatoimistoon. Huonetoimistossa useimmilla oli ollut oma huone, monitilatoimistossa heillä oli avotilassa omat, nimetyt työpisteet.

Monitilatoimistot tarjoavat nimensä mukaisesti monenlaisia tiloja: avotoimistotyyppistä työtilaa, hiljaisia tiloja keskittymistä varten, puhelinkoppeja ja erikokoisia kokous- ja neuvottelutiloja yhteistyötä ja vuorovaikutusta varten.

Organisaatiot saavuttivat varsin erilaisen lopputuloksen tilamuutosprosessissa.

”Kohteessa A uuteen työympäristöön oltiin keskimäärin tyytyväisiä, ja työhyvinvointi jopa parani. Kohteessa B työntekijät kokivat työympäristömuutoksen kielteisesti. Häiriötekijät ja stressioireet lisääntyivät, tyytyväisyys työympäristöön ja kokemus yhteistyöstä heikentyivät”, Haapakangas kertoo.

Ratkaiseva ero hiljaisten tilojen määrässä

Ratkaisevaksi eroksi osoittautui hiljaisten tilojen määrä ja hyvä saavutettavuus.

Kohteessa A tiloja hiljaiseen yksilötyöhön oli runsaasti joka kerroksessa. Yhdessä hiljaisessa tilassa oli yhdestä kahteen työpistettä, ja hiljaisten työpisteiden määrä vastasi 40 prosenttia työntekijämäärästä.

Kohteessa B sen sijaan oli paljon erilaisia kokous- ja neuvottelutiloja, mutta varsinaisia hiljaisen työn huoneita oli vain yksi: siellä oli kahdeksan työpistettä. Määrä riitti seitsemälle prosentille henkilöstöstä. Työtilat sijaitsivat kahdessa kerroksessa, mutta hiljainen tila oli vain toisessa kerroksessa – talon toisessa päädyssä. Hiljaisiin tiloihin siirtyminen oli huomattavasti vaikeampaa kuin kohteessa A.

Huomio monitilatoimiston toteutustapaan

Haapakankaan mukaan tulokset osoittavat, että monitilatoimisto on käsitteenä liian yleisluontoinen, jotta sen perusteella voisi yksioikoisesti tehdä johtopäätöksiä työympäristötyytyväisyydestä, työhyvinvoinnista tai yhteistyön onnistumisesta.

”Monitilatoimistot voidaan toteuttaa eri tavoin: ne eroavat toisistaan tilatehokkuuden ja tilankäytön suhteen. Tutkimuksessamme nousivat hiljaisten työtilojen riittävä määrä ja helppo saavutettavuus, jotka selittivät muutoksen myönteistä kokemista.”

Keskustelu artikkelista: 4 kommenttia

  • Yritykset ovat muodin orjia. Paras höpötys liittyen ’avokonttoriin’ oli munakello josta kollega näkee että haluat keskittyä ! Seuraavaa sopuli-ilmiötä odotellessa…..

    Vastaa
  • Konttorirotta

    Monitilaympäristö on toimistokäytössä erinomainen ratkaisu korvaamaan vanhoja huonon tilatehokkuuden koppikonttoreita sekä yleisiä suurkanaloita eli avokonttoreita. MUTTA muutto ja ja muutonjälkeinen sujuva toiminta uudessa monitilaympäristössä ei suju kuin taikasauvaa heilauttamalla. Vaikka tilat on kuinka hyvin suunniteltu ja toteutettu, kalustus ja henkilöiden sijoittelu miten hyvin tahansa mietittyä, vaatii se silti toimiakseen myös joukon pelisääntöjä ja toimintatapojen muuttamista.

    Lähtökohtaisesti ainakin seuraavista asioista on sovittava ja päästävä yhteisymmärrykseen:
    1) Puhelut puhutaan vetäytymistiloissa (huono linja ja yksi kailottaja riittää häiritsemään 30 muun keskittymistä liiaksi…
    2) Ruoka syödään keittiössä (ruoka ei aina vain tuoksu, eikä varsinkaan roskiksiin maatuva biojäte, kyllä ne haisevat aika häiritsevästi…
    3) Vaatteet viedään/jätetään naulakoihin, niin ettei kaikki paikat ole täynnä tupakalle haisevia päällysvaatteita ja sen vanhan hienopierun yletöntä hajuveden kanssa lotraamista kukaan kestä…
    4) Musiikkia kuunnellaan VAIN luurit korvilla. Vaikka se Abba olisi mielestäsi kuinka hyvää tahansa, niin et varmasti halua kuunnella norjalaista kirkonpolttoheviä, joten kuuntelet vain ja itseksesi, ettei muiden tarvitse sietää…

    Vastaa
  • Menossa Mukana

    Myös puhelinkoppien äänieristykseen pitää kiinnittää huomiota. Meille asennetut lasiovet eivät juuri ääntä vaimenna. Noita hiljaisia tiloja pitää myös olla riittävästi. Yleisesti ottaen ei muutama puhelinkoppi ja vetäytymistila tee avokonttorista monitoimitilaa.

    Vastaa
  • Kun Senaatti aikanaan julisti avokonttorin yhteisöllisyyttä ja tieodnvaihdon nopeutta, niin kalliiden remonttien jälkeen kuultiin riittävästi haloota. Nyttemmin ovat kai vähin äänin remontoineet avotiloja takaisin joksikin muuksi – veronmaksajien iloksi, keneltäpä muulta valtiohallinto kulunsa nyhtää.

    Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia