Uutiset Seppo Mölsä 7 kommenttia

Kaavoituksen ja rakentamisen sääntelyä keventävä laki voimaan 1.5

Vappupäivänä tulee voimaan maankäyttö- ja rakennuslain muutos, joka helpottaa huomattavasti kaavoitusta ja rakentamisen luvitusta.

Keskeiset uudistukset koskevat vähittäiskaupan suuryksiköiden sääntelyä, hajarakentamista, asemakaavoitusta sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten roolia.

Kaupan suuryksikön kokoraja tuplaantuu

Vähittäiskaupan suuryksikön kokoraja nousee 2000:sta 4000 kerrosneliömetriin. Maakuntakaavassa vähittäiskaupan suuryksikön enimmäismitoitus pitää jatkossa osoittaa vain keskusta-alueen ulkopuolella.

Myös jatkossa vähittäiskaupan suuryksiköt tulee ensisijaisesti sijoittaa keskusta-alueelle. Jos palvelujen saavutettavuus voidaan taata, voi suuryksikön sijoittaa kuitenkin myös muualle. Jos suuryksikkö sijoitetaan keskustan ulkopuolelle, ei kaupan laatua enää tarvitse ottaa kaavoituksessa huomioon.

Helpotusta kylärakentamiseen

Mahdollisuus ohjata rakentamista suoraan yleiskaavalla laajenee myös sellaisiin kyliin, joissa on rakentamispaineita. Sama koskee kyläalueiden ulkopuolista haja-asutusaluetta. Myös kylien ranta-alueiden nykyistä tiiviimpi rakentaminen helpottuu.

Maatilan lisärakentaminen on jatkossa aiempaa helpompaa. Suunnittelutarveratkaisua ei enää tarvita maatilaan kuuluvalle rakennukselle, jota tarvitaan maa- ja metsätaloudessa. Tällainen rakennus voi olla esimerkiksi tuotanto- ja varastorakennus tai eläinsuoja.

Vapaa-ajan asunnon voi muuttaa pysyvään asuinkäyttöön entistä joustavammin. Kunta voi osoittaa rakennusjärjestyksessään sellaiset kaavoittamattomat alueet, joilla muutoksen voi tehdä ilman, että tarvitaan poikkeamispäätöstä tai suunnittelutarveratkaisua. Vain kunnan rakennuslupa tarvitaan.

Kuntien kehittämiseen vauhtia, ELY-keskusten rooli muuttuu
Asemakaavoituksesta tulee ketterämpää, kun asemakaavaa voi muuttaa vaiheittain. Aiemmin näin oli mahdollista toimia vain maakunta- ja yleiskaavojen kohdalla.

Jos yleiskaava on ilmeisen vanhentunut, voi asemakaavan myös perustellusta syystä laatia tai muuttaa vastoin yleiskaavaa.

ELY-keskusten rooli muuttuu konsultoivaksi. Ne eivät jatkossa enää ohjaa kuntien alueidenkäyttöä ja rakennustoimen järjestämistä. Samalla ELY-keskusten valvontatehtävää ja valitusoikeutta rajataan. Nämä koskevat jatkossa ainoastaan ratkaisuja, joilla on valtakunnallisia tai maakunnallisesti merkittäviä vaikutuksia.

 

Keskustelu artikkelista: 7 kommenttia

  • Osa muutoksista muuttaa rakennuslupien saantiedellytyksiä heti toukokuun alussa, kun taas vapaa-ajan asuntojen vakituisiksi asunnoiksi muuttamisedellytyksiä koskeva lakimuutos muuttaa toiminta hitaasti. Ehtona sen osalta kun on rakennusjärjestykseen tehtävä muutos. Osa kunnista muuttaa rakennusjärjestyksiään niin hitaasti (esim. kerran vuosikymmenessä), että voi mennä vuosikausia ennen kuin monet kunnat ovat rakennusjärjestyksiään seuraavan kerran muuttaneet. Tosin tuo asia koskee ensisisjaisesti mökkikuntia, ja voi olla, että niille tulee nyt intressejä aikaistaa seuraavaa rakennusjärjestyksen muutosta.

    Vastaa
  • Tuossa uudistuksessa ei nyt kovin paljon kevennetty haja-alueen rakentamista.

    Nyt kun en enää ole virassa, voin todeta, että tulkitsin, että oikeusvaikutteista yleiskaavaa voitiin jo aiemminkin käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena, Sehän on vain tulkintaa, mikä on alue johon kohdistuu rakennuspaineita.

    Sekin on vain tulkintaa mikä on maatilan talousrakennus. Maatilan talousrakennuksen on jo aiemmin voinut myöntää suorana lupana ilman suunnittelutarveratkaisua.

    Vastaa
  • Sikäli kun minä tuon ymmärrän, ei tuo laki ollenkaan helpota loma-asunnoksi kaavoitetun asunnon muuttamista vakituiseksi asunnoksi. Se aika hullua sinänsä. Juuri kaavoitetulla alueilla olevat loma-asunnot olisivat varustukseltaan ja rakennustavaltaan kaikkein valmiimpia vakituiseen asumiseen (on vesijohdot, viemäröinti, jätehuolto kunnossa jne). Haja-asutusalueilla olevat loma-asunnot eivät välttämättä edes sovellu vakituiseen asumiseen ja ovat usein varustukseltaan vaatimattomia. Nyt niitä saa käyttää sitten vakituiseen asumiseen. Niinkö oli tarkoitus?

    Vastaa
    • Rakennusjärjestyksen kautta pystyy nykyisen lain mukaan vaikuttamaan vain sellaisiin asioihin, joista kaava ei määrää toisin. Jos kaava ja rakennusjärjestys ovat ristiriidassa, lain mukaan kaava menee ohi. Tuosta johtuen rakennusjärjestyksen linjaukset käyttötarkoituksen muutoksiin liittyen pätevät vain silloin, jos kaava ei sana toisin. Hallituspuolueissa taisi olla toiveita keventää käyttötarkoituksen muuttamismahdollisuuksia myös kaava-alueilla, mutta lakimuutos tehtiin nyt sellaisella tavalla, joka pätee lähinnä kaava-alueiden ulkopuolella.

      Mitä soveltuvuuteen vakituiseen asumiseen tulee, niin käyttötarkoitusmuutokset edellyttävät jatkossakin aina normaalin rakennusluvan. Jos viranomainen katsoo, että rakennus ei sovellu vakituiseen asumiseen, käyttötarkoitusmuutokseen ei jatkossakaan saa lupaa. Tähän asti on tavallaan vaadittu ”esilupa” ja varsinainen ”rakennuslupa”, joista ensimmäinen vaihe jää jatkossa pois niissä tapauksissa, joissa rakennusjärjestyksessä on käyttötarkoituksen muutokset mahdollistettu pelkän rakennusluvan hakemiseen perustuvalla menettelyllä.

      Jore lienee aivan oikeassa siinä, ettei tuossa käytännössä kovin paljoa kevennetty haja-asutusalueiden rakentamisasioita. Isoimmat muutokset olivat kaupan suuryksikön koon muutos sekä ELY-keskusten valvontatehtävän ja valitusoikeuden rajaukset. Maatilarakentamisen lupamenettelyä ei lopulta kevennetty asuinrakennusten osalta, jota jotkut olivat koittaneet lobata perusteluna sukupolvenvaihdosten parempi mahdollistaminen. Käyttötarkoituksen muuttamista koskeva lainkohta voi rakennusjärjestyksen muuttamisen jälkeen säästää rakennushanketta suunnittelevalta yhden luvan hakemisen kustannukset (lupamaksu ja luvan hakuun kuluva aika). Vapaa-ajan asuntoja paljon omaavassa Sallassa lakiuudistuksesta innostuttiin, ja siellä uuden lain mukainen rakennusjärjestys laitettiin lausunnoille jo maaliskuussa, mutta monessa muussa kunnassa voi mennä vuosiakin ennen kuin rakennusjärjestyksiä seuraavan kerran uusitaan, eikä silloinkaan käyttötarkoituksen muutoksiin liittyvän lupamenettelyn keventämistä välttämättä kaikkialla toteuteta joko lainkaan tai ainakaan kovin suuressa laajuudessa.

      Vastaa
  • Miten varmistetaan rakennusfysiikan toimivuus eri(laisissa) seinämärakenteisiin tulevissa muutoksissa? Ei ole aivan tee-se-itse -oivalluksin tehtävissä.

    Vastaa
    • …keventämällä valvontaa.

      Vastaa
    • Lapsellinenoptimisti

      Korjauksessa voi kaiken valvonnan sivuuttaa helposti, ja asentajat ovat kuin isoja lapsia näissä terveen rakentamisen kysymyksissä, pitää saada homma äkkiä peiteltyä ja laskutukseen.

      Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia