Jukka Siren (oik.) on pikkuhiljaa siirtänyt vastuuta suunnittelusta kollegoilleen Jouni Pohtolle (vas.), Maria-Riitta Elomaalle ja Sinikka Muurimäelle. Kuvat: Siren Arkkitehdit ja Anne Kurki

Sireneillä on valtaisa arkkitehtuuriperintö

Siren Arkkitehtien historia on mielenkiintoinen. Yrityksen perustaja J.S. Sirén tunnetaan kansallisen monumenttirakennuksemme Eduskuntatalon suunnittelijana.

Kirjoittaja(t) Kaisa Salminen

Myöhemmin hän koulutti Teknillisessä korkeakoulussa arkkitehtuurin professorina toimiessaan kokonaisen sukupolven arkkitehtejä, mukaan lukien poikansa Heikki Sirenin ja tulevan miniänsä Kaija Sirenin.

J.S. Sirén keskittyi professorin työhön, ja hänen toimistonsa oli pieni. Alussa Heikki teki yhdessä isänsäkin kanssa töitä, mutta vuonna 1961 J.S. Sirénin kuollessa kaikki työt siirtyivät Kaijan ja Heikin toimistoon.

”Sodan jälkeen 1950-luvulla ja varsinkin 1960-luvulla alkoi voimakas Suomen uudelleenrakentaminen ja kansainvälistyminen. Se huipentui Bagdadin mahtavan konferenssipalatsin suunnitteluun 1970- ja 80-lukujen vaihteessa”, kertoo yritystä vuodesta 1984 luotsannut Jukka Siren, joka edustaa tämän kuuluisan arkkitehtisuvun kolmatta polvea. Toimiston nimi muutettiin samalla Siren Arkkitehdit oy:ksi.

Pomoakin uskaltaa nokittaa

Villa Siren rakennettiin 1950-luvulla Heikki ja Kaija Sirenin asuin- ja toimitilaksi Helsingin Lauttasaareen. Laajalle levittäytyvän matalahkon rakennuksen ovella tervehtii vastaanottavaisen oloisia arkkitehtejä.

Arkkitehtien Maria-Riitta Elomaan, Sinikka Muurimäen ja Jouni Pohton on tarkoitus ottaa tulevaisuudessa yhä enemmän vastuuta yrityksen toiminnasta. He ovat pitkäaikaisia työntekijöitä ja pitävät välitöntä ilmapiiriä tärkeänä työssä viihtymisen kannalta.

”On ilo, että ihmiset ovat pysyneet meillä pitkään töissä ja kestäneet minua pomonaan. Meillä ei ole mitään nokkimisjärjestystä, ja minunkin virheitä uskalletaan korjata”, Jukka Siren korostaa.

”Tämä on pientoimisto, missä kaikki tekevät tarvittaessa kaikkea, eikä mikään yhden miehen show. Meillä on nykyisin useita projektiarkkitehtejä ja suunnittelijatiimejä, jotka kykenevät itsenäiseen työhön.”

Monumentaalihankkeista yleisiin tarpeisiin

Toiminnan painopiste on muuttunut vuosien varrella. Suunnittelijaryhmät ovat Sirenin mukaan laaja-alaisempia kuin ennen ja projektit painottuvat ihmisten tai modernin yhteiskunnan yleisiin tarpeisiin, eikä monumentaalihankkeita ole juurikaan, kuten edeltävillä sukupolvilla.

Siren Arkkitehtien tunnetuimpiin hankkeisiin kuuluvat Suomen suurlähetystö Riadiin ja Suomen Pietarin-konsulaatti, joka valmistui historialliseen kaupunginosaan vuonna 2004.

Kotimaassa on suunniteltu esimerkiksi Raatin stadion, useita kouluja ja ammattikorkeakouluja, Puolustusvoimien ja Senaatin hankkeita, Kansallisteatterin peruskorjauksia, hyvinvointikampuksia ja monikäyttöisiä urheilurakennuksia.

Siren Arkkitehdit

  • Jukka Sirenin omistama monialainen arkkitehtitoimisto toimialanaan uudis- ja korjauskohteiden suunnittelu, erityisesti julkiset opetus-, liikunta- ja palvelurakennukset.
  • Perustettu 1928
  • Liikevaihto 1,6 Me (vuonna 2016)
  • Liiketulosprosentti keskimäärin 12-15
  • Kotipaikka Helsinki

Nykyaikaisista oppimisympäristöistä esimerkiksi Porvoon Campus ammattikorkeakoulu on saanut laajaa kansainvälistäkin huomiota uusien ratkaisujensa johdosta.

”Olemme rakentaneet uramme pitkiin asiakassuhteisiin. Kun kuuntelee asiakasta ja ottaa hänen asiansa omakseen, siinä on pitkän uramme ja hengissä pysymisen salaisuus.”

Työtavat mullistuneet

Vaikeiden lamavuosien jälkeen on ollut havaittavissa hallittua kasvua.

”Tuntui siltä, että koko Suomi pysähtyi 1990-luvulla. Lähes täydellisen hiljaiselon jälkeen toiminta lähti kuitenkin pikkuhiljaa uuteen nousuun. Nykyisin meitä on 18 työntekijää”, Siren kertoo.

Samaan aikaan digitalisaatio on mullistanut työtapoja.
”Useimmat kohteet mallinnetaan tänä päivänä. Tietomallista saadaan ulos paitsi visuaalinen 3D-malli myös kaikki tiedot siitä, miten talo rakennetaan. Kevyemmillä yhdistelmämalleilla tarkistetaan ja yhteensovitetaan lvi- ja sähköasennukset sekä rakenteet ristiriidattomiksi. Tietomalleja on alettu hyödyntää jo joillakin työmaillakin”, Elomaa täydentää.

Perusasioihin pitäisi Sirenin mielestä kiinnittää vielä enemmän huomiota.

”Jos suunnitteluaikataulut puristetaan liian lyhyiksi, prosessi ei ole laadullisesti, kustannuksellisesti eikä aikataulullisesti järkevästi hallittavissa”, hän muistuttaa.

Jukka Sirenillä on ollut isot saappaat täytettävinä, sillä vanhemmat ja isoisä olivat alan suuria nimiä itsenäisen Suomen alkuajoilta lähtien.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Sireneillä on valtaisa arkkitehtuuriperintö”

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi