Talous Mikko Kortelainen Ei kommentteja

Rakentaminen ei hyydy — sote-hankkeille jo yli miljardin euron poikkeusluvat

Poikkeuslaki ei näytä kovin paljoa hillitsevän sairaala- ja muita sote-rakennushankkeita.

Sote-rakennushankkeita koskeva poikkeuslaki on voimassa vuoden 2019 loppuun.

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on toistaiseksi hyväksynyt kaikki poikkeuslupahakemukset, jotka ovat koskeneet poikkeuslain alaisia sosiaali- ja terveyshuollon (sote) rakennushankkeita.

Hyväksyttyjen hankkeiden yhteisarvo on helmikuun puolivälissä 1,38 miljardia euroa.

Poikkeuslaki tuli voimaan viime heinäkuussa. Lailla pyritään estämään sote-ratkaisujen kannalta hukkaan menevät investoinnit. Pääsääntöisesti kaikkiin yli viiden miljoonan euron investointeihin on saatava STM:n myöntämä poikkeuslupa.

Hyväksynnöistä päättää perhe- ja palveluministeri Juha Rehula (kesk.).

Hyväksyttyjä hakemuksia jo 43 kappaletta

Erityisasiantuntija Anne Arvonen sosiaali- ja terveysministeriöstä kertoo, että tähän mennessä hyväksyttyjä hakemuksia on 43. Hakemistahti on hiljenemään päin, sillä tämän vuoden puolella on tullut vain kuusi hakemusta. Hyväksyttyjen hakemusten lisäksi viisi hakemusta on vireillä.

Lupia ovat hakeneet kunnat, kuntayhtymät ja sairaanhoitopiirit. Noin puolet hakemuksista koskee sosiaalihuollon rakennushankkeita ja toinen puoli terveydenhuollon kohteita. Osa hakemuksista on koskenut hyvinvointikeskuksia, joihin sijoittuu sekä sosiaali- että terveyspuolen palveluita.

Kaikkiaan 11 sairaanhoitopiirille on myönnetty poikkeuslupia yhteensä 1,047 miljardin euron arvosta. Kunnille myönnettyjen poikkeuslupahankkeiden arvo on 336,1 miljoonaa euroa.

Arvosen mukaan yhtään poikkeuslupahakemusta ei ole hylätty, mutta niitä on muokattu hakuprosessin aikana. Rakennuskokonaisuudesta on saatettu poistaa osia, joiden käynnistäminen lykkääntyisi ajalle, jolloin maakunnat päättävät investoinneista. Tai on haettu poikkeuslupaa, mikä ei kuulu lain piiriin.

Laki vaikuttanut, vaikka hylkäyksiä ei ole

Vaikka kaikki hakemukset on hyväksytty, siitä ei voi Arvosen mukaan tehdä johtopäätöstä, että laki olisi ollut turha.

Laki on toiminut ennakoivasti ja karsinut hankkeita, jotka eivät ole tarkoituksenmukaisia uusissa sote-rakenteissa. Hänen mukaansa Kuntaliittoon on tullut lakiin liittyen useita kyselyjä, ja hankkeiden toteuttamisesta on lain takia luovuttu tai niitä on siirretty.

Poikkeuslupaa hakeneet tahot ovat Arvosen mukaan myös joutuneet miettimään muun muassa sitä, miten tulevaisuuden ratkaisut otetaan huomioon uusittaessa esimerkiksi elinkaarensa lopussa olevia tiloja.

”Hakijat ovat joutuneet miettimään, miten kohteessa otetaan huomioon digitaalisuuden tuomat mahdollisuudet tai erilaisten toimintojen integroiminen”, hän sanoo.

Myös tilojen muuntojoustavuus on Arvosen mukaan tärkeää. Esimerkiksi terveyskeskuksen vuodeosaston kohdalla saatetaan miettiä, ovatko tilat muutettavissa tehostetun palveluasumisen paikoiksi, jos vuodeosaston tiloja ei enää tarvita.

Poikkeuslaki on voimassa vuoden 2019 loppuun

Arvonen kehuukin poikkeuslupahakemuksia hyvin mietityiksi. Hankkeita on saatettu pohtia useita vuosia, ja nyt ne ovat tulleet urakkakilpailuvaiheeseen tai ovat pitkän aikavälin investointisuunnitelmassa rakentamisvaiheessa.

Hankkeista on myös kyselty ministeriöstä etukäteen ja reagoitu saatuun palautteeseen.

”Yleensä hakemukset ovat olleet suhteellisen hyvin perusteltuja ja tulevat sote-ratkaisut on otettu hyvin huomioon. Tiloja koskeva riskihän jää pitkällä aikavälillä kunnalle, sillä poikkeusluvan saaminen ei takaa, että maakunta käyttäisi tiloja”, Arvonen sanoo.

”Sellaisia hakemuksia ei ole tullut, joista näkisi, että kunnat olisivat halunneet seiniä rakentamalla turvata palvelujen pysymisen alueella.”

Poikkeuslain viiden miljoonan euron raja ei koske normaaleja vuosihuoltoja eikä sellaisia investointeja, jotka ovat valvontaviranomaisten tarkastusten perusteella välttämättömiä.

Poikkeuslaki on voimassa vuoden 2019 loppuun.

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia