Vahva puun tuoksu tulee vastaan valoisassa porrashuoneessa. Viimeiset asukkaat tekevät muuttoa Jyväskylän Kuokkalassa vuoden lopulla valmistuneeseen Puukuokka 2:een. Sen vieressä on käynnissä tilaelementtien asennus korttelin kolmannen kerrostalon työmaalla.
Puukerrostalokortteli on Lakean hanke. Tilaelementit valmistaa Pyhännän rakennustuotteen, PRT:n, Hartolan tehdas. Pääurakoitsija on JVR-Rakenne. Kohteen pääsuunnittelija on arkkitehtitoimisto Oopeaan perustaja, arkkitehti Anssi Lassila.
Sama joukkue on Puukuokan ensimmäisen rakennuksen takana. Vain rakennesuunnittelija on vaihtunut, nyt siitä vastaa A-Insinöörit.
Puukuokka valmistui vuonna 2014 ja sai Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon syksyllä 2015.
Kesän 2016 asuntomessut Seinäjoella esittelivät asuntosuunnittelultaan vastaavan puukerrostalon. Se poikkeaa julkisivuiltaan Puukuokan rakennuksista.
Jalostunutta asuntosuunnittelua
”Kaikki hyvä ja kaunis, mitä Seinäjoella nähtiin, on Puukuokassa vain kehittynyt ja jalostunut”, sanoo Rakennuslehdelle Puukuokan asuntosuunnittelua tammikuun alussa arvioinut arkkitehti Kaisa Vepsäläinen. Hänellä on vuosikymmenien kokemus asuntosuunnittelusta.
Jalostuminen on selkeästi nähtävissä myös Puukuokan ensimmäistä ja toista rakennusta verrattaessa. Pilottivaihe on selkeästi ohitettu.
Kehitystyön tulos
”Kehitystyötä on tapahtunut valtavasti. Olemme päässeet jo teolliseen puurakentamiseen. Työn alla oleva Puukuokka 3 on kuudes tilaelementtikohteemme. Emme puhu enää koerakentamisesta”, Lakean toimitusjohtaja Timo Mantila kertoo.
Välipohjan rakenteen muuttaminen CLT-rakenteesta rankarakenteeksi ja elementtien välisen tuplaseinän poistaminen ovat suurimmat rakenteeseen tehdyt muutokset ykkös- ja kakkostalojen välillä. Rankarakenteinen palkkivälipohja on akustisesti CLT-rakenteista parempi.
”Kantavat rakenteet ovat keventyneet, teräsosat parantuneet, ruuvaustekniikka kehittynyt ja asennustekniikka nopeutunut”, Mantila luettelee.
Puukuokassa on kiinnitetty erityistä huomiota kuivaketjun hallintaan. Kuivissa tehdasolosuhteissa valmistetut asuntoelementit asennetaan työmaalla kuivan kelin aikana sekä suojataan kattorakentein.
”Detaljointiin on löytynyt asunnoissa aiempaa parempia ratkaisuja. Materiaalit ja väritys ovat levollisia. Yksityiskohdat ja rakenteiden liitokset ovat kehittyneet hyvään suuntaan”, Vepsäläinen arvioi.
Esimerkiksi suurelementtien saumakohta ei näy yhtä selkeästi kuin aiemmassa kohteessa. Lähes huomaamattomat listat peittävät saumakohtia, ja asunnoissa on kauniita yhtenäisiä linjoja sekä siististi jatkuvia alakattoja.
”Jopa sprinklerin näkyvät putket on saatu istumaan kokonaisuuteen. Kauniin puukaton sähköasennukset poikkeavat edukseen ensimmäisen rakennuksen ratkaisuista.”
Olohuoneen ja ruokailutilan sekä keittiön ja eteisalueen väliset aukotukset suorastaan hivelevät silmiä. Keittiöiden mitoitus on onnistunut. Suuret lasipinnat ja lasiliukuovet liittävät parvekkeen asunnon sisätilaan ja lisäävät avaruuden tunnetta pienissä kaksioissa ja kolmioissa. Parvekkeiden lasitukset ja lasikaiteet muodostavat käyttökelpoisia lisähuoneita säiden armoilla olevassa maassa.
”Miellyttävä akustiikka ja hyvä sisäilma ovat osa myönteistä kokemusta”, Vepsäläinen toteaa.
Tilaelementin mitoitushaasteet näkyvät Vepsäläisen mukaan Puukuokan pienissä huoneistoissa, yksiöissä. Yksiöiden pinta-alat ovat 29,5 ja 37 neliömetriä.
”Varsinkin iso yksiö on erikoinen, huoneistoalaa on pienen kaksion verran”, Vepsäläinen sanoo.
Siinä parvekkeen asiaa hoitaa ranskalainen ikkuna, makuusoppena on tila, johon sänky ei sovi, säilytyskalusteita on minimimäärä, keittäminen tapahtuu eteisessä, mutta kylpyhuoneessa on tila jopa saunalle.
Keittiö voisi olla kylpyhuone-elementin kyljessä. Eteiseen tulisi silloin lisää säilytystilaa ja iso huone säilyisi ehjänä. Kylpyhuone voisi olla pienempi.
Porrashuoneiden juhlaa
Porrashuoneiden tarkempi analyysi osoittaa, että konseptissa on variaatiomahdollisuuksia. Tyylikkäästi paksuun elementtiseinään upotetut kerrostasojen ovet viistettyine smyygeineen tekevät oman säväyksensä kauniisiin käytäviin.
Porrashuoneen väritys on linjassa asuntojen vaalean neutraalin värityksen kanssa. Porrashuone olisi kestänyt ehkä riehakkaampiakin värejä jo likaantumisen takia. Lattiamateriaaliksi on löytynyt oivallinen ja mielenkiintoinen mattopäällyste, jota on käytetty myös porrasaskelmissa.
”Upea valaistus ja hyvä, lempeä akustiikka toimivat näyttävässä porrashuoneessa, joka kiviaineisena olisi kaikuva ja meluisa. Arkkitehtuurissa on näyttäviä elementtejä, jotka ovat tutumpia julkisista rakennuksista kuin asuntorakentamisesta”, Vepsäläinen sanoo.
Julkisivut ilmeikkäitä
Arkkitehti on luonut julkisivuihin vaihtelua erikokoisilla ikkunoilla sekä sisäänvedetyillä ja ulkonevilla parvekkeilla. Talot ovat luonteeltaan selkeästi puukerrostaloja. Puuta lähes ainoana julkisivumateriaalina on käytetty taitavan ilmeikkäästi.
Puujulkisivuihin helposti pesiytyvä ”detaljirikkaus”, listoitukset, peitelaudat ja pellitykset on tässä kohteessa toteutettu eleettömästi osana isoa kokonaisuutta. Kaikki pientaloista helposti puukerrostaloihin kopioituvat piirteet ovat poissa näistä taloista.
”On hienoa, että on ollut malttia kehittää jo kertaalleen toteutettua suunnitelmaa. Tulokset näkyvät. Asemakaavan taipuminen tällaiseen ratkaisuun on tietysti iso kysymys”, Vepsäläinen korostaa.
Asemakaava räätälöity
Asemakaava on Jyväskylän kaupungin ja Lakean kumppanuuskaavan tulos. ”Kaava räätälöitiin tähän kokonaisuuteen. Kaavoitushanke alkoi vuonna 2011”, kohteiden pääsuunnittelija Anssi Lassila kertoo.
Toinen ja kolmas rakennus ovat identtisiä keskenään. Niiden huoneistojakauma on erilainen ja asuntokoko on pienentynyt ensimmäiseen verrattuna.
”Asennustyö on kehittynyt. Detaljisuunnittelu on parantunut teknologian kehityksen myötä. Rakennukset ovat jalostuneet matkan varrella”, Lassila sanoo.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Jyväskylän Puukuokka-kortteli ei ole enää mikään yksittäinen pilotti”