Konkurssien määrä lisääntymässä, vaikka rakentamisessa täysi höyry päällä

Konkurssien määrä rakennusalalla kulkee eri tahtia suhdanteiden kanssa.

Kuva: Juha Salminen

Ovi- ja ikkunavalmistaja Skaalan ajautuminen yrityssaneeraukseen ja Näätätien Rakennuspalvelun, entisen Kenno-Rakenteen, konkurssi kertovat osaltaan siitä, että konkurssien määrä rakennusalalla kulkee eri tahtia suhdanteen kanssa.

Taustalla voi myös olla virheratkaisuja, eikä kasvu jakaudu rakennusalalla tasaisesti.

Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Sami Pakarisen mukaan rakennusalan konkurssien määrä laski viime vuonna finanssikriisiä edeltäneelle tasolle. Tänä vuonna konkurssien määrä on kääntynyt kasvuun.

”Viime vuonna konkursseja tuli 476 kappaletta, kun vuosina 2011–2012 oltiin 760 konkurssissa. Tänä vuonna ollaan jo 475 konkurssin tasolla. Konkurssien määrä pyörinee seuraavat vuodet noin 500:ssa, jos noususuhdanne jatkuu. Konkurssiin menneiden yritysten henkilöstömääristä voisi päätellä, että nurin on mennyt aiempaa isompia yrityksiä”, Pakarinen sanoo.

Foreconin johtava neuvonantaja Pekka Pajakkala vahvistaa Pakarisen havainnon.

”Vaikka rakentaminen oli kohtuullisen hiljaista, niin konkurssimäärät putosivat vuosina 2015, 2016 ja 2017. Kuluvan vuoden aikana konkurssiin haettujen yritysten henkilöstön määrä on kääntynyt jonkin verran kasvuun”, Pajakkala kertoo.

Hän kuitenkin uskoo lähivuosien konkurssimäärien pysyvän vielä maltillisina.

Miksi konkursseja keskellä nousua?

Suhdanneherkällä rakennusalalla esimerkiksi talojen uudisrakentamisen määrät vaihtelevat voimakkaasti, samoin konkurssien määrä.

”Karkean tarkastelun perusteella talonrakennusalan konkurssien määrä käyttäytyy kuten voisi kuvitella, eli rakentamisen kääntyessä kasvuun konkurssien määrä kääntyy laskuun ja päinvastoin. Konkurssien määrä näyttäisi kuitenkin alkavan kasvaa jo ennen rakentamisen voimakkaan kasvujakson päättymistä. Yritykset eivät ole hallinneet kasvua: töitä on saatettu ottaa liikaa eivätkä resurssit ole riittäneet, niiden kasvattaminen ei ole onnistunut tai on tullut kalliiksi”, Pajakkala kertoo.

Hänen mukaansa rakentamisen konkurssien määrä myös kasvaa melko pitkään rakentamisen voimakkaan kasvuvaiheen jälkeen.

”Vuosina 2014 ja 2015 olivat alamäessä sekä rakentamisen että konkurssien määrä. Syynä normaalista kehityksestä poikkeamiseen saattavat olla nollatason korko ja nollatason kustannusnousut. Rakentamisen kasvu käynnistyi syksyllä 2015. Konkurssien määrä on kääntynyt kasvuun alkukeväästä 2017.”

Suhdanteiden lisäksi rakentamisen konkurssien määrän vaihtelun taustalla on muitakin tekijöitä. ”Esimerkkejä näistä ovat yritysten ydinprosessi ja johtaminen, kyky vastata toimintaympäristön muutoksiin, virheelliset investoinnit, suuret muutokset asiakkuuksissa, rahan saanti ja hinta sekä raaka-aineiden ja rakennusalan tuotteiden hintamuutokset”, Pajakkala sanoo.

Yleisesti ottaen ylikysynnän ongelmaa ei asiantuntijoiden mukaan kuitenkaan vielä ole.

”Markkina on mennyt kokonaisuutena alaspäin monta vuotta. Jos yrityksellä on ollut tiukkaa, nousuun ei ole päästy hyvistä asemista”, Pakarinen toteaa.

”Hintakilpailu on ehkä jatkunut, sillä rakentamisen kasvusta huolimatta rakennuskustannukset ovat tässä kasvuvaiheessa nousseet vain vähän”, Pajakkala kertoo.

Kasvu jakautuu epätasaisesti

Kasvu jakautuu rakennusalalla epätasaisesti.

”Moni rakentamisen sektori kasvoi viime vuonna vain muutaman prosentin, kun esimerkiksi uudisrakentaminen kasvoi 16 ja koko rakentaminen 5 prosenttia. Juuri nyt rakennetaan paljon nimenomaan pieniä kerrostaloasuntoja, joten esimerkiksi betonielementeistä on pulaa, kun taas eristeitä menee saman verran kuin ennen”, Pakarinen sanoo.

Tuoteteollisuutta on painanut myös vuonna 2011 alkanut omakotitalorakentamisen alamäki.

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia