Suunnittelu Seppo Mölsä 9 kommenttia

Suunnittelu- ja konsultointialan osaajavaje kasvaa vähintään 9 000 henkilöllä vuosina 2017-2025

Rakennuspuolen suunnittelijapula jatkuu vielä pitkään. Vajetta on rakennetekniikassa, LVI-tekniikassa, geotekniikassa, rakennuttamisessa ja kiinteistöjohtamisessa sekä sähkö-, tele- ja turvatekniikassa.

Kuva: VR Track

Suunnittelu- ja konsultointiala on kasvanut jo usean vuoden ajan voimakkaasti, ja myös tulevaisuuden näkymät ovat positiiviset. Ala työllistää eniten tekniikan ja liikenteen koulutusaloilta korkeakoulutettuja asiantuntijoita. Suunnittelu- ja konsultointialan menestys on sidoksissa osaavaan työvoimaan, josta on useilla päätoimialoilla jo nyt vajausta.

Arkkitehtuurissa ja rakentamisessa ikääntyminen on oheisen graafin mukaan poikkeuksellisen johtuen osin 90-luvun lamavuosina tehdyistä isoista koulutuksen leikkauksista.

Eläkkeelle vuosittain jäävien työntekijöiden määrä kasvaa jatkuvasti lähivuosina. Kasvava eläköityminen yhdessä toimialan kasvun kanssa syventää osaajavajetta merkittävästi.

Asia selviää suunnittelu- ja konsultointialan toimialajärjestö SKOLin tekemästä selvityksestä, jossa kartoitettiin toimialan menestyksen kannalta viiden keskeisen opintoalan korkeakoulutuksen tutkintomääriä sekä työvoiman kysyntää vuosina 2017-2025 hitaan ja nopean kasvun skenaarioissa.

Selvityksessä tarkasteltiin arkkitehtuurin ja rakentamisen, kone-, metalli- ja energiatekniikan, sähkö- ja automaatiotekniikan, prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikan sekä ajoneuvo- ja kuljetustekniikan opintoaloja.

Hitaan kasvun skenaariossa vajetta syntyy vuosittain keskimäärin 1000 osaajan verran. Nopeassa kasvussa vajaus olisi peräti 1600 osaajaa vuodessa. Osaajavajetta syntyy kokonaisuudessaan vähintään 9000 korkeakoulutetun verran vuosina 2017-2025. Tulosten perusteella nykyisillä aloituspaikkamäärillä valmistuvien määrä jää huomattavasti alan todellista työllistämispotentiaalia pienemmäksi.

”Tarve tekniikan ja liikenteen korkeakoulutettujen määrän lisäämiselle on ilmeinen. Lisätarve on niin mittava, ettei sitä voida täyttää ainoastaan aloittaneiden määrän lisäämisellä. Kovin suureen lisäykseen ei edes riitä Suomessa tällä hetkellä soveltuvia aloittajia eli pitkän matematiikan kirjoittajia”, SKOLin toimitusjohtaja Matti Mannonen kommentoi. Työvoiman huono saatavuus asettaa haasteita jopa maltillisen kasvun tilanteessa.

Yritykset toivovat pikaisia toimia

Kyselytutkimuksen perusteella tuntuvaa vajetta vastavalmistuneista työnhakijoista on jo nyt muun muassa rakennetekniikassa, LVI-tekniikassa, geotekniikassa, rakennuttamisessa ja kiinteistöjohtamisessa sekä sähkö-, tele- ja turvatekniikassa. Erityisesti vaje arkkitehtuurin ja rakentamisen opintoalan korkeakoulutetuista on muodostumassa kriittiseksi.

”Suunnittelu- ja konsultointiala muuttuu nopeasti. Alan muutos tulee huomioida myös opetussisällöissä, tutkimuksessa ja yritysten sekä oppilaitosten välisessä yhteistyössä. Yrityksissä on paljon tietotaitoa, jonka avulla esimerkiksi koulutuksellisia sisältöjä voitaisiin kehittää”, Ramboll Finlandin toimitusjohtaja Kari Onniselkä pohtii.

”Tulevaisuudessa työntekijöiltä vaaditaan nykyistä laajempaa ymmärrystä myös oman erikoisalan ulkopuolelta, tehokkaampaa yhteistyötä eri tekniikan osa-alueiden kesken ja käyttäjien huomioimista. Muuntautumiskyky ja kokonaisuuksien johtaminen korostuvat entisestään ja esimerkiksi muuntokoulutusmuodot voisivat olla osa ratkaisua kasvavaan osaajapulaan”, Sweco PM:n Maija Jokela kommentoi.

Suunnittelu- ja konsultointiala kansainvälistyy kovaa vauhtia. ”Suurempi osa työstä on mahdollista ja pitääkin tehdä yritysten tytär- ja yhteistyöyrityksissä Suomen ulkopuolella. Meidän tulee rekrytoida lisää ulkomaalaisia huippuosaajia osana oman osaamisen kehittämistä. Myös Suomessa tutkinnon suorittavat ulkomaalaiset opiskelijat tulee sitouttaa nykyistä paremmin suomalaisiin työpaikkoihin jo opiskeluvaiheessa”, kommentoi Elomaticin hallituksen puheenjohtaja Olli Manner.

Selvityksen tulokset muodostuivat kolmessa osassa. Ensin selvitettiin peruskehitys, joka kuvaa työllisten määrän kehityssuuntaa tutkintoennusteen mukaisten tutkintomäärien ja eläköitymisen erotuksena. Tämän jälkeen kyselytutkimuksen avulla tarkasteltiin työvoiman kysyntää vuosina 2017-2025 hitaan ja nopean kasvun skenaariossa. Lopuksi huomioitiin aloittajatarve eli kuinka paljon aloittavia opiskelijoita tulevaisuudessa tarvittaisiin työvoiman kysynnän täyttämiseksi.

Kuva: VR Track

 

Keskustelu artikkelista: 9 kommenttia

  • Entinen suunnittelija

    Eipä ole noihin orjahommiin ikävä tullut sen jälkeen kun 10 vuotta sitten siirryin pöydän toiselle puolelle. Se että SKOL, Sweco ja kumppanit liputtavat työvoimapulaa ei tarkoita että alalta heruisi kummoista palkkaa, varsinkaan kun suhdanne tästä hieman jäähtyy.

    Vastaa
  • On ihan hyvä, että Swecolla on havaittu, että projektissa pitäisi olla ymmärrystä ja kykyä kokonaisuuksien hallintaan. Ei riitä, että on hoidettu vain oman selustan varmistaminen.

    Vastaa
  • Lapsellinenoptimisti

    Tekniikan alalle jopa yliopistoihin hakeutuvat analyysiä opettelemaan keskinkertaisuudet, sitten nänä vennamolaisten vesat toimivat keskittyneissä bulkkitehtaissa ryhmäpäällikköinä matriisissa kinastelemassa siitä, kuka itse vaivan näkee. Saako tällainen erityisasiantuntija ja matriisipäällikkö enää mikroa auki ilman helpdeskiä, tutkiakseen homekoulun mikroilmastoa pitkällä tikulla, jotta saisi aikaan lapsellisen raportin tyhmälle ja avuttomalle kunnan projekti-insinöörille.

