Katajanokalla osoitteessa Amiraalinkatu 2 merelle katselee hiljainen kerrostalo. Sen alaikkunat on peitetty vanerilevyillä, jotta talonvaltaajat eivät pääsisi sisään pian purettavaan rakennukseen.
Muutaman askeleen päässä Katajanokanranta 7:ssä pora työntyy kuuden metrin syvyyteen lumen peittämän maan sisään. Tupakkaa polttava työmies viittilöi peittämään korvat.
Käsivarren paksuinen pora tuo routaisesta maasta mukanaan näytteen. Se pannaan pussiin ja viedään analysoitavaksi.
Maaperää tutkittu vuodesta 2016
Katajanokan maaperä on juuri nyt Helsingin kaupunkiympäristön toimialan kiinnostuksen kohteena.
Maaperää on tutkittu vuodesta 2016 lähtien, mutta viime aikoina tutkimukset ovat edenneet puisto- ja katualueilta tonteille. Esitutkimusten perusteella halutaan kartoittaa koko Katajanokan itäosan maaperän tila.
Kiinnostukseen on varsin luonnollinen syy: Katajanokka oli alun perin saari, jota on laajennettu merkittävästi meritäyttöjen avulla.
Vielä vuonna 1860 Katajanokan pinta-ala oli noin puolet nykyisestä. Laajin täyttö tehtiin 1890-luvulla, jolloin ryhdyttiin rakentamaan suursatamaa uuden asemakaavan mukaisesti. Täyttöjä tehtiin paljon myös vuosina 1910–1930.
Jo aiemmin on selvinnyt, että täyttöalueiden maaperässä noin 2–6 metrin syvyydessä on runsaasti tiiltä, puuta, betonia ja lasia sekä raskasmetalleja, kuten lyijyä, elohopeaa ja kuparia – mutta myös öljyä, liuottimia ja teollisuustuotannossa syntyviä syöpää aiheuttavia PAH-yhdisteitä.
Telakan paikalla nyt arvoasuntoja
Katajanokan täyttömaasta tekee erityisen kiinnostavan sen historia. Katajanokan itäosassa täyttömaan alueella on ollut yli sadan vuoden aikana Venäjän merivoimien kasarmi, Helsingin sotasatama, lentosatama, Valmetin telakka, laivaromuttamo ja muuta teollista toimintaa.
Ennen sotaa Katajanokan telakka oli Puolustusvoimien huolto- ja korjaustelakka. Sota-aikana telakan alueella valmistettiin myös sotatarvikkeita, kuten kranaattien kuoria. Hiilikasat ja öljysäiliöt näkyvät vanhoissa ilmakuvissa.
Nyt samalla paikalla on arvoasuntoja. Esimerkiksi Katajanokanrannassa sijaitsevien 1970–1980-luvuilla rakennettujen kerrostalojen alla oleva maa on pääosin täytetty ennen vuotta 1932.
Nykyään Helsingin kaupunki omistaa enemmistön Katajanokan itäosan tonteista, mutta vielä 1960-luvun lopulla noin puolet niistä oli valtion omistuksessa.
Muun muassa valtion ennen omistama maa entisen sotasataman ja telakan alueella kiinnostaa nyt maaperätutkijoita. Alueen täytöt on tehty ennen vuotta 1970, ja maaperä on todettu jo aiemmissa tutkimuksissa muita alueita pilaantuneemmaksi.
Värikkään historian aikana täyttömaan ainekseksi on voinut päätyä mitä tahansa rakennusjätteestä vaarallisiin kemikaaleihin.
”Emme yksinkertaisesti tiedä, mitä kaikkea täyttömaa sisältää. Suurin osa täytöistä on tehty niin kauan aikaa sitten”, sanoo Helsingin maaomaisuusyksikön tiimipäällikkö Satu Järvinen.
Maaperästä löytynyt öljyä
Aiemmin tehdyissä tutkimuksissa esimerkiksi nyt purettavan Amiraalinkatu 2:n kerrostalon maaperästä löytyi haihtuvia orgaanisia yhdisteitä, kuten öljyä ja muita liuottimia, jotka voivat periaatteessa päätyä tontilla sijaitsevan talon sisäilmaan. Toisin sanoen maaperä on pilaantunutta ja tilanne vaatii toimenpiteitä.
Konsultointiyritys Rambollin tekemässä tutkimusyhteenvedossa elokuulta 2017 todetaan, että Katajanokan itäosan tutkimukset antavat selkeän yleiskuvan maaperän pilaantumisesta mutta lisää tutkimuksia tarvitaan, jotta haitta-aineiden pitoisuuksista saadaan tarkempi kuva. Juuri näitä tutkimuksia Ramboll tekee nyt Katajanokalla kaupungin tilaamana.
Satu Järvisen mukaan tutkimukset keskittyvät koko Katajanokan itäosan alueeseen ja niihin kaupungin vuokratontteihin, joiden asukkaat suostuivat tutkimukseen.
Maaperän haitta-aineista aiheutuva terveysriski on Järvisen mukaan käytännössä vähäinen, koska aineet sijaitsevat useiden metrien syvyydessä eikä hyvin suuria haitta-ainepitoisuuksia ole vielä löydetty. Katajanokan maaperätutkimuksissa on kyse varotoimesta, Järvinen kertoo.
”Koska maaperää ei ole aiemmin tutkittu kunnolla, on aiempien löydösten perusteella hyvä tehdä nyt perusteellisempi kartoitus.”
Tontti on Saton
Kaupunki kustantaa meneillään olevat tutkimukset. Jos maaperän kunnostustarpeita ilmenee, kaupunki neuvottelee niiden toteuttamisesta ja kustannuksista erikseen tontin vuokralaisten kanssa.
Amiraalinkatu 2:ssa sijaitseva talo on rakennettu vuonna 1979. Talon omistaa vuokra-asuntoyhtiö Sato, ja myös tontti on poikkeuksellisesti Saton eikä kaupungin omistuksessa. Sato osti tontin vuonna 2015.
Rakennuksen seinät ovat vajonneet, koska ne ovat jostain syystä jääneet osittain paalutuksen ulkopuolelle. Vanhan talon peruskorjaus olisi maksanut niin paljon, että Sato on päättänyt purkaa koko talon ja rakentaa tilalle uuden. Samalla kunnostetaan tontin pilaantunut maa.
Amiraalinkatu 2:n seinä on haljennut läheltä maanpintaa.
Vieressä sijaitsevan Katajanokanranta 1:n perustuksia on korjattu aiemmin, sillä myrskysäällä talon yläosa huojui. Paalutukset oli tehty väärin.
”Täyttömaan alla oleva savi liikkuu kohti merta
Pilaantuneisuuden lisäksi täyttömaahan liittyy juuri talojen perustusten ongelmia. Helsingissä täyttömaille on rakennettu esimerkiksi Jätkäsaari, Kalasatama ja Arabianranta.
Yhtäkään näistä alueista ei ole alun perin rakennettu asuinalueiksi, kuten ei Katajanokan itäosaakaan. Kun ihminen lähtee muokkaamaan luontoa kovalla kädellä, seuraukset voivat yllättää.
”Täyttömaan alla oleva savi liikkuu kohti merta. Täyttöalueet, jotka ihminen on rakentanut hätäpäissään joskus sata vuotta sitten satama-alueiksi, eivät muunnu helposti asuinalueiksi. Merenpohjaan heitetyt jätteet ovat uponneet syvälle saveen, ja niiden poistaminen ja talojen paaluttaminen on vaikeaa”, sanoo kaupunkiympäristön toimialan maa- ja kallioperäyksikön johtaja Ilkka Vähäaho.
Perustusten vahvistus voi tulla kalliiksi
Talojen perustusten vahvistaminen voi tulla taloyhtiöille kalliiksi. Jos paalutuksia joudutaan uusimaan tai korjaamaan, lasku on helposti miljoonaluokkaa.
Kruunuvuorenkatu 9:ssä on tehty toukokuusta 2017 perustusten vahvistustöitä. Jugendtalo on perustettu alun perin osin puupaalujen, osin kallion varaan. Työ saadaan päätökseen helmikuussa.
”Tyypillisesti perustusten vahvistaminen maksaa noin 500–700 euroa asuinneliötä kohden. Se, että kyseessä on jugendtalo, ei muuta hintaa olennaisesti”, kertoo työpäällikkö Pasi Mäkinen Skanska Infrasta.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Katajanokan maaperä on osin pilaantunut – täyttömaalle rakentamiseen liittyy ongelmia”