Pääkaupunkiseudun toimistot kaikuvat tyhjyyttään – Nyt Helsinki haluaa ratkaista ongelman: toimistojen Airbnb otti jo ensi askeleensa

Lauseet putoilevat huoneeseen hitaasti.

”Tuodaan kädet rintalastan eteen.”

”Kädet vastakkain.”

”Siirretään paino vasemman jalan varaan.”

Joogaohjaaja Paula Tella on aloittamassa tuntinsa Kalasatamassa Capellan puistotiellä. Nyt ei kuitenkaan olla trendikkäällä joogastudiolla vaan kerrostalon kivijalassa sijaitsevassa tavallisen näköisessä kerhohuoneessa.

Kokeilut hyvässä vauhdissa

Vuonna 2017 pääkaupunkiseudun toimistotiloista 14 prosenttia oli tyhjillään. Käyttämättömiä toimistoneliömetrejä oli yhteensä 1,2 miljoonaa. Kärjistäen: vaikka joka seitsemäs toimistotila purettaisiin, kaikille toimistoa tarvitseville löytyisi sellainen.

Juuri tyhjien tilojen ongelman takia täällä Kalasatamassa viime aikoina tapahtuneet asiat näyttäytyvät rohkeimmissa puheissa varhaisena merkkinä uudenlaisen liiketoiminnan läpilyönnistä.

Vaikka joka seitsemäs toimistotila purettaisiin, kaikille toimistoa tarvitseville löytyisi sellainen.

Mitä tapahtuisi, jos kaupungissa olevia tyhjiä tiloja voisi vuokrata verkosta muutamalla klikkauksella vaikka tunnin tarpeeseen?

Tätä kysymystä Helsingin kaupunki – tai tarkemmin digitaalisten palveluiden kehitysyksikkö Forum Virium – alkoi ratkoa kaksi vuotta sitten. Nyt uuden mallin ensimmäiset kokeilut ovat jo hyvässä vauhdissa.

Näkymättömyys tyhjien tilojen ongelma

Forum Viriumin ohjelmajohtaja Veera Mustonen kertoo, että tyhjien tilojen ensimmäinen ongelma on niiden näkymättömyys.

Tyhjiä tiloja on kaikkialla, mutta harva tulee ajatelleeksi niiden olemassaoloa. Toimistorakennus voi olla vanhentunut nyky-yritysten tarpeisiin, ja koulut hiljenevät joka päivä, kun oppilaat lähtevät koteihinsa.

Asunto-osakeyhtiöiden kellareista, kivijaloista ja ullakoilta taas löytyy yhteiskäyttötiloja, joita juuri kukaan ei koskaan käytä yhdessä. Monet purkamista tai peruskorjausta odottavat rakennuksetkin saattaisivat sopia väliaikaiskäyttöön, vaikkei niissä enää voisikaan oleskella täysipäiväisesti.

Samaan aikaan myös tilantarpeita on moneen lähtöön. Joku tarvitsee muutamina päivinä viikossa etätyöpistettä, toinen opettaa sivutyökseen kerran viikossa tanssia, kolmas haluaa järjestää naapuruston lapsille musiikkileikkikoulua, ja neljännellä olisi halu juhlia. Tai sitten ryhmä freelancereita toivoisi löytävänsä työhuoneen mutta arkailee pitkiä ja kalliita vuokrasopimuksia, koska elämäntilanteet voivat taas kohta muuttua.

Muutamia välityssivustoja on jo olemassa

Forum Viriumin tavoitteena on tehdä tilojen vuokraamisesta mahdollisimman helppoa. Paras malli on sellainen, jossa vuokraaja saa verkossa suoritetun maksun jälkeen esimerkiksi puhelimeensa sähkölukon oodin.

Tyhjien tilojen jakamisen taustalla on 2010-luvun muotisana: jakamistalous. Airbnb mullisti hotellialan, Uber taksibisneksen. Yhteiskäyttöautot taas saattavat vähitellen muuttaa ihmisten suhdetta auton omistamiseen.

Seuraavaksi on tyhjien tilojen vuoro, Veera Mustonen uskoo. ”Tällä haetaan sitä, että kaupunki ja naapurustot elävöityisivät.”

Kaupungin elävöitymisen lisäksi kyse on myös liiketoiminnasta ja työpaikoista. Esimerkiksi koulusta vastaavalla rehtorilla ei välttämättä ole syytä pyrkiä huolehtimaan tilojen käyttöasteesta. Sille, että tila seisoo suuren osan päivästä tyhjänä, ei ole tapana laskea hintaa. Silti käyttämätön tila tarkoittaa aina jollekin tappiota suhteessa mahdollisuuksiin.

Jos vapaat tilat halutaan kaikkien nähtäville, tarvitaan toimiva verkkosivusto, jakamistalouskielellä ”alusta”. Muutamia tyhjiä tiloja välittäviä sivustoja onkin jo olemassa.

Seuraavaksi on tyhjien tilojen vuoro.

Forum Virium on tehnyt yhteistyötä muun muassa Joustotoimisto-nimisen yrityksen kanssa. Joustotoimisto on kehittänyt Flextila-nimisen tilojen vuokraamisen erikoistuneen verkkosivun. Helsingin kaupunki on myös avannut oman Varaamo-palvelunsa, jonka kautta voi varata kaupungin omistamia tiloja.

Vielä nyt valinnanvaraa on verkkosivuilla vähän: Helsingissä vapaita tiloja on joitain kymmeniä, ja valtaosa niistä on kirjastoissa.

Tekniikka ja luottamus suurimmat esteet

Suurimmat esteet ”toimistojen Airbnb:n” kasvun edessä ovat tekniikka ja luottamus.

Läheskään kaikissa vapaissa tiloissa ei ole numerokoodilla toimivaa älylukkoa. Ja vaikka olisikin, lukon ohjelmoiminen kaupalliseen käyttöön sopivaksi ei kaikissa tapauksissa ole aivan yksinkertaista. Tilojen omistaja taas tuskin antaa omaisuuttaan vuokralle, jos hän ei ole varma, että tilat pysyvät kunnossa.

Majoituspalvelun luotettavuus on perustunut muun muassa siihen, että majoittajat ja majoittujat antavat lyhyen vuokrasuhteen päättymisen jälkeen toisistaan julkisen arvion. Huonosta käytöksestä siis rangaistaan. Toisaalta Airbnb tarjoaa majoittajille myös vakuutuksen ongelmatilanteiden varalta.

Tyhjiä tiloja välittävät sivustot eivät ainakaan vielä tarjoa vakuutuksia tai vertaispalautetta.

”Keskustelua on ollut paljon”, Mustonen sanoo.

Hän kertoo, että ongelmia ovat aiheuttaneet myös kiinteistöjen omat säännöt. Esimerkiksi taloyhtiöissä tilojen vuokraaminen saattaa vaatia yhtiöjärjestyksen muuttamista.

Siisteys heikoin puoli

Yksi vilkkaimmin vuokratuista tiloista on tämä Capellan puistotiellä sijaitsevan talon kerhohuone. Talo on Setlementtiliiton omistama.

Maksavia asiakkaita on liiton mukaan tällä hetkellä lähes joka päivä. Muille kuin talon asukkaille tilan vuokraaminen maksaa 20 euroa tunnissa.

Setlementtiliiton alaiselle Kalliolan opistolle työskentelevä joogaopettaja Paula Tella kertoo aloittaneensa opettamisen tässä tilassa jo ennen Forum Viriumin hanketta. Toiminta asuintalon alakerrassa tarjoaa hänen mielestään yhden merkittävän edun: harrastukset tulevat lähelle ihmisten koteja.

Tellankin tunneilla on käynyt paljon saman talon asukkaita. Matkojen väheneminen vähentää myös ympäristön kuormitusta.

Heikko puoli yhteiskäyttötilassa on siisteys. Koska tätäkin tilaa käytetään monenlaisiin tarkoituksiin, lattia saattaa olla joogaajien tarpeisiin turhan kurainen.

”Usein vähän siivoilen aluksi”, Tella sanoo.