Vuotovahingot ovat lisääntyneet huimasti. Niitä pääsee syntymään, jos talojen kuntoa ei tutkita kunnolla eikä remontteja tehdä ajoissa. Näin kulut ja vastuut jakautuvat kylpyhuoneremonteissa, jos rakenteista löytyy kosteutta.
Taloyhtiöistä jopa 78 prosentissa osakkaat ovat epäilleet vesivahinkoja tai kosteus- ja sisäilmaongelmia kolmen viime vuoden aikana. Hallituksen virallisesti toteamia ongelmia oli 62 prosentissa taloyhtiötä.
Asia selviää Kiinteistöliitto Uusimaan taloyhtiöille teettämästä tuoreesta kyselytutkimuksesta. Siihen vastasi 1 315 taloyhtiön hallituksen puheenjohtajaa.
Liiton toiminnanjohtaja Mika Heikkilä pitää yllättävänä sitä, ettei eri-ikäisten talojen välillä ole suuria eroja ongelmien määrässä.
”Tutkimustulosten perusteella 2000-luvulla rakennetuissa taloissa on suunnilleen saman verran vesi- ja kosteusvahinkoja kuin kymmeniä vuosia vanhemmissa taloissa”, Heikkilä sanoo.
Kyselytutkimuksen mukaan vesivahinkoja on eniten ennen vuotta 1950-lukua rakennetuissa taloissa, kun taas kosteusongelmat ovat tyypillisiä varsinkin 1980- ja 1990-luvuilla rakennetuissa taloissa.
Vuotovahingot ovat lisääntyneet koko 2000-luvun. Viime vuonna vuotovahingoista maksetut korvaukset nousivat ennätyksellisen suuriksi, ja ne ylittivät ensi kertaa palovahingoista maksetut korvaukset.
Vuotovahingoista maksettiin korvauksia noin 174 miljoonaa euroa eli vajaat 500 000 euroa joka päivä. Se on lähes 80 miljoonaa enemmän kuin 15 vuotta sitten.
Vuotoja pääsee syntymään, jos talojen kuntoa ei tutkita kunnolla eikä remontteja tehdä riittävän ajoissa, sanoo Finanssialan johtava asiantuntija Petri Mero.
”Asuntokannan keski-ikä kasvaa koko ajan, mutta esimerkiksi putkiremontit laahaavat perässä. Ongelmia voidaan ennaltaehkäistä pitkäaikaisella kunnossapitosuunnitelmalla ja kuntoarvioilla. Korjauksia pitäisi jakaa hallitusti eri vuosille.”
Yksi yleisimmistä kosteusvaurion paikoista on kylpyhuone. Siellä kosteusvaurion aiheuttaa monesti vedeneristeen rikkoutuminen tai puutteellisuus.
Kiinteistöliitto Uusimaan lakimiehen Kirsi Ruudun mukaan kylpyhuoneet korjataan usein vasta, kun ne ovat ylittäneet käyttöikänsä.
”Valitettavan usein ne jäävät huomiotta myös silloin, kun yhtiö suunnittelee putkiremonttia. Kylpyhuoneita ja putkistoja tulisi käsitellä kokonaisuutena. Kylpyhuoneet tulevat jossain vaiheessa kuitenkin taloyhtiön maksettavaksi”, Ruutu sanoo.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Vuotovahingoista maksettiin viime vuonna korvauksia 500 000 euroa joka päivä”