    Vastaa
  • Selvityksessä on näköjään oletettu eläkeiän pysyvän Suomessa samana vuoteen 2025 asti, perustellen tällaista laskentatapaa jollain vuodelta 2011 peräisin olevalla lähteellä. Suomessa on muutettu eläkelakeja niin, että alin vanhuuseläkeikä nousee tästä vuodesta lähtien 8 vuotena peräkkäin 3 kuukautta joka vuosi (vuoden 1955 jälkeen syntyneiden osalta) niin, että 8 vuoden päästä alin vanhuuseläkeikä on 2 vuotta korkeampi (65 vuotta) kuin mitä se oli viime vuonna (63 vuotta). Vuonna 2025 alin vanhuuseläkeikä on nykyisten päätösten mukaan siis 65 vuotta, mutta eläkejärjestelmää muutetaan melkein joka vuosikymmen, joten varmaan 2020-luvullakin joku muutos eläkejärjestelmään taas tehdään. Kaikki toki eivät jatka töissä alimpaan vanhuuseläkeikään asti, vaan osa lopettaa työt aiemmin ja osa myöhemmin, ja osa harrastaa jonkinlaisia osa-aikaeläköitymisratkaisuja, mutta aika yleisesti valtion tekemien päätösten silti odotetaan pitkällä tähtäimellä johtavan keskimääräisen eläköitymisiän nousuun. Asia saattaa tarkoittaa suunnittelualan työvoiman laajenemisesta loppupäästä usealla tuhannella verrattuna uutisessa esitettyyn kuvaajaan, joka on poimittu selvityksestä. Selvityksessä oletettiin eläkeläisiksi kaikki 68-vuotiaat, 85 % 64-68-vuotiaista ja 70 % 62,8-64 -vuotiaista – mutta jatkossa isompikin osuus työvoimasta saattaa pysyä osana työvoimaa pidempäänkin.

    Vastaa
  • Lapsellinenoptimisti

    Hallitusohjelman leikkaukset tekevät mahdottomiksi yritysten esittämien toiveiden toteuttamisen, syventävän oppiaineksen osuutta on mahdoton kasvattaa, kun saataisiin opseissa vaadittava asia edes liitutaululle. Kaikki nuo kuvaajien tutkimusohjelmat kouluttavat rivisuunnittelijoita vasta-alkajista, operatiivisen tason kykyjä ei maassamme kouluteta missään, koska opetuspuolella ei tällaista tietämystä ole. Yritysmaailman luennoitsijat taas joutuvat peittelemään sitä, että eivät osaa opettaa. He salaavat opetusmateriaalinsakin, koska se on lapsellisen kehnoa, mutta oppilaitokselle halpaa, koska he eivät kuulu vakituisiin. Mitä asiantuntijuutta tällaisten nettisivujen lukeminen kasvattaa, kyllä ne asiat on omatoimisesti otettava kypsyttelyyn, ei niitä missään anneta, kun pitäisi päästä eteenpäin. Lopuksi kontrasti työelämän ja arjen välillä voi olla niin suuri, että työstä tulee teeskentelyä ja silmän palvontaa. Tosiasiahan on, että pari suuryritystä siiloissaan pystyvät järjestämään syrjäisen pikkumaan kaiken bulkin, mitä määräykset edellyttävät, kaikki muut ovat hukkaa.

    Vastaa
  • Yritykset katsokaa peiliin

    Vajetta on vain yrityksistä joissa maksetaan mitä koulutus, kokemus vaatii. Missään eu alueella ei ole näin aliarvostettua ja palkattua toimihenkilöstöä mitä Suomessa on.

    Vastaa
  • Lapsellinenoptimisti

    On helppoa katsoa, missä ovi käy ja luodaan vain mainostamalla mielikuvaa työviihtyisyydestä. Asiantuntijaksi rupeaminen näin pienissä kuvioissa on melkoista uhkarohkeutta. Rakennusalan siiloista ei laskusuhdanteessa valmistuta mihinkään. Tässä artikkelissa peilataan menneeseen, ei sillä perusteella voi ennustaa. Joku Terho haluaa erota EU:sta ja siirtyä markkaan. Korot nousee pilviin, niin ei tarvita yhtään.

    Vastaa
  • Olen myös miettinyt, onkohan teknologiateollisuudelle juolahtanut mieleen, että palkkatasolla voi olla jotain vaikutusta alan houkuttelevuuteen.

    Vastaa
  • Kyllähän siinä saa suunnitella kun direktiiviä ja muuta normia tulee lisää kuin turkin hihasta. Toivottavasti asiakkaat jaksavat maksaa tai kone sakkaa.

    Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia