Talous Mikko Kortelainen 4 kommenttia

”Eivät ihmiset halua pieniä asuntoja vaan pieniä asumiskuluja”

Helsingin asuntotuotantotoimisto Att:n toimitusjohtaja Sisko Marjamaa ihmettelee puheita siitä, ettei kohtuuhintaisten asuntojen rakentaminen ole mahdollista.

 

Helsingin asuntotoimiston toimitusjohtaja Sisko Marjamaa.

”Meillä on paljon asuntoja rakenteilla, ja kaikki ne ovat kohtuuhintaisia ja säänneltyjä. Kohteita rakennutetaan omakustannushintaan, ja kustannushyöty siirtyy kokonaan asukkaille”, Marjamaa sanoo.

Att:n sitova tuotantotavoite on 1500 asuntoa vuodessa. Viime vuonna käynnistyi 1522 asuntoa ja tänä vuonna vähintään 1700.

Tammikuun lopussa Att:llä oli rakenteilla 2325 vuokra-, asumisoikeus tai hitas-asuntoa.

Rakenteilla olevista kohteista on normaaleja tai erityisryhmille tarkoitettuja Ara-vuokra-asuntoja 1052. Niissä keskimääräinen hankintahinta on liittymä- ja muine maksuineen 3775 euroa neliölle.

Aso-asuntoja on rakenteilla 797, ja keskimääräinen hankintahinta on 3409 euroa neliöltä.

Hitaseja oli tammikuun lopussa rakenteilla 476. Keskimääräinen hankintahinta on 4319 euroa neliöltä.

Att:n koko asuntotuotannon hankintahinta nousi vuonna 2016 vajaat 2 prosenttia vuodesta 2015.

Kilpailuissa tänä vuonna noin 2300 asuntoa

Julkisena hankintayksikkönä Att kilpailuttaa kaikki asuntokohteet. Tänä vuonna kilpailutetaan noin 2300 asunnon rakentaminen. Rakentamisen korkeasuhdanteessa kilpailutuksen onnistuminen on kustannusten kannalta oleellista.

”Urakkatarjouksiin on tullut vastauksia vaihtelevasti, yhdestä viiteen”, Marjamaa sanoo.

Att on käyttänyt viime aikoina vaihtelevasti eri urakkamuotoja, jotta kustannukset saataisiin pysymään kurissa. Mukana on ollut pitkästä aikaa myös KVR-hankkeita ja SR-kilpailuja.

”Me asetamme laatutavoitteen, ja rakennusliikkeet ovat voineet käyttää omaa osaamistaan teknisissä ratkaisuissa”, Marjamaa sanoo.

Kustannuksia pyritään alentamaan myös sillä, että kaupungin koko asuntotuotannon ketju on sitoutettu yhteistyöhön. Esimerkiksi kaavoituksen ja muiden tahojen pitää toimia saman päämäärän eteen. Myös Helsingissä yleistynyt kumppanuuskaavoitus on mahdollistanut kohteiden toteutuskelpoisuuden varmistamisen jo alkuvaiheessa.

Asukkaalle oleellista asumiskustannus

Att seuraa rakennuskustannuksia tiukasti hankeen edetessä.

”Tiukka kustannusohjaus ja rakentajia kiinnostavat isot kohteet”, Marjamaa summaa edullisten kustannusten perusteita.

Marjamaan mukaan Att on saanut viime aikoina riittävästi tontteja kaupungilta. Ongelmana on kuitenkin se, että tonttiolosuhteet ovat Helsingissä monin paikoin vaikeat.

Hän toivoo, että Ara seuraisi rakennuskustannusten sijasta asumiskustannusten edullisuutta. Jos tuijotetaan pelkkää rakennuskustannusta, ranta-alueiden rakentaminen on Ara-hinnalla vaikeaa.

”Asukkaalle merkitsee asumiskustannus, ei rakentamiskustannus”, Marjamaa sanoo.

”Rakenteiden on myös oltava elinkaarikustannuksiltaan edullisia, joten köyhän ei kannata rakentaa halpaa.”

Marjamaa haluaa myös kumota myytin, jonka mukaan nyt halutaan erityisen pieniä asuntoja.

”Eivät ihmiset halua pieniä asuntoja, vaan pieniä asumiskuluja. Pelkkien pienien asuntojen tuottaminen on vaaraksi kaupunkikehitykselle”, hän sanoo.

Marjamaan mukaan Att:n asumisoikeusasunnot osoittavat, että ihmiset valitsevat isompia asuntoja, jos niihin on varaa. ”Perheasunnoista on tullut Aso-taloissa tavoiteltuja asuntoja”, Marjamaa sanoo.

Att:n Maunulan hitas-kohteeseen oli hänen mukaansa kymmenkertainen määrä hakijoita asuntojen lukumäärään verrattuna.

Marjamaan mukaan on tuotettava eri kokoisia asuntoja. ”Pitäähän perheidenkin pystyä asumaan.”

Juttua on päivitetty lisäämällä Sisko Marjamaan kuva.

Keskustelu artikkelista: 4 kommenttia

  • Juuri näin. Eivät pienet asunnot, yksiöt, kiinnosta ihmisiä ”an sich” vaan nimenomaan edulliset asumiskustannukset.

    Asumistuki voitaisiin asteittain lopettaa. Se nostaa hintoja.

    Vastaa
  • Totuus on vaan se että asunnon koko on suoraan verrannollinen asunnon hintaan ja asunnon kuluihin. Toki muitakin vaikuttavia asioita on, mutta ne ovat marginaalisia. Osoittaa täydellistä tietämättömyyttä ja todellisuudentajun puutetta jos väittää muuta.

    Siis näin jos rakentamisen tasoa ohjataan kuten suomessa tehdään, eli asuntojen laadulliseen ja tekniseen tasoon uudistuotannossa ei voida järkevästi vaikuttaa. Kokoajan tulee kaikkea uutta ja kivaa kustannuksia nostavaa, joka kirjataan rakennusmääräyksiin vaatimuksiksi. No eipä näissä instansseissa koskaan ole maksajat edustettuina, ainoastaan maksajasta hyötyvät, siksi näin.

    Vastaa
  • HASOn kohteissa rakentamiskustannukset ovat keskimäärin edullisemmat kuin uusissa ARA-vuokratloissa. Ehkä ne saavat Helsingin kaupungilta edullisempia, helpommin rakennettavia tontteja. Samaa mieltä siitä, rakentamisen hintaa korkealla pitäviä rakentamismääräyksiä ja säädöksiä tulisi kriittisesti tarkastella ja karsia missä mahdollista. Ihmiset edellä.

    Vastaa
  • Kääntöpuoli

    Perusongelmana rakentamisessa ovat liian jyrkät nousu- ja laskusuhdanteet.
    ATT:n toiminta ruokkii ylikuumentunutta rakentamisbuumia.
    ATT:n hankkeiden tarvitsemien tuotantopanosten (työvoima, rakennustarvikkeet, suunnittelu, jne.) määrä kiihdyttää osaltaan hintojen nousua, vaikka ATT:n asuntojen myyntihinnat olisivat muita rakennuttajia alempia.
    .
    Tällaisten tuotantopyrähdysten sijaan julkisen rakennuttajan pitäisi pyrkiä tasaiseen tuotantovauhtiin. Eli rakentamisen määrää tulee lievästi lisätä,kun suhdanteet ovat matalat ja lievästi jarruttaa, kun suhdanteet ovat kuumat.

    Hyvä kumminkin, että rakennetaan.

    Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia