Infra Rakennuslehti 2 kommenttia

Opiskelijat: Näin HSL:n matkakortinlukijasta tulisi nopeampi

Aalto-yliopiston opiskelijat kehittivät hiljattain käyttöön otetusta ja hitaaksi moititusta HSL:n matkakortinlukijasta nopeamman ja loogisemman version.

Opiskelijoiden ehdottomassa käyttöliittymässä kertalipun ostamiseen tarvitaan vain kaksi vaihetta. Ensimmäiseksi käyttäjä valitsee matkustusalueen napauttamalla haluamaansa vaihtoehtoa ja toisena näyttää korttinsa laitteelle. Halutessaan hän voi muokata ostettavien lippujen määrää.

Kortinlukija on saanut kritiikkiä erityisesti heikon käytettävyyden ja myöhästymisiä aiheuttavan hitauden vuoksi.

Aalto-yliopiston maisteriopiskelijat analysoivat käyttöliittymän ihmisen ja tietokoneen väliseen vuorovaikutukseen keskittyneellä erikoiskurssilla. He tekivät ehdotuksen uudeksi käyttöliittymäksi yleisöltä ja muilta Aalto-yliopiston opiskelijoilta saamiensa ideoiden pohjalta.

Opiskelijoiden kehittämä käyttöliittymä korjaa kaksi merkittävää ongelmaa eli epäloogisen toimintajärjestyksen ja liian kauan kestävän ostotapahtuman. Ostotapahtuman hahmottamiseen ja uudelleensuunnitteluun opiskelijat käyttivät matemaattista mallintamista.

He ottivat huomioon esimerkiksi tehtävän suorittamiseen kuluvan ajan, virheiden mahdollisuuden ja visuaalisen tarkkaavaisuuden. Nykyisen käyttöliittymän suurin ongelma sekä uusille käyttäjille että kokeneille matkustajille liittyy nimenomaan valitsemis- ja vahvistamistapahtumaan.

”Ensimmäiseksi poistaisimme tarpeettoman kaksinkertaisen vahvistuksen. Tällä hetkellä käyttäjän on painettava OK-painiketta ja näytettävä korttinsa lukijalaitteelle. Mielestämme pelkän kortin näyttäminen pitäisi riittää vahvistukseksi”, maisteriopiskelija Jenni Pajukoski kertoo.

Jos OK-painikkeen painaminen jätettäisiin pois, aikaa säästyisi opiskelijoiden tutkimuksen mukaan jokaisen arvolippuoston kohdalla noin 2,7 sekuntia. Jos on bussissa olisi 40 matkustajaa, aikaa säästyisi kokonaisuudessaan lähes kaksi minuuttia.

Vain kaksi näkymää

Matkakortinlukijan käyttöä hankaloittaa myös se, että tilaa ei ole käytetty tehokkaasti hyödyksi. Ruudun painikkeet ovat pieniä ja tekstejä on vaikea lukea. Toinen parannus saavutettaisiin vähentämällä näkymien määrä kahteen. Tällä hetkellä laitteessa on ostotapahtuman aikana käytössä kolme näkymää.

”Ehdotuksessamme käyttäjä valitsisi ensimmäisessä näkymässä matkustusalueen. Toisessa näkymässä käyttäjä näkee valitun lipputyypin, matkustajien määrän ja kokonaishinnan. Vahvistus onnistuu korttia näyttämällä, eikä käyttäjän tarvitse välttämättä tehdä lainkaan lippujen määrää koskevia toimenpiteitä”, Pajukoski sanoo.

Opiskelijat muuttivat myös käyttöliittymän värejä ja kirjainkokoja. He käyttivät apuna ihmisten havainnointikykyä kuvaavia malleja ja selvittivät, miten käyttäjien huomio saadaan värien avulla parhaiten kiinnitettyä kunkin näkymän tärkeimpään sisältöön. Muiden muutosten lisäksi opiskelijat halusivat lisätä käyttöliittymään kielivaihtoehdoksi suomen ja ruotsin rinnalle englannin.

Tutkimuksen toteuttivat maisteriopiskelijat Jenni Pajukoski, Siyuan Cao, Jiayao Yu, Timi Seppälä, Erkka Virtanen ja Oskari Päivinen professori Antti Oulasvirran ohjauksessa.

Opiskelijat saivat idean kurssityöhön Aalto-yliopiston Designing Interactions -kurssilla tehtyjen lopputöiden pohjalta, jotka tehtiin yhteistyössä HSL:n kanssa. Kurssin materiaalit olivat käytössä myös tässä työssä.

”Olisi mahtavaa, jos HSL ottaisi ehdotuksemme käyttöön”, Pajukoski sanoo.

Professori Antti Oulasvirran tutkimusryhmässä optimointimenetelmät soveltavat matemaattisia malleja ihmisen käyttäytymisestä suunnittelupäätösten tekemisessä.

 

 

 

 

Keskustelu artikkelista: 2 kommenttia

  • Ensin perustetaan työryhmä pohtimaan asiaa. Sitten tilataan Tiedolta hankesuunnitelma asiasta (5milj €).Tämän jälkeen tehdään kustannusarvio (15milj €) ja tilataan yleissuunnitelmat Tiedolta(10milj €). Tämän jälkeen tehdään uusi kustannusarvio (20milj €) ja tilataan toteutussuunnitelmat (15milj. €) ja sen jälkeen tehdään uusi kustannusarvio ja todetaan että liian kalliiksi tulee. Tähän voi kulua muutama vuosi.

    Vastaa
  • Muuten ok mutta Tieto ei tietääkseni ryhdy mihinkään alle 10 M€:n…

    Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia