Talous Infra Kiinteistöt Rakentaminen Uutiset Johanna Aatsalo 3 kommenttia

Urakkahinnat nousseet rajusti pk-seudulla – asuntohankkeiden käynnistyksessä ongelmia

Tarjoushinnat nousevat selvästi rakennuskustannusindeksiä nopeammin pääkaupunkiseudulla.

Kevään 2017 jälkeen tarjoushintaindeksi on noussut reippaasti. Vuosinousu elokuussa 2017 oli noin 11 prosenttia ja helmikuussa 2018 noin 7 prosenttia.

Tiedot käyvät ilmi Raklin perjantaina julkaisemasta uudesta pääkaupunkiseutua koskevasta suhdannetiedotteesta.

Lisäksi rakennuskustannusindeksin nousuvauhti on myös hieman kiihtynyt. Viime vuoden elokuussa vuosinousu oli 0,3 prosenttia ja 1,7 prosenttia helmikuussa 2018.

Betonielementtien hintojen nousun osuus on ollut indeksissä suurinta, sillä helmikuussa 2018 oli nousua edellisvuodesta 10,6 prosenttia. Maarakennuskustannusindeksin vuosimuutos helmikuussa oli 1,0 prosenttia.

Liian kalliita tarjouksia

Tarjousten saatavuuden ja nousseiden tarjoushintojen takia on ongelmia saada käyntiin asuntohankkeita. Tarjoushinnat ylittävät hyväksytyt kustannusarviot.

Huomioitavaa on, että pääurakoitsijoiden tarjoushintojen hajonnat ovat huomattavan suuret. Toiseksi halvin tarjous ylitti tämän vuoden helmikuussa lähes 7 prosentilla halvimman tarjouksen, kun pitkän aikavälin keskiarvo on 3,6 prosenttia.

Tarjousten saatavuuden ja nousseiden tarjoushintojen takia on ongelmia saada käyntiin asuntohankkeita.

Keskeisiä syitä tähän kehitykseen ovat suurten yritysten isot monivuotiset hankkeet, lisääntyneet avoimet tarjouskilpailut sekä kapasiteetin korkea käyttöaste kautta rakentamisketjun.

Aliurakointipuolella tilanne on toinen, sillä toiseksi kallein tarjous oli 4,5 prosenttia halvinta kalliimpi.

”Uusissa pitkäkestoisissa rakennushankkeissa ollaan kustannusnousuriskin osalta haastavassa tilanteessa, koska yli kahden vuoden päähän arvioiminen on vaikeaa ja nyt kasvukeskuksissa koettu kustannusnousu ei perustu yksin panoshintojen nousuun vaan myös kysynnän ja tarjonnan suhteeseen. Nykysuhdanne, vaikka tuottaakin haasteita yksittäisissä hankkeissa, ajaa toimijat innovoimaan ja näin ruokkii rakennusalan myönteistä kehitystä”, Keskon rakennuttajapäällikkö Seppo Kemppainen kertoo.

Kiinteistökauppa käy

Kiinteistösijoitusmarkkinoiden aktiviteetti pysyy Suomessa yhä korkealla tasolla. Viime vuoden kiinteistökauppavolyymiksi kirjattiin KTI Transaktioseurannan mukaan ennätykselliset 10,2 miljardia euroa, joka ylitti vuonna 2016 kirjatun edellisen ennätysvolyymin peräti 38 prosentilla.

Kiinteistötyypeistä suurimman kaupankäynnin kohteena olivat viime vuonna toimistokiinteistöt, joiden osuus kokonaisvolyymista oli 40 prosenttia ja noin 4,1 miljardia euroa.

Suomen ammattimaisten kiinteistösijoitusmarkkinoiden koko kasvoi KTI:n arvion mukaan viime vuonna noin yhdeksällä prosentilla 63,7 miljardiin euroon. Keskeisin moottori markkinoiden koon kasvussa on ollut sijoittajien salkkuun valmistunut uusi rakennuskanta.

Keskustelu artikkelista: 3 kommenttia

  • Ikiliikkuja on keksitty

    Ja tuossa ylempänä on artikkeli siitä millä tämä hintahissi rahoitetaan: kuluttajien velanotolla johon löytyy koko ajan uusia oivalluksia kuten tontinlunastus tai jopa 70 % yhtiölaina.

    Vastaa
  • Hintojen nousu ajaa rakentajat innovoimaan? Mitään innovointia ei ole tapahtunut 40:n vuoteen. Paitsi puukerrostalo, joka on kallis ja mahdoton ylläpitää jatkuvan vesivahinkovaaran vuoksi.

    Vastaa
  • Kysytään Suomalaiselta urakoitsijalta hinta ja sitten -30% ilmoitus ulkolaiselle ”kysymyksellä teetkö tällä hinnalla”, Pääurakoitsija luottaa että näiden omavalvonta toimii, vaan ei toimi kun sillä rahalla ei ole varaa palkata työnjohtajaa. Sitten vielä haukutaan miksi kotimaiset on niin kalliita kun ensin on kehuttu edellisessä kohteessa paikalla olutta työnjohtoa ? Jokainen vaan piiloutuu yrityksen ohjeiden taakse työmaalla tai hankinnat tehdään keskitetysti pääkonttorilta. Näin Suomessa 2018.

    Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia