Arkkitehtiopiskelija Ida Frasierin luonnoskuva Lapinjärvitalon sisätiloista. Kuva: Ida Frasier

Lapinjärvi kehittää pientaloja korvaamaan laitosasumista

Kolme arkkitehtiopiskelijaa suunnittelee diplomityönään ikäihmisten asumiseen sopivia pieniä omakotitaloja Lapinjärven kunnan vuokrataloyhtiölle.

Kirjoittaja(t) Johanna Aatsalo

Talot rakennetaan lähivuosina kunnan kirkonkylälle, josta kehitetään parhaillaan muistiystävällistä taajamaa. Hanke saa rahoitusta sosiaali- ja terveysministeriön  kärkihankkeesta.

Taloja kutsutaan nimellä Lapinjärvitalo, ja ne ovat alle 50 neliömetrin kokoisia.

”Ajatuksena on, että taloon muutetaan jo siinä vaiheessa, kun apuvälineille ei ole vielä tarvetta, ja koti mukautuu asukkaan tarpeisiin ajan myötä”, kehitystyössä mukana oleva Lapinjärven aluearkkitehti Johanna Hyrkäs kertoo.

Talon ei ole tarkoitus erottua muista pientaloista. Tarkoituksena on luoda viihtyisä, kodinomainen rakennus, joka on helposti muokattavissa käyttäjän tarpeiden mukaan. Apuvälineet ja tilatarpeet sisällytetään hyvän suunnittelun ansiosta rakennusosiin niin, että ne eivät kiinnitä huomiota.

Hankkeen tavoitteena on Hyrkkään mukaan myös ehdottoman terve rakennus ilman tarpeettomia teknisiä laitteita ja ratkaisuja.

Talot sijoittuvat Lapinjärvelle nousevaan muistiystävälliseen taajamaan, jossa esimerkiksi opasteet korvataan ihmisen toimintaa ohjaavalla taiteella.

”Eri taiteenalojen teokset ohjaavat muistisairaiden ja vierailijoiden liikkumista. Kyse voi olla niin ääni-, valo-, video- kuin perinteisemmästä kuvataiteesta. Taiteessa on tällä alueella vielä paljon tutkimatonta potentiaalia.”

Esivalmistetaan tehtaalla

Lapinjärvitalo on tarkoitus esivalmistaa tehtaalla ja kuljettaa tontille yhdessä tai useammassa osassa. Tarvittaessa talon voi siirtää. Jotta talo olisi mahdollisimman monen saavutettavissa, rakennusbudjetti on rajattu alle 100 000 euroon. Alkuvaiheessa kunta rakennuttaa Lapinjärvitaloja ikäihmisten vuokra-asunnoiksi.

Uuden asumisvaihtoehdon takana on ajatus laitoshoidon vähentämisestä ja kotona asumisen lisäämisestä. Idea on peräisin Lapinjärven kunnasta, jota halutaan kehittää Suomen ensimmäiseksi ihmislähtöiseksi kunnaksi.

”Käytännössä kotihoidon tuottaminen haja-asutus alueella voi kuitenkin käydä mahdottomaksi. Ihmisten asuminen pitkien etäisyyksien päässä palveluista on sekä ihmisen itsensä kannalta huono vaihtoehto että yhteiskunnan kannalta kallista. Tarvitaan uudenlaisia asumisen vaihtoehtoja”, Lapinjärven kunnanjohtaja Tiina Heikka kertoo.

Talohankkeessa ovat mukana Lapinjärven kunta, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (Ara) ja Aalto-yli opiston Sotera-instituutti sekä Arkkitehtuurin laitos. Kehitystyötä tehdään Työterveyslaitoksen, Muistiliiton ja kunnan vuokrataloyhtiö Labyrintin kanssa.

Tätä artikkelia on kommentoitu 9 kertaa

9 vastausta artikkeliin “Lapinjärvi kehittää pientaloja korvaamaan laitosasumista”

      1. Siirtokelpoisuus kannattaa pitää yhtenä tärkeänä kriteerinä. Kunnan tilanne voi muuttua ja taloja voidaan silloin myydä/käyttää muuhun tarkoitukseen. Siksi clt/moduuli. Hoisko Clt, Kuhmon Clt jne.

  1. CLT voi ollakin tässä tapauksessa jopa aivan hyvä ratkaisu, kun modulit voidaan tehdä valmiiksi asti sisätiloissa. Kerrostalossahan näin ei ole, rakennusaikana välipohjia ei pysty täysin suojaamaan ja asumisaikana tapahtuu ylemmissä kerroksissa vääjäämättä vesivahinko.

  2. Sisätilan kuvassa sängynkulmat terävät. Pois terävät kulmat kalusteista niihin iskeytyy jalka liikkuessa ja pää kaatuessa. Tuossa sängyssa ja muutenkin kaluste- kuin muussakin suunnittelussa pitäisi huomioida iän ja erlaisten sairauksien tuomat haasteet.

  3. Jään mielenkiinnolla seuraamaan miten talojen suunnittelu etenee ja opasteiden toteutus.

  4. Mielenkiintoista, ideana ja teorissa ajateltuna toimivakin ja tarpeeseen, mutta helposti ajatteluani rajaa mieleen nousevat kysymykset ” mitä sitten jos”? ”Mitä sitten kun”? Jne.jne. olemme niin vielä ”laitostuneen” ajattelun vankeja, mikä vaikeuttaa ajatuksen loppuun vientiä! Mutta jotain pitäis tehdä ja kehittää, siitä olen varma!! Hieno juttu, seurataan ja kannustetaan!

  5. Parhaita asiantuntijoita tulisi kuunnella

    Useissa kysymyksissä arvostetaan asiantuntemusta, tämä on tietenkin erinomainen asia. Näin vaalien lähestyessä monet ovat vanhusten asialla. Meillä on myös oppineita, joiden panos vanhusten hoidossa on merkittävä. Silti on olemassa eräs suuri ryhmä, jota ei ole kuultu tarpeeksi. He ovat vanhukset itse! Iäkkäälläkin voi järki vielä toimia.

    Vanhuksiksi laskettiin aikoinaan jo 50-60 -vuotiaat. Kun ikää alkaa olla lähelle 80 vuotta, niin on kokemusta asioista, joita nuo silloiset ”vanhukset” vasta aavistelivat. Tietenkin vanhusten hoitajilla on ymmärrystä enemmän, mutta omakohtainen kokemus vielä puuttuu.

    Vanhusasioissa tarvittaisiin näkökulmaa siihen, miltä vanhuksesta itsestään tuntuu. Tämä liittyy ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Tästä olisi syytä kantaa enemmän huolta, koska se liittyy siihen, mitä vanhusten asioissa olisi tehtävä. Usein tämä vaikuttaa ratkaisevasti myös kustannuksiin. Tyytyväinen vanhus rasittaa vähemmän yhteiskuntaa kuin tyytymätön ja epätoivoinen.

    Nyt olisi tärkeintä tiedostaa tosiasiat. Niitä voisi selvittää tutkimuksella, jossa kysytään asioita esim. yli 70-vuotiailta. Kyselyyn on sisällytettävä ne asiat, joita vanhukset itse pitävät tärkeimpinä. Tärkeintä on, että juuri heitä kuullaan.

    Monet ovat aikanaan joutuneet lähtemään työn perässä keskustoihin. Heillä on kuitenkin säilynyt kaipuu lähelle luontoa, mutta paluu yksinäisyyteen ja alkeellisuuteen ei enää houkuttele.

    Koska itse elän juuri tätä ikäkautta, osaan ajatella, mistä hyvän vanhuuden sisältö koostuu. Terveys on tärkeä ja siihenkin voi jossain määrin vaikuttaa elämäntavoilla ja valinnoilla. Asumisympäristöä ja itse asumista tulisi tarkastella laajemmin, sillä monet vanhukset asuvat täysin erilaiseen elämäntilanteeseen hankitussa asunnossa, jonka ylläpito häneltä ei enää onnistu.

    Liian usein isossa asunnossa asustaa vain yksi vanhus, jonka on vaikeaa lähteä kodistaan. Yksinäisyys on vanhukselle kuluttavaa sekä maalla että kaupungissa. Tällaisia tapauksia Suomessa on liian paljon.

    Taajamien reunoillakin on maatiloja, joissa ei kukaan enää maata viljele. Ne ovat usein erinomaisia alueita pienille yhteisöille ja taloille, joita voidaan rakentaa huomioiden erityisesti liikuntaesteiset ja muistisairaat.

    Tällaisen yhteisön muodostama alue piristää vanhusta sekä henkisesti että fyysisesti ja vähentää siten hoivapalvelujen tarvetta. Nämä ovat suuria mahdollisuuksia, joista koituva hyöty on suuriarvoista koko yhteiskunnalle. Tarvitaan vain ajattelutavan muutos ja tervettä maalaisjärkeä.

    Asuinalueita ja asuntoja on perinteisesti toteutettu terveiden, varakkaiden ja hyvässä kunnossa olevien ehdoilla. Suomessa alkaa olla elämisen taso niin korkea, että yhä harvemmat siihen yltävät. Nyt on korkea aika muuttaa ajattelua siten, että puheiden tilalle tulee todellisia tekoja. Vaihtoehtoja on, kts. esim.: https://yle.fi/uutiset/3-10657161

    Paavo Lievonen, ent. yrittäjä, eläkeläinen
    Jyväskylä

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi