Alppilan lukio on valmistunut ennen betonielementtitekniikan läpimurtoa vuonna 1959. Paikallavalettuna rakennuksena siihen on ollut suhteellisesti helpompi toteuttaa ”kantti kertaa kantti” -geometriasta poikkeavia muotoja.
Rakennuksen erikoisuus on viuhkan muotoinen, takaseinältään kaareva juhlasali, jonka säilyttäminen mahdollisimman tarkoin alkuperäisessä asussaan on hankkeen keskeisiä tavoitteita.
Uusi, nykymitoitukset täyttävä esteetön liikuntasali sisältyy samaan Lujatalon urakkaan, jossa vanhaan osaan tehdään totaaliremontti.
Kohde on arvotettu Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston Opintiellä-selvityksessä luokkaan 2. Se tarkoittaa, että rakennus on ajalleen tyypillinen ja sen arkkitehtuurissa on laadukkaita piirteitä. Siksi suunnitteluratkaisuista on neuvoteltu kaupunginmuseon kanssa. Lisäksi kaupunkikuvaneuvottelukunta on kommentoinut ulkoarkkitehtuuriin ja juhlasaliin liittyviä suunnitelmia.
”Salien välinen vanhan ja uuden liitoskohta on kieltämättä teknisesti vaativa, muun muassa korkeuserojen johdosta. Myös sääsuojausmielessä kyseiseen kohtaan on kiinnitettävä erityistä huomiota”, Lujatalon työpäällikkö Jouko Könönen kertoo.
Uusia betonirakenteita liittymäkohtaan
Vanhaan runkoon ei urakassa juurikaan tarvitse puuttua muista syistä kuin tehtäessä uudelle talotekniikalle reittejä. Uuden liikuntasalisiiven ja vanhojen lohkojen liittymäkohdassa kuitenkin tarvitaan uusia betonirakenteita.
Lisäksi julkisivut – sekä sen rapatut että aikanaan suositut profiilipeltiset osiot – olivat nyt vaihdon tarpeessa.
”Uuden liikuntasalisiiven julkisivumateriaali on kolmikerrosrappaus, kuten oli myös esimerkiksi puretussa liikuntasalisiivessä. Uuden liikuntasalin laajaa rapattua katujulkisivupintaa rytmittävät lasitiilikaistat. Kattokulmat ovat alkuperäisen kaltaisia”, kertoo peruskorjaushankkeen pääsuunnittelija, Siren Arkkitehdit oy:n arkkitehti Marja-Riitta Elomaa.
Sisäilmaongelma kuriin
Alppilan lukio on rakennettu aikana, jolloin rakenteita ei jätetty tuuletusraotta. Sisäilmaongelmia sielläkin on silti ollut, pääasiassa rakenteiden sisältämien haitta-aineiden takia.
Alppilan lukion perusparannus
- Valmistumisvuosi: 1959
- Alkuperäinen arkkitehti: Helmi Pakkala-Väinölä
- Perusparannustyömaan aikataulu: maaliskuu 2017 – alkuvuosi 2019
- Pääurakoitsija: Lujatalo oy
- Urakkasumma: noin 15 miljoonaa euroa
- Tilaaja: Helsingin kaupunki / Rakennuttaminen
- Pääsuunnittelija: Siren Arkkitehdit oy
- Rakennesuunnittelija: WSP Finland oy
- LVIA-suunnittelija: Ramboll Finland oy
- Sähkösuunnittelija: Rejlers Finland oy
”Asbestin käyttöhän muun muassa oli tuohon aikaan sääntö, joten laajoihin asbestipurkuihin tiedettiin alun alkaenkin varautua. Sen sijaan, mittavista kartoituksista huolimatta, alapohjarakenteista löytyi ennakoitua enemmän PAH-yhdisteitä”, Helsingin kaupungin projektipäällikkö Mika Malkki kertoo.
Talotekniikkaa uusittaessa merkittävin toiminnallinen muutos on, että jatkossa ilmanvaihto on hajautettua keskitetyn asemesta. Yksi syy tähän on se, ettei katolle saa kaupunkikuvallisista syistä sijoittaa iv-konehuonetta. Keskitetyssä iv-ratkaisussa iv-kone olisi nykyvaatimusten mukaan lisäksi niin iso, että runkoa sen alapuolelta olisi pitänyt työläästi ja kalliisti vahvistaa.
”Sen sijaan sijoitamme yhteensä kahdeksan iv-konetta kerroksiin ja vain yhden ison uudelleen rakennettavaan liikuntasalisiipeen. Näin kanaviston kokonaispituudessakin tulee säästöjä”, Lujatalon hankintainsinööri Mika Marttila kertoo.
Marttila kertoo työmaalla pidettävän selvänä sitä, että laajimmat hankintaosiot, esimerkiksi ikkunaurakka, sisältävät sekä materiaalit että asennustyön.
”Kohde liittymärakenteineen on varsin vaativa ikkunatoimittajan kannalta, joten on luonnollista sisällyttää asennustyöt toimitukseen”, Marttila lisää.
Tietomalli auttaa sähkömiehiäkin
Alppilan lukion peruskorjaus on esimerkki totaaliremontista, peruskorjauksesta mahdollisimman suurena mielekkäänä kokonaisuutena. Siinä, kuten muissakin vastaavissa hankkeissa alkaa olla suhteellisen yleisenä käytäntönä hyödyntää tietomallinnusta laajalti sekä suunnittelussa että työmaalla.
”Tämäkin hanke alkoi laserkeilauksilla. Näiden mittausten pistepilviaineisto toimi sitten pohjana suunnittelun alkuvaiheessa lähtötiedoksi saamallemme, työn aikana koko ajan tarkentuvalle tietomallille”, Marja-Riitta Elomaa kertoo.
Tietomalli on Mika Marttilan mukaan käytössä sekä pääurakoitsijalla että aliurakoitsijoilla.
”Varsinkin korkeuserot ja hankalat muodot on näppärää katsoa tietomallista työmaatoimiston läppäriltä. Näin tekevät kaikki putki- ja sähkömiehetkin, kun on luotava kokonaiskuva työn alla olevasta alueesta tai kun on ratkaistavana jokin hankala LVIS-risteyskohta. Tavalliset tasopiirustukset ovat silti edelleen käyttökelpoisia vanhaan malliin”, Marttila kertoo.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Alppilan lukio remontoidaan täysin – rakenteiden haitta-aineet aiheuttivat sisäilmaongelmia